KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah
OlympiaCast21 Huhti 2021

KUNTAVAALIT EXTRA: OlympiaCastin vieraina Kike Elomaa ja Sari Essayah

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarja jatkuu. Sarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Toisessa osassa mukana ovat Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit. Keskustelemassa ovat kansanedustajat Kike Elomaa (ps) ja Sari Essayah (kd). Elomaa on ehdolla kuntavaaleissa Maskussa Varsinais-Suomessa, Essayah Lapinlahdella Pohjois-Savossa.

Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?

Kesän kuntavaalit lähestyvät. Vaalipäivään on enää alle kaksi kuukautta, joten on paikallaan tiedustella kansanedustajilta, miten liikunta näkyy heidän puolueidensa kuntavaaliohjelmissa.

Kristillisdemokraateilla liikunta on yksi puolueen kahdeksasta kärkiteemasta. Puolueen puheenjohtaja Sari Essayah mainitsee keskeisenä esimerkiksi liikuntatilojen rakentamisen ja ylläpidon sekä ulkoilureittien kunnossapidon. Hän korostaa myös erilaisten liikkujien tarpeista huolehtimista sekä seurojen tukemista.

- Me haluamme tukea urheiluseuroja sekä erilaisia vapaaehtoisia ja -muotoisia harrastusryhmiä esimerkiksi ilmaisilla liikuntatiloilla, harrastusvuoroilla tai pienillä seura-avustuksilla, kertoo Essayah.

Hän muistuttaa myös kaavoituksen merkityksestä kuntalaisten liikunnan edistämises esimerkiksi pyörä- ja kävelyteiden lisäämisen ja lähiliikuntapaikkojen säilyttämisen näkökulmista. Lisäksi Essayah toivoo kuntien oman henkilöstön motivointia liikkumaan esimerkiksi liikunta- ja kulttuurisetelien avulla.

Perussuomalaisten kansanedustaja Kike Elomaa pitää tärkeänä, että vaaleissa on liikuntamyönteisiä ehdokkaita. Hän toteaa Perussuomalaisten vaaliohjelmassa nousevan pitkälti edellä mainittuja asioita.

- Varsinaisesti liikuntaa ei ole meidän varsinaisessa kuntavaaliohjelmassamme, mutta olemme kaikki tiedostaneet, kuinka tärkeää liikunta ja urheilu on. Ja se on tärkeää, että meillä on myös ehdokkaina sellaisia henkilöitä, jotka ovat kerta kaikkiaan urheilun ja liikunnan puolesta ajamassa asioita ja että me saamme niitä ihmisiä myös valittua valtuustoihin, muistuttaa Elomaa.

Liikkumattomuus haasteena tuleville valtuustoille

Podcastissa puhutti lasten ja nuorten saaminen liikuntaharrastusten pariin. Koronapandemia on vähentänyt lasten ja nuorten liikuntaa, ja harrastustoiminasta on pudonnut kymmeniä tuhansia lapsia ja nuoria.

- Se on kyllä katastrofaalista, koska liikunnallinen elämäntapa omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa, ja meillä voi käydä niin, että kokonainen sukupolvi jää vaille elämyksiä ja kokemuksia liikunnasta, sanoo Essayah huolestuneena.

- Liikkumattomuuden hinta on valtavan suuri. Kunta ei tietysti voi pakottaa ihmistä liikkumaan, mutta se voi tehdä liikunnan helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Se tarkoittaa sitä, että tuolla on liikuntapaikkoja, mistä nuoretkin innostuvat, Elomaa sanoo.

Seurojen tuomaa yhteisöllisyyttä Elomaa pitää merkittävänä lapsille ja nuorille. Hän toivoo, että seuratoiminnassa huomioidaan erilaiset liikkujat, jotta yhä useampi voisi kokea yhteenkuuluvuutta.

