Jakso 3: Kakkostyypin diabeteksen juuret (Kirsi Pietiläinen)

Sosiaalisen median vaikutukselta tuntuu olevan lähes mahdotonta välttyä. Mutta kuinka vaikuttava se oikeastaan onkaan? Ja miten tätä vaikutusta ylipäätään voidaan tutkia? Näihin vastauksia antaa sosiaalisen median tutkija Salla-Maaria Laaksonen, jonka kanssa keskustellaan perusteellisesti mm. Seuraavista aiheista:Sosiaalisen median tutkimisen perustyökalutSosiaalisen median tutkimuksen rahoitus ja vinoutumisen riskitSomejättien rooli tiedon jakajinaVanhan mallin Twitterin rooli keskeisenä tiedonlähteenäSomealustojen rankingSosiaalisen median kuplat; faktat ja väärinkäsityksetKoko informaatiokentän laajuus ja kuplien merkitys osana sitäInformaatioverkostojen rakenne ja termistöKlusterit omien sisäisten todellisuuksien muodostajana irrallaan muusta todellisuudestaLuottamuskriisi yhdistävänä tekijänä kirjaville klustereilleUskonnolliset lahkot sosiaalisina klustereinaYhteiskunnallinen-, poliittinen- ja affektiivinen polarisaatioTunnereaktioiden merkitys somesisältöjen näkyvyydessäSananvapaus, moderointi ja algoritmitYritysten velvollisuudet ja bisneslogiikkaMis- ja disinformaation määritelmätMuskin sananvapausabsolutismi ja johdonmukaisuusSananvapausabsolutismin yhteensopivuus ihmisen sosiologian ja psykologian kanssaIhmisten helppo manipuloitavuus pöyristyttävällä sisällölläTunnetaidot ja kriittinen ajattelu pöyristymistä vastaanFaktantarkastuksen merkitys ja tutkimustietoModeroinnin ja faktantarkastuksen erotMuutamia keskustelussa mainittuja tutkimusviitteitä, ja missä kontekstissa mainittu:Paulin oma tutkimusprojekti Rajapinta -yhdistyksen blogissa:https://rajapinta.co/2023/03/08/ensimmainen-kuva-sosiaalisen-median-mustasta-informaatioaukosta/X:n community notes liian hidas:https://doi.org/10.1145/3686967Pöyristyminen misinformaation somejakojen vauhdittajana:https://doi.org/10.1126/science.adl2829Vaikka somealustojen moderointi olisi neutraalia, poliittisen oikean laidan runsaampi misinformaatio johtaa epäsymmetrisiin sisältörajoituksiin:https://doi.org/10.1038/s41586-024-07942-8

8 Kesä 1h 35min

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat maailman yleisin kuolinsyy. Meille kaikille on tuttua verenpaineen ja kolesteroliarvojen seuranta, joita pidetään tärkeimpinä riskitekijöinä. Mutta mitä tietoa saamme, jos kuvaamme sydämen ja tärkeimmät valtimot suoraan? Minkälaisilla keinoilla sydäntä voidaan kuvantaa, miten se tapahtuu ja mitä se EI kerro? Mihin suuntaan sydämen kuvantamisen tieteellinen tutkimus on menossa? Näistä aiheista kertoo professori Juhani Knuuti Turun PET-keskuksestaKeskustelun aiheita:Huippututkimus, H-indeksiSydämen eri kuvantamismenetelmätMissä kuvataan Suomessa Tekniikan rajoituksetKuvantamisen riskitSäteilyn merkitys riskitekijänäSäteilyriskin suuruuden tarkan arvioinnin vaikeusHormeesisTerveyspolitiikka ja kuvantamiskapasiteetti; kuvantaminen seulonnan välineenäTieteellinen näyttö seulonnan edellytyksenäSeulonnan tuloksen vaikutus käyttäytymiseen ja elintapoihinElintapamuutosten psykologiaSepelvaltimoiden kalkkipisteytysMinkälainen näyttö muuttaisi kalkkitulkintaaKalkkeutumisen rooli sepelvaltimoplakissa ja tulehduksessaKalkkeutuminen urheilijoillaKuvantamistutkimuksen kiistat ja tärkeimmät avoimet kysymykset sekä tulevaisuuden tuuletAortan jäykkyyden vaikutus sydänlihaksen hapensaantiinAortan jäykkyyden määrittäminen kuvantamisellaFMD, verisuonten reaktiivisuus, kaulavaltimon seinämän paksuus Tulehduksen kuvantamisen uusin läpimurtoMiten lukea kuvantamiskirjallisuuttaHuippututkijan roolit arvovaltaisissa rooleissa kirjojen ja suositusten kirjoittajana

