33. Digiseniori oppii ja opettaa somessa

Digiseniori, teknologian suurkuluttaja, surffaa verkkosivustoilla ja tuottaa sinne sisältöä

Digiseniori on iäkkäämpi henkilö, eläkeläinen, joka on jättänyt työelämän taakseen ja käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa keskimääräistä enemmän omassa arjessaan. Hänellä on käytössään älypuhelin, taulutietokone, kannettava tietokone tai pöytätietokone, joko kaikki ne tai osa niistä sekä mahdollisesti useampi Internet-liittymä.

Digiseniori on eläkkeellä, verkonkäyttäjä, sisällöntuottaja, joka kirjoittaa, tekee audioita, bloggaa, somettaa, verkottuu, valokuvaa ja videoi tai opettaa ja opiskelee. Asioita on paljon helpompi hoitaa teknologian avulla verkossa kuin fyysisesti juosta virastosta toiseen (hyvää liikuntaa). Digiseniorin määrittely perustuu lähinnä omiin kokemuksiin ja havaintoihin ikätovereiden teknologisten välineiden ja internetin käytöstä.

Esimerkiksi vuoden 2015 Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta kävi ilmi, että 65-74-vuotiaista käytti internetiä 69 prosenttia ja verkkokaupan tilaajia ikäluokassa oli 20 prosenttia.

Blogipostauksissa kirjoitan verkon käytöstä, tiedonhankinnasta, sosiaalisen median välineistä, verkko-ostamisesta, opiskelusta ja uusista sovelluksista, joita kannattaisi kokeilla. Toivottavasti joku poimii kirjoituksista hyödyllisiä vihjeitä omaan verkonkäyttöönsä ja rohkaistuu käyttämään teknologiaa tai ainakin ymmärtää teknologian merkitystä tänä päivänä ja kenties ottaa käyttöönsä jonkin uuden sovelluksen.
Valotan esimerkkejä teknologisten välineiden käytöstä kuten puhelimen, kannettavan tietokoneen, pöytäkoneen tai jo viisi vuotta vanhan iPadin käytöstä. Kun sain lahjaksi Ipadin viimeisenä työvuotena alakoulussa, opettelimme sen käyttöä yhdessä digi-kerholaisten kanssa, jossa kaikki opimme toisiltamme uuden välineen sovelluksia. Kone on hidastunut ja toimii vielä, mutta on tullut vastaavien laitteiden käyttöiän päähän.

Nettisurffailu on helpointa sillä välineellä, joka on nopein, lähin tai josta saa esimerkiksi tarvitsemansa tiedon helposti autossa, kotona, juhlissa, tapahtumissa, metsässä tai lenkillä. Verkkoyhteyden voi jakaa esimerkiksi puhelimesta tietokoneeseen, jos muuta yhteyttä ei ole saatavilla, mutta teleoperaattori saattaa siitä laskuttaa ylimääräistä.

Nettisurffailu on helpointa myös niissä palveluissa, jotka toimivat sujuvasti ja käyttäjä tuntee, että palvelu on juuri hänen tarpeisiinsa sopiva. Yhä useammassa kaupallisessa tai julkishallinnon palveluissa on chatti käytössä maksullisen puhelinpalvelun ohella.

"Chat" on keskustelulaatikko, johon ilmestyy kysymys: “Kuinka voin auttaa?” Kirjoitat siihen vain haluamasi kysymyksen ja pian saat siihen vastauksen. Jos sallit ponnahdusikkunan käytön, palvelun chat-laatikko pätkähtää käyttämäsi verkkosivuston oikeaan alakulmaan.

Sisällön tuottamisessa eli julkaisussa pitäisi ottaa huomioon moni seikka kuten esimerkiksi avainsanat, jotka kuvaavat sisältöä. Hyvässä blogikirjoituksessa käytetään avainsanoja, tageja, jotta hakukoneet löytäisivät kirjoitukset helpommin, ehkä myös #hashtageja.

Se on osa hakukoneoptimointia, jota tämä humanisti ei vielä ole oppinut riittävästi, vaan saa siitä nyt ehdot. Mitä enemmän jotain sanaa käytetään verkossa, sitä vaikeampi kenenkään on sen perusteella eksyä halutulle sivulle. Sekin auttaa, jos jaat tuotostasi esimerkiksi niissä sosiaalisen median palveluissa, joita itse käytät.