"En näe, että maahanmuutto itsessään aiheuttaa mitään uhkaa", supon johtaja Juha Martelius sanoo
SK:n parhaat9 Loka 2024

"En näe, että maahanmuutto itsessään aiheuttaa mitään uhkaa", supon johtaja Juha Martelius sanoo

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden.
Juha Marteliuksen isoisä oli Pietarissa koulutettu puna-armeijan upseeri. Pojanpojasta tuli suojelupoliisin päällikkö, jonka ensisijainen kiinnostuksen kohde on Venäjä.
Perehdytys oli niukka, oikeastaan olematon.
Kun Juha Martelius vuonna 1992 aloitti työnsä suojelupoliisissa, hänelle ei järjestetty minkäänlaista koulutusta tuleviin työtehtäviin.
Martelius oli 26-vuotias, kansainvälistä politiikkaa Helsingissä opiskellut valtiotieteiden maisteri.
Hän oli työskennellyt Vaasan ja Helsingin yliopistoissa kansainvälisten asioiden sihteerinä. Supossa tehtävänä oli vastavakoilu, vihollisen tiedonhankinnan ehkäisy, ja vastuualueiksi tulivat kansainvälinen rikollisuus ja Venäjä.
"Suojelupoliisissa oli todella kokeneita ylietsiviä ja ylitarkastajia. He ajoivat siihen työhön. Se oli sellaista mestari-kisällitoimintaa", Martelius kertoo.
Järjestelmä jätti tilaa sattumille. Kukin opetti tavallaan.
"Oli toimintatapoja, joista olin nuorena poikana aivan pöyristynyt. Muutamista epäilin, että ne eivät ole minkään asetusten ja säännösten mukaisia. Mutta ei niistä ollut kellekään vahinkoa."
Kertoisitko esimerkin?
"En. Ne olivat hyvin pieniä asioita, mutta kuitenkin sellaisia, jotka eivät minun mielestäni olleet ok", Martelius sanoo.
Kun hän aloitti suojelupoliisissa, siellä oli noin 170 työntekijää. Laki antoi supolle valtuudet harjoittaa tiedustelua vain valtakunnanrajojen sisäpuolella.
Martelius on nyt 58-vuotias. Hän palasi huhtikuussa 2024 supoon, johtajaksi. Hänellä on 578 alaista, lupa tiedustella ulkomailla ja seurata verkkoliikennettä.
Suojelupoliisi loi kylmän sodan aikana maineen salamyhkäisenä laitoksena, joka keräsi ammuksia Urho Kekkosen sisä- ja ulkopoliittiseen arsenaaliin.
Julkisuudessa tiedustelupalvelu esiintyi vain johtajansa suulla, harvoin silläkään.
Mauno Koivisto avasi pitkään Kekkosen otteessa ollutta suojelupoliisia parlamentaariselle valvonnalle. Suurempi rakennemuutos koitti, kun Neuvostoliitto romahti 1990-luvun alussa.
Vuosikymmenien ajan suojelupoliisi oli rekisteröinyt kommunisteja ja kansandemokraatteja ja tunnistanut parhaansa mukaan Suomessa urkkineita KGB:n kollegoita. Nyt kukaan ei tiennyt, millaisena Venäjä nousisi.
"Tilanne loi kysyntää tutkitulle ja entistä analyyttisemmälle Venäjää koskevalle tiedolle", Martelius sanoo.
Poliisitaustaisten etsivien rinnalle haluttiin lisää akateemista osaamista. Tiedustelupalvelu alkoi ilmoittaa työpaikoista lehdissä ja järjestää tutustumiskäyntejä valtiotieteilijöille.
Taloon virtasi nuoria yliopistoihmisiä.
Martelius oli yliopistoaikoinaan kiinnostunut Venäjän tavasta organisoida sotavoimiaan. Hän suunnitteli lisensiaatintyötä siitä, miten kommunismin kaatuminen vaikutti itänaapurin sotilaspolitiikkaan.
Yliopiston hallintovirkamiehen työn ohessa Martelius kirjoitti silloiselle Sotakorkeakoululle katsauksia Venäjän sotilaallista muutosta käsittelevistä tutkimuksista.
Yhtenä päivänä suojelupoliisin apulaispäällikkö Seppo Pylkkänen soitti ja tarjosi Marteliukselle töitä.
Tarjousta ei tarvinnut miettiä kahta kertaa.
"En missään vaiheessa ajatellut uraa yliopiston hallinto- tai tutkimuspuolella."
Silti nuori vastavakooja teki lisensiaatintyönsä loppuun.
Väitöskirja valmistui vuonna 1999 Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselle: Neuvostoliiton/Venäjän sotilaspolitiikka.
Tutkimusta varten nuori isä piti vain viikon vapaata päivätöistä.
"Kirjoitin viikonloppuisin ja Melrose Placen mainoskatkojen aikana."
Marteliuksen väitöskirja maalaa kuvaa hiipuvasta suurvallasta, joka voimien ehdyttyä takertuu entistä tiukemmin lähialueisiinsa ja sotavoimaansa - ainoaan asiaan, joka tuo sille globaalia vaikutusvaltaa.
Kiinnostus Venäjää kohtaan läpäisee koko Marteliuksen uran.
Se kumpuaa historiasta, hän sanoo. Sekä henkilökohtaisesta että yleisestä.
"Kaikki isovanhempani ovat syntyneet Suomessa, joka oli vielä osa Venäjän suuriruhtinaskuntaa."
Venäjän ja Suomen historian limittyminen kiehtoi Mar...