- Seuratoiminta on aivan fantastista. Seuratoiminnan pitäisi olla sellaista, että jokainen tuntee olevansa tervetullut harrastamaan. Täytyy olla matala kynnys lapsen ja nuoren saada harrastaa, Elomaa jatkaa.

- Lisäksi koululiikuntaa on ehdottomasti lisättävä. Se ei riitä, että pelkästään välitunnilla liikutaan.

Essayah toivoo, että lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus kokeilla harrastuksia kunnissa maksuttomasti. Yhtenä mahdollisuutena tähän hän pitää harrastuspassia, joka on otettu joissain kunnissa käyttöön.

- Lisäksi seurat ovat tehneet tässä hyvää yhteistyötä. On järjestetty erilaisia tutustumisviikkoja, jolloin seurojen harkkoihin on voinut tulla ilman, että on välttämättä vielä tarvinnut sitoutua sen kummemmin, vaan on päässyt katsomaan, voisiko tämä urheiluharrastus olla oma liikuntaharrastus. Tätä kautta toivon, että me pystyisimme saamaan lapset ja nuoret takaisin liikkumisen pariin, hän sanoo.

Molemmat kansanedustajat pitävät tärkeänä, että lasten ja nuorten liikuntapaikat olisivat seuroille kunnissa maksuttomia.

- Viisas kunta säästää siinä, kun se investoi tulevaisuuteen ja pitää huolta siitä, että lapset ja nuoret oppivat liikunnallisen elämäntavan. Sitä kautta ennaltaehkäistään sairauksia ja säästetään sitten sairauden hoidon menoissa, Essayah perustelee.

Elomaa ehdottaa, että kunnat voisivat hyödyntää nykyistä enemmän personal trainereita, jotka innostaisivat kuntalaisia liikkumaan. Tällä voitaisiin lisätä esimerkiksi ikäihmisten fyysistä aktiivisuutta ja torjua korona-aikana lisääntynyttä yksinäisyyttä.

Kunnilta tukea nuorille urheilijoille

Lopuksi keskustelussa pohdittiin huippu-urheilun edistämistä kunnissa. Elomaan mukaan keskeistä huippu-urheilun edistämisessä ovat liikuntapaikat, kunnan ja paikallisten yritysten tuki urheilijalle sekä joustavat mahdollisuudet opiskella urheilu-uran rinnalla. Hän myös muistuttaa, miten suuri merkitys urheilijoiden antamalla esikuvalla on.

- On tärkeää, että menestyneet huippu-urheilijat näyttäisivät vähän mallia, käyvät kouluissa ja innostavat kunnan nuoria, että tämä polku on hieno, liikuntaa on loistava harrastaa,

Jaksot(100)

Erkka Westerlund

Erkka Westerlund

Tän päivän vieras on toiminut urheiluvalmennuksen parissa jo noin 40 vuoden ajan ja nähnyt sen valtavan muutoksen ainoastaan kehon valmentamisesta mielen ja kehon valmentamiseen. Jo 12 vuotiaana valmentamisen aloittanut Erkka Westerlund on auttamassa nykyään myös työyhteisöjä parempaan ihmislähtöiseen valmentamiseen. Keskustelemme Erkan kanssa myös tulevista Jääkiekon MM-kisoista ja mikä on hänen mielestä paras tapa pärjätä arvokilpialuissa.

6 Touko 201945min

Tuuli Petäjä-Sirén

Tuuli Petäjä-Sirén

Tänään mikin toisella puolella istuu olympiamitalisti Lontooosta 2012. Seuraavana vuonna vuoden urheilijana palkittu Tuuli Petäjä-Siren on purjelautailun RS:X luokan kovimpia nimiä edelleen. Homma starttasi ysikytluvun alussa optmistijollalla ja parin muunkin luokan kautta siirtyi hän 2006 purjelautailun pariin. Palkintokaapista löytyy muunmuassa EM prossia ja Olympia hopea. Urheilu-uran rinnalta löytyy myös nelihenkinen perhe. Miten se onnistuu ja mitä se vaatii? Se selviää aivan pian.