26 Touko 1h 55min

Kriittisellä ajattelulla on usein negatiivinen maine. Se mielletään vikojen etsinnäksi ja yleiseksi ilon pilaamiseksi. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan kyse on yleishyödyllisestä kansalaistaidosta, missä kuka tahansa voi kehittyä paremmaksi. Jakson vieraana on kriittisen ajattelun ja kasvatustieteen tutkija, filosofi Tuukka Tomperi, jonka kanssa keskustellaan monipuolisesti kriittisen ajattelun määritelmästä, sisällöstä ja harjoittamisesta. Keskustelun toisella puoliskolla keskitytään yleisesti alan tutkimukseen ja tutkijan arkeen.Jaksossa viitataan mm. seuraaviin kirjoihin:Yuval Noah Harari - NexusHugo Mercier - Not Born YesterdayKeskustelun aiheita:Onko Tuukka ottanut influenssa- ja koronarokotteen -- voiko kriittinen ajattelija luottaa kollektiiviseen asiantuntijatietoon?Käyttäisiko Tuukka homeopatiaa korvatulehdukseen?Mitä tarkoittaa kriittinen ajattelu ja mitä se ei tarkoita (tieteellisestä näkökulmasta)?Kriittinen ajattelu opittavana taitonaOmien mielipiteiden vaihtaminen on vaikea prosessi / puoluepolitiikkaKriittisen ajattelun haasteet ryhmän sisällä ja puoluepolitiikassaTiedeyhteisössä testataan hypoteeseja ja koetellaan väitteitä järjestelmällisestiTiede pyrkii korjaamaan itseään toisin kuin politiikka tai uskontoDeliberatiivinen demokratia eli harkittu yhteiskunnallinen päätöksentekoKriittisyyden suhteuttaminen: suuremmille väitteille voi vaatia suurempia todisteitaKilpailevien näkemysten arvioinnissa tilisi olla molemmin puolin yhtä korkea rima (symmetrisuus)Tieteilijät ovat ihmisiä ja tekevät erehdyksiä, mutta kollektiivinen tiedeyhteisö antaa vertaiskritiikkiäHomeopatia on ongelmallinen, dogmaattinen, helposti kritisoitava pseudotiedeTiedettä toisinaan kritisoidaan historiallisista epäonnistumisista, esim talidomidin puutteellinen lääkevalvonta 80-luvun EuroopassaAjattelun moniulotteinen malli - kriittinen, luova, välittävä ajattelu (Matthew Lipman)Maalaisjärkeen vetoaminen keskustelussa voi olla ongelmaUusien uskomusten muodostaminen on helpompaa jos uusi tieto liittyy vanhaan tietoon johdonmukaisestiIhmiset ovat yksilöllisesti erilaisia ajattelijoitaSalaliittouskomuksen taustalla voi olla poikkeuksellinen ajattelutapa tai erityinen kokemusMaalaisjärki ei ole jaettua, eri ihmisillä on erilainen ’maalaisjärki’Hugo Mercier & ihmiset ovat suurelta osin resistenttejä uusille uskomuksilleKriittisyys ei ole vastustamista vaan asioiden huolellista arviointiaEmme ole tässä yhteiskunnassa riittävän harkitsevia/tutkivia/kriittisiä asenteeltammeJos vastustat jotakin uutta tietoa tunnepohjaisesti, reflektoi tunteitasi ja arvioi asiaa ensin loogisestiIhmisen omaan identiteettiin ja yhteisöön liittyvät aiheet herättävät enemmän tunteitaUskomukset voivat olla karttoja maailmassa navigointiin tai heiluteltavia lippuja oman ryhmäidentiteetin signalointiinMetakognitiivisuus itsetarkastelun apunaKriittisen ajattelun oppimisesta ja käytännön soveltamisesta tullee myöhemmin oma erillinen jaksoKriittisen ajattelun USAn filosofisen yhdistyksen konsensusmääritelmä 1990

11 Touko 3h 50min

Tervettä skeptisyyttä on tutkija Pauli Ohukaisen luotsaama podcast, missä tarkastellaan kriittistä ajattelua, filosofiaa ja parempaa tieteen ymmärrystä pääasiassa terveyteen liittyvien aiheiden kautta. Tässä ensimmäisessä jaksossa käydään lyhyesti läpi, miten ja miksi podcast on syntynyt, sekä Paulin omaa ajattelun taustaa.

11 Touko 53min