Pelastuisiko Suomen talous, jos työpäivät olisivat pitempiä - vai sittenkin lyhyempiä?

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden.
Pelastuisiko talous, jos Suomessa tehtäisiin nykyistä pidempää työpäivää? Vai ehkä sittenkin lyhyempää?
Ei talousviisaskaan aina osu oikeaan.
Lordi John Maynard Keynes ennusti vuonna 1930, että sadan vuoden kuluttua töitä tehdään ehkä kolme tuntia päivässä tai 15 tuntia viikossa - ja lähinnä vanhasta tottumuksesta, ei välttämättömyydestä.
Englantilaista Keynesiä pidetään nykyaikaisen makrotaloustieteen luojana. Hänen pääteoriansa syntyivät 1930-luvun suuren laman seurauksena, ja niissä valtioita kehotetaan talouden laskusuhdanteessa kasvattamaan menojaan, jos niin voidaan estää syvä lama.
Keynes olisi varmasti saanut taloustieteen Nobelin - ellei olisi kuollut keväällä 1946, 23 vuotta ennen kuin talouden alalla alettiin jakaa Nobeleita.
Yleisen käsityksen mukaan Keynes kuoli liialliseen työntekoon. Hän sai sydänkohtauksen Yhdysvalloissa, missä oli neuvottelemassa miljardilainasta, jolla Britannia yritti tilkitä sotimisen romuttamaa talouttaan. Toinen kohtaus muutamaa viikkoa myöhemmin osoittautui tappavaksi.
Keynesin ennusteesta on kulunut sata vuotta reilun viiden vuoden kuluttua.
Vaikuttaa vähintäänkin epätodennäköiseltä, että siihen mennessä suomalaisten keskimääräinen viikkotyöaika vähenisi nykyisestä 35 tunnista 15 tuntiin. Varsinkin kun 20 viime vuoden aikana työaika on meillä vähentynyt yhteensä tunnin ja 42 minuuttia, eli verkkaista viiden minuutin vuositahtia.
Keynesin kotimaassa Englannissa töitä tehdään nykyään 24 minuuttia vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Yhdysvalloissa työaika ei ole lyhentynyt kahdessa vuosikymmenessä lainkaan.
"Keynesin ajattelu meni pieleen kahdessa kohdassa", arvioi palkansaajien tutkimuslaitoksen Laboren johtaja Mika Maliranta. Hän on taloustieteilijänä tutkinut erityisesti kasvua ja työmarkkinoita.
"Väärin meni se, että hän katsoi, kuinka nopeaa tuottavuuden kehitys oli 1920-luvulla ja päätteli, että kun sama kehitys jatkuu, tarve työn tekemiselle oikeastaan loppuu jossain vaiheessa."
Tuottavuus ei kasvanut Keynesin uskomalla tavalla. Erityisesti Suomessa on tällä vuosituhannella kamppailtu pikemminkin olemattoman hitaasti paranevan tuottavuuden kanssa.
"Suomen talouskasvu on vähemmän kiinni tehtyjen tuntien määrästä ja paljon enemmän kiinni tuottavuudesta eli siitä, kuinka paljon tunnissa saadaan aikaan", Maliranta sanoo.
"Esimerkiksi Tanskassa tehdään vähemmän töitä kuin Suomessa, mutta se on mahdollista, koska työn tuottavuus on korkeaa. Silloin töitä voidaan tehdä vähemmän, mutta kansantalous on silti hyvässä kunnossa."
Mika Malirannan mukaan Keynes arvioi väärin myös sen, mitä ihmiset elämältään lopulta haluavat. Se voi olla myös jotakin muuta kuin mahdollisimman lyhyt työaika.
"Keynes ei ottanut huomioon, että koko ajan keksitään uusia tuotteita, joita ihmiset haluavat."
"Jos maailma olisi pysähtynyt siihen 1900-luvun alkuun, radioihin ja hevoskyyteihin, niin nyt olisi varmasti todella lyhyt työaika. Mutta ei se pysähtynyt. On tullut televisiot, autot ja netti. Ihmiset pitävät näitä asioita niin tärkeinä, että ovat valmiita tekemään töitä ja vaihtamaan niihin vapaa-aikaansa."
Vuonna 1930 työläinen teki kahdeksan tuntia päivässä töitä ostaakseen polkupyörän. Nykyään työntekijä tekee hieman vähemmän kuin kahdeksan tuntia päivässä ostaakseen sähköauton.
Ruokalistalla on turskaa ja ranskalaisia: 18 puntaa 95 pennyä. On koljaa ja ranskalaisia: 18 puntaa 95 pennyä. Punakampelaa ja ranskalaisia: 18 puntaa 95 pennyä.
Jos on valmis poikkeamaan brittiläisestä fish and chips -perinteestä, voi listalta valita myös kanaa ja ranskalaisia: 12 puntaa 99 pennyä. Tai makkaraa ja ranskalaisia: 12 puntaa 99 pennyä.
Platten's on kalaan ja ranskalaisiin erikoistunut ravintola pienessä itäenglantilaisessa merenrantakaupungissa, jonka nimi on Wells-next-the-Sea. Keväällä 2022 ravintola osallistui kokeiluun, joka olisi todennäköisesti ilahduttanut lordi John Maynard Keynesiä.
Kokeilussa parikymmentä brittiläistä yritystä s...