29 Huhti 201942min

Juha Dahlström

Juha Dahlström

Mitä kaikkea huippu-urheilijan tulisi ottaa huomioon kaksoisuraa rakentaessaan? Mitkä ovat toimivimmat kaksoisuramallit? Muun muassa näistä puhutaan OlympiaCastissa, kun vieraana on Olympiakomitean kaksoisura-asiantuntija Juha Dahlström. Tämän viikon OlympiaCastissa puhutaan huippu-urheilijan kaksoisurasta - mitä se eri uravaiheissa voi olla, mitä vaihtoehtoja on, miksi se on tärkeää urheilun yhteiskunnallisen aseman kannalta ja niin edelleen. Paras ihminen avaamaan tätä aihetta on Juha Dahlström, joka toimii pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa huippu-urheilukoordinaattorina ja Olympiakomiteassa huippuvaiheen kaksoisura-asiantuntijana. Mittavan uran koripallon parissa etenkin valmentajana tehnyt "Dallu" pyöri näiden samojen kysymysten äärellä jo pelaaja- ja valmentaja-aikoinaan, joten hänen perspektiivinsä aiheesta on laaja. Vaikka sanassa kaksoisura on vahva urheilemisen ja opiskelun yhdistämisen kaiku, työtä tehdään koko ajan sen eteen, että huippuvaiheen kaksoisura-ajattelu tukisi nimenomaan tuloksen tekemistä urheilussa. - Pyrimme auttamaan urheilijaa niin, että jokainen löytäisi oman tapansa viedä kaksoisuraa eteenpäin. Joidenkin kohdalla se tarkoittaa sitä, että urheilu on ensimmäinen ammatti. Silloin urheiluun satsataan ja urheilun ympärille rakennetaan elämän kokonaisuus ja hyvinvointi. Siihenkin vaiheeseen kuitenkin kuuluu se, että on suunnitelma seuraavasta urasta, Dahlström huomauttaa.  - Monen parikymppisen kohdalla urheilu on niin vaativaa, että omaan ajatteluun ei mahdu viedä insinööriopintoja rinnalla eteenpäin. Haluamme, että urheilu ammattina olisi arvostettavampaa. Urheilun tekeminen ei ole ynnä muuta -tason harrastamista. Se on mielettömän vaativa ammatti, josta kertyy osaamista, jota voi hyödyntää muussakin työelämässä. Tässä tapauksessa kaksoisura tarkoittaa sitä, että urat voi tehdä peräkkäin. Valmentajaurallaan Dahlström on valmentanut muun muassa Korisliigassa ja myös Suomen koripallomaajoukkueessa. Useasti hänen uransa on sivunnut tai ristennyt Susijengin nykyisen luotsin Henrik Dettmannin kanssa. OlympiaCast on Suomen Olympiakomitean tuottama podcast-sarja huippu-urheilun tarinoista, ihmisistä ja ilmiöistä. Sarjassa tavataan urheilijoita, valmentajia, johtajia ja taustavaikuttajia suomalaisen huippu-urheilun ytimestä ja sukelletaan syvälle kunkin vieraan sielunmaisemaan. Isäntinä toimivat MIKA POUTALA ja ILKKA PALOMÄKI.