Jaksot(54)

Vetävä kirja saa kyllä koukuttaa, mutta somea selaavista nuorista ollaan huolissaan

Vetävä kirja saa kyllä koukuttaa, mutta somea selaavista nuorista ollaan huolissaan

Jos 15-vuotias lukee Charles Dickensin paksua romaania intohimoisesti, häntä takuulla kehutaan. Mutta oliko Dickens sittenkin vain oman aikansa Tiktok, kirjoittaa Ville-Juhani Sutinen esseessään. Tämä...

31 Heinä 202414min

"Kyse on ihmiskunnan tulevaisuudesta" - puhelimet tuhoavat nuorten mielenterveyden, sanoo professori Jonathan Haidt

"Kyse on ihmiskunnan tulevaisuudesta" - puhelimet tuhoavat nuorten mielenterveyden, sanoo professori Jonathan Haidt

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Älypuhelimet ovat maailmanlaajuinen uhka. Jos niitä ei oteta heti lapsilta pois, tulevista sukupolvista kasvaa on...

29 Heinä 202415min

Pelkään aivojeni puolesta - Nykyajan typeryys voi silti olla näköharha

Pelkään aivojeni puolesta - Nykyajan typeryys voi silti olla näköharha

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Kultakalan elämä näyttää yksitoikkoiselta. Se ui loputtomasti ympyrää maljassaan, ei lähde mistään eikä päädy mih...

24 Heinä 202412min

Aalto-yliopisto viivytteli tiedevilpin tutkinnassa vuosikausia - "Olemme hyvin pahoillamme"

Aalto-yliopisto viivytteli tiedevilpin tutkinnassa vuosikausia - "Olemme hyvin pahoillamme"

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Aluksi Jukka Hautamäki ajatteli olevansa pikkumainen. Hän oli tehnyt mediataideteoksen yhteistyönä, ja toinen tai...

17 Heinä 202423min

Suomalaisten diplomaattien huono käytös on toistuva ongelma – "Osa kokee olevansa jumalasta seuraavia"

Suomalaisten diplomaattien huono käytös on toistuva ongelma – "Osa kokee olevansa jumalasta seuraavia"

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Kun ulkoasiainneuvos Jari Vilén siirtyi syyskuussa 2023 Suomen Kanadan-suurlähettilääksi, hän puhkui intoa. "Odot...

11 Heinä 202429min

Toimittaja tutki muistisairaan äitinsä lääkelistaa - alkoi valjeta, että iäkkäitä lääkitään yhä liikaa

Toimittaja tutki muistisairaan äitinsä lääkelistaa - alkoi valjeta, että iäkkäitä lääkitään yhä liikaa

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Huhtikuussa 2022 avasin äidin laskun apteekista. Laskut oli käännetty minulle, koska äiti asui ympärivuorokautise...

10 Heinä 202424min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

uutiscast
aikalisa
politiikan-puskaradio
rss-ootsa-kuullut-tasta
ootsa-kuullut-tasta-2
tervo-halme
rss-podme-livebox
aihe
rss-ulkopoditiikkaa
the-ulkopolitist
viisupodi
rss-pinnalla
otetaan-yhdet
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
radio-antro
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
rss-asiastudio
rss-uusi-juttu-mediastartupin-tarina
rss-vaalirankkurit-podcast
rss-kaikki-uusiksi