Mannerheim – Valkoinen kenraali 1914–1918
premium
4 Joulu 2020Tietokirjallisuus

Mannerheim – Valkoinen kenraali 1914–1918

Kirjailija: Robert Brantberg
Lukija: Jarkko Pajunen

Suurin suomalainen lähikuvassa

Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867−1951) on itsenäisen Suomen historiaan eniten vaikuttanut henkilö. Neliosaisen Mannerheim-sarjan toinen osa on itsenäinen jatko teokselle Mannerheim − Tsaarin upseeri 1867–1914.

Paroni Carl Gustaf Emil Mannerheim lähti ensimmäiseen maailmansotaan Kaartin ratsuväkiprikaatin komentajana ja tsaarin seurueen upseerina. Hän joutui alusta alkaen koviin taisteluihin itävaltalaisia ja saksalaisia vastaan Etelä-Puolassa.

Mannerheimin ura lähti nopeaan nousuun. Tsaari Nikolai II myönsi hänelle Venäjän arvostetuimman kunniamerkin Pyhän Yrjön ristin jo vuoden 1914 syksyllä. Vuoden 1915 keväällä hänet nimitettiin ratsuväkidivisioonan komentajaksi. Hän taisteli menestyksekkäästi Bukovinassa ja Romaniassa.

Mannerheim oli Pietarissa, kun vallankumous puhkesi vuoden 1917 helmikuussa. Tsaari luopui kruunusta ja karkotettiin Siperiaan. Gustaf palasi rintamalle, mutta kieltäytyi vannomasta uskollisuudenvalaa väliaikaiselle hallitukselle. Hänet ylennettiin kuitenkin kenraaliluutnantiksi ja nimitettiin ratsuväkiarmeijakunnan komentajaksi.

Mannerheim valmisteli kesällä vastavallankumousta ylipäällikkö Lavr Kornilovin kanssa. Vallankaappaus Aleksandr Kerenskin hallitusta vastaan epäonnistui ja kenraali Kornilov vangittiin. Gustaf erotettiin armeijasta.

Mannerheim palasi joulukuussa Suomeen, jossa myös oli puhjennut levottomuuksia. Senaatin puheenjohtaja Pehr Svinhufvud nimitti Gustafin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi. Gustaf riisui Pohjanmaalla olevat venäläiset aseista sekä rakensi lähes tyhjästä talonpoikaisarmeijan, joka kukisti punaiset kapinalliset Tampereen ja Viipurin verisissä taisteluissa. Voittoisan sodan jälkeen Mannerheim erosi armeijasta, koska hän ei hyväksynyt Saksan vaikutusvallan lisäämistä Suomessa.

Kirjailija Robert Brantberg tunnetaan parhaiten Gustaf Mannerheimia käsittelevistä kirjoistaan. Hän on lisäksi kirjoittanut toistakymmentä elämäkertaa sekä lähes sata pienoiselämäkertaa sotakenraaleista, upseereista ja sotilaista.

Uusimmat Tietokirjallisuus

toivo-2
kohtalokas-sunnuntai
kaunokirjallisuuden-karvakuonot-k12j4
menneisyyden-suurimmat-mysteerit
tienristeys-2
kaunokirjallisuuden-karvakuonot-k12j3
peritty
kytta-ja-kynamies-k2j8
testamenttini
kaunokirjallisuuden-karvakuonot-k12j2
kiristajat-ja-uhrit
kaappari-lamminparras
tuhottu-lapsuus
kytta-ja-kynamies-k2j7
miehenkuva-kalle-paatalon-perinto
kaunokirjallisuuden-karvakuonot-k12j1
laupias-murhamies
ystavyys-ja-kaipaus
kytta-ja-kynamies-k2j6
tanskan-tiger-king
petos-3
kytta-ja-kynamies-k2j5
sydansuruja-3
kytta-ja-kynamies-k2j4
25-maailman-oudointa-rikosta
etusivun-rikokset-2
remu-henry-aaltosen-ihmeellinen-elama
valheiden-sota
jaan-valta-vaihtuu
hyva-tytar-2

Löydä seuraava suosikkisi

tinna
petetty-2
profiloija
kaikki-elamastani
teddy
poikaystava
jaljilla-4
mita-kuolleet-kertovat
woltin-tarina
jht-missio-vai-mielenrauha
toivo-on-tekoja
niko
aitikirja-2