22 Huhti 20191h 5min

Laura Ahonen

Laura Ahonen

OlympiaCastin vieraana Laura Ahonen – intohimo valmentamiseen on pitänyt keuhkolääkärin voimistelusalin reunalla jo yli 30 vuotta Suomen nuori joukkue tavoittelee tosissaan pääsyä Tokion olympiakisoihin rytmisessä voimistelussa. OlympiaCastin kuuntelijat pääsevät nyt perehtymään lajin saloihin valmentaja Laura Ahosen viemänä. Emma Rantala, Elisa Liinavuori, Milja Närevaara, Ada Oikari, Juulia Vainio, Amanda Virkkunen ja Inka Ora muodostavat seitsikon, jolla on hyvä mahdollisuus selviytyä Tokion olympiakisoihin ja myös menestyä siellä. Rytmisen joukkue on noussut 2010-luvulla askel askeleelta kohti maailman huippua, ja viime vuonna tuli jo kymmenes sija MM-kisoista. Oikea henkilö kertomaan tämän menestystarinan taustoista on joukkueen päävalmentaja Laura Ahonen, joka on tehnyt yli 30 vuoden ajan mittavaa työtä suomalaisen rytmisen voimistelun eteen. Ahonen on vaikuttanut lajin kehitykseen Suomessa sekä yksilö- että joukkuepuolella merkittävästi – vaikka hänellä olisi keuhkotautien erikoislääkärinä mahdollisuus tehdä aivan toisenlaisiakin töitä. - Dilemma rytmisessä voimistelussa on se, että me haluaisimme huippuasiantuntijoita tekemään töitä vähintään kuutena päivänä viikossa – käytännössä vain iltaisin ja viikonloppuisin. Ja jo se, että palkka alkaisi kakkosella, on haaste. Tämä on erittäin vaikea yhtälö. Pitää olla ensinnäkin taloudellinen mahdollisuus tehdä tätä, Ahonen huomauttaa. - Minulla on ollut mahdollisuus tehdä tämä valinta. Kukaan meistä ei aikanaan vie täältä mitään mukanaan lähtiessään, joten minun ei ole ollut vaikea tehdä näitä valintoja. Ajattelen myös niin, että Suomessa on paljon hyviä keuhkolääkäreitä. Suomessa on toki myös monta hyvää rytmisen voimistelun valmentajaa, mutta se pooli ei ole yhtä iso. Jos sieltä lähtee yksikin pois, se on huono juttu. OlympiaCastin haastattelussa puhutaan Ahosen kanssa huippu-urheilun arjesta, esteettisten lajien erityispiirteistä, Suomen nuoren maajoukkueen vahvuuksista ja haasteista. Mitä kaikkea löytyy menestyksen takaa?

15 Huhti 20191h 1min

Elias Kuosmanen

Elias Kuosmanen

Tokioon tähtäävä painin suomalainen suurmies Elias Kuosmanen on voittanut urallaan jo vaikka mitä. Alle 17 vuotiaissa lähti homma rokkaamaan, kun hän voitti Maailmanmestaruuden alle 85kg sarjassa vuonna 2011. Vuotta myöhemmin vietiin EM kulta kotiin samassa sarjassa. Tämän jälkeen sattui kohdalle neljän vuoden loukkaantumisputki, jonka jälkeen 2017 vuonna Elias palasi jälleen mitalien makuun voittamalla EM ja MM hopeaa alle 23 vuotiaiden sarjassa. Ensimmäinen aikuisten arvokisamitali ripustettiin kaulaan toukokuussa 2018 kun hän nappasi pronssia EM kioista alle 97kg sarjassa.

8 Huhti 201934min

Pasi Mustonen

Pasi Mustonen

OlympiaCastin vieraana Pasi Mustonen – millä keinoilla Naisleijonat pystyy ottamaan seuraavan askeleen? Jääkiekon naisten MM-kisat alkavat tällä viikolla Espoossa. Sen kunniaksi viikon vieraana OlympiaCastissa on naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen. Naisleijonat pelaa huhtikuussa maailmanmestaruudesta kotiyleisönsä edessä, kun MM-kisat pelataan Espoossa. Jo viidettä vuottaan Naisleijonia luotsaavan Pasi Mustosen kanssa puhutaan menestystekijöistä lyhyellä, mutta myös pidemmällä tähtäimellä. Vuonna 1960 syntyneen Mustosen perspektiivi jääkiekosta on laaja, mikä näkyy ja kuuluu myös miehen mielipiteissä. Viime vuosina Pasi Mustonen onkin noussut esiin miehenä, joka ei pelkää ottaa epäkohtia esiin – puhutaan sitten valmentautumisen arkihaasteista tai isommista teemoista, kuten sukupuolten välisestä tasa-arvosta. - Toivon, että jään pienimuotoisesti naisurheilun historiaan mielipiteistäni sen asemasta. Tiedän, että kun joku sanoo asiat ääneen, asioita tapahtuu. Olen nähnyt, mitä Ruotsissa on tapahtunut. Seuraavan 6-7 vuoden sisään meillä tulee olemaan yhdestä kolmeen äärimmäisen suosittua naispalloilujoukkuetta. Se on vain ajan kysymys, Mustonen uskoo. Mustonen on myös sanonut, että jokaisen jääkiekkoihmisen pitäisi valmentaa jossain vaiheessa uraansa naisia – tässä haastattelussa selviää, miksi.

1 Huhti 20191h 7min

Laura Lepistö

Laura Lepistö

Laura Lepistö on Suomen kaikkien aikojen menestynein taitoluistelija yksinluistelussa. Sykähdyttävimpänä hetkenä Laura pitää vuoden 2009 EM kotikisojen voittoa, vaikka paras saavutus onkin mm pronssimitali 2010 vuodelta. Yrittäjänä itsensä elättävä Laura on kokeillut urheilu-uransa jälkeen monenlaisia työjuttuja, mutta vasta viime vuosina on tuntunut siltä, että oma juttu on löytynyt. Laura on osakkaana pari vuotta sitten perustetussa Snou Creative yrityksessä, mutta nykyään suurin osa ajasta menee Brändi Managerina toimiessa Riedel luistinvalmistajalle.

25 Maalis 201940min

Niko Vuorinen

Niko Vuorinen

OlympiaCastin vieraana Niko Vuorinen – miekkailija, joka muutti unelmansa perässä Unkariin  Niko Vuorisen tarina on poikkeuksellinen: vaikka hän löysi miekkailun vasta 15 vuoden iässä, hän on noussut maailman huipun välittömään tuntumaan kalpamiekkailussa. Parhaina saavutuksinaan Niko pitää EM-kisojen kuudetta sijaa viime vuodelta sekä Vancouverissa vuonna 2017 napattua kolmossijaa maailmancupissa. Maailmanlistalla Niko Vuorinen on parhaimmillaan ollut 17:s. OlympiaCastin vieraana Vuorinen käy läpi tarinansa lähtien nopeasta noususta Suomen huipulle ja päättyen kovaan huippu-urheiluarkeen Unkarissa. Unkari on maailman menestyneimpiä miekkailumaita, ja se heijastuu kaikkeen arjessa. - Vaatimustaso on Unkarissa kovalla tasolla. Unkarissa on järkyttävän kova kilpailu siitä, kuka pääsee edustamaan maata arvokisoihin. Jo se, että pääsee osallistumaan maajoukkueen sparring-harjoituksiin, on kiven alla. Miekkailu on Unkarin kansallislaji, ja harrastajamäärät ovat tosi suuret, Vuorinen valaisee. - Unkarissa on tietynlainen ylpeys siitä, että he kokevat olevansa taitavampia kuin muut, jolloin he eivät koe muita yhtä isona uhkana. Siihen, että minä pääsin Unkariin harjoittelemaan, vaikutti myös se, että Unkari karsii Tokion maapaikoista joukkuepaikkojen kautta. Minä taas karsin henkilökohtaisen paikan kautta, joten intressimme eivät risteä. Minun tasoni on riittävä, jotta myös Unkarin joukkue saa läsnäolostani hyötyä. Meillä on sellainen vastavuoroisuus. Myös tulevaisuuteen kurkistetaan haastattelussa, sillä Nikolla on kova tavoite selviytyä Tokion olympiakisoihin, ja sen unelman eteen täytyy alkaa tapahtua oikeita asioita jo huhtikuusta lähtien.

18 Maalis 201956min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
juoksumania
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-shikaani-formula-1-podcast
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme