Sata vuotta sitten myyttinen Endurance-laiva upposi Etelämantereen edustalla – suomalainen Jukka Tuhkuri uskoo keksineensä miksi
SK:n parhaat4 Kesä 2025

Sata vuotta sitten myyttinen Endurance-laiva upposi Etelämantereen edustalla – suomalainen Jukka Tuhkuri uskoo keksineensä miksi

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden.
Ernest Shackleton olisi voinut päästä etelänavalle ensimmäisenä. Jäätutkija Jukka Tuhkuri uskoo, että olisi.
Tammikuussa 1909 Shackleton oli lähempänä kuin kukaan ennen. Maailman eteläisin piste oli vajaan kahdensadan kilometrin päässä.
He olivat vaeltaneet lähes 1 500 kilometriä, neljä ahavoitunutta miestä. Kulkeneet Espanjan kokoisen jäähyllyn läpi, ylittäneet vuorijonon ja päätyneet Etelämantereen ylätasangolle.
Rekiä olivat alun perin vetäneet ponit, mutta ne olivat nyt kuolleet. Viimeinen oli pudonnut railoon. Pakkasta oli ajoittain ollut melkein 50 astetta ja tuuli kovaa. Ruokaa oli pitänyt säästää ja annoksia pienentää. Vatsat kouristelivat, raajat paleltuivat, lumisokeus vaivasi.
Shackleton arvioi, että he saattaisivat päästä etelänavalle ja saada nimensä historiaan. Mutta paluumatkasta he eivät selviäisi.
Hän teki kipeän päätöksen: he kääntyisivät takaisin. Päiväkirjaansa Shackleton kirjoitti:
"Minun tulee ajatella järkevästi ja ottaa huomioon niiden henki, jotka ovat täällä kanssani."
Miehet iskivät jäähän Ison-Britannian lipun, jonka kuningatar oli heille antanut, ottivat hetkestä valokuvan ja kääntyivät.
Tämä ratkaisu on kiehtonut Jukka Tuhkuria vuosikymmeniä. Niin on myös Ernest Shackleton.
Shackleton olisi voinut jatkaa kaikesta huolimatta ja kuolla sankarina, niin kuin moni tutkimusmatkailija teki. Mutta hän uskalsi epäonnistua.
Kuten hän myöhemmin ilmoitti vaimolleen: Parempi elävä aasi kuin kuollut leijona.
Elokuussa 2021 Jukka Tuhkuri kuuli, että Etelämantereelle lähtisi taas tutkimusalus.
Hän tunsi aluksen. Se oli 134-metrinen S. A. Agulhas II, joka oli rakennettu Rauman telakalla kymmenen vuotta aiemmin. Kirkkaanpunainen runko, valkoinen kansi, komentosillan yläpuolella oranssi raita.
Alus näkyisi merellä, vaikka aallot olisivat korkeat. Ja kun Etelämantereelle mentiin, ne aina olivat.
Matkan oli määrä alkaa Kapkaupungista helmikuussa 2022 ja kestää puolitoista kuukautta.
Tuhkuri halusi kiihkeästi mukaan. Eihän ollut parempaa paikkaa tutkia vaikeita jääoloja.
Sitä paitsi Agulhasilla oli mittalaitteita valmiina. Niitä oli asennettu runkoon ja potkuriakseliin jo telakalla Suomessa. Laitteet tallensivat tietoja siitä, millaisia voimia laiva kohtasi, kun se mursi jäätä. Dataa hyödynsivät Aalto-yliopisto ja eteläafrikkalainen Stellenboschin yliopisto.
Tuhkuri oli tutkinut jäätä koko ikänsä. Miten jää murtuu, miten sen säröt kasvavat. Kuinka suuria ovat sen voimat. Millainen materiaali jää ylipäänsä on. Kuinka kylmä, kuinka lämmin, suolainen, makea, luja, hauras. Lumesta tiivistynyt vai vedestä jäätynyt.
1980-luvulla hän oli sahannut merijäästä palkkeja Tammisaaren edustalla ja rikkonut niitä. Tehnyt diplomityötään murtumismekaniikasta. 1990-luvulla hän oli väitellyt tohtoriksi Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä, ja 2000-luvun alussa hänestä oli tullut lujuusopin professori. Hän oli silloin 40-vuotias.
Tuhkuri alkoi laatia sähköpostia. Se tuli lähettää brittiläiselle säätiölle, Falklands Maritime Heritage Trustille, joka valitsi ja varusti retkikunnan.
Tuhkuri kirjoitti huolellisesti ja perusteellisesti.
Oli nimittäin niin, että vaikka hän itse tutkisi jäätä, muulla ryhmällä oli aivan toinen tehtävä. Se halusi löytää laivan, joka oli kadonnut sata vuotta aiemmin Weddellinmerellä Etelämantereen edustalla. Rusentunut ensin jäihin ja sitten uponnut.
Hylky oli Endurance, Ernest Shackletonin laiva.
Maailman toiseksi kuuluisin hylky, jos Tuhkurilta kysyttiin. Kuuluisampi oli vain Titanic.
Hänen oli päästävä mukaan. Ehkä hän voisi osaltaan selvittää, miksi laiva oikeastaan upposi.
Ernest Shackleton on minun polaarisankarini, hän päätti viestinsä.
Naparetki oli epäonnistunut, eikä Shackletonin pitänyt enää palata etelään. Niin hän oli kirjoittanut vaimolleen.
"Olen miettinyt tämän huolella ja päättänyt, että paikkani on kotona."
Hän oli hävinnyt kilpailun, sillä etelänapa oli jo valloitettu. Joulukuussa 1911 norjalainen Roald ...

Jaksot(54)

"Minusta on tullut helvetin katkera" - Entistä useampi suomalainen mies elää yksin, osa tekee lapsia toistenkin puolesta

"Minusta on tullut helvetin katkera" - Entistä useampi suomalainen mies elää yksin, osa tekee lapsia toistenkin puolesta

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Olen aina ajatellut, että perustan jossain vaiheessa perheen, 38-vuotias koneinsinööri sanoo. Miehellä on hyvä ty...

25 Kesä 202526min

Vanki uhkasi tappaa jonkun, toisen hallusta löytyi margariinirasia, jossa oli pattereita ja teriä – vankien kasvava määrä aiheuttaa vaaratilanteita joka päivä

Vanki uhkasi tappaa jonkun, toisen hallusta löytyi margariinirasia, jossa oli pattereita ja teriä – vankien kasvava määrä aiheuttaa vaaratilanteita joka päivä

Pitkään Suomessa yritettiin vähentää vankien määrää. Kesällä 2023 suunta kääntyi jyrkkään nousuun. Lähes kaikki vankilat ovat nyt täynnä. Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voi...

11 Kesä 202519min

Vakuutusyhtiön toimitusjohtajan murha nosti pintaan amerikkalaisten katkeruuden – ”kuuman murhaajan” kuvalla myydään fanipaitoja

Vakuutusyhtiön toimitusjohtajan murha nosti pintaan amerikkalaisten katkeruuden – ”kuuman murhaajan” kuvalla myydään fanipaitoja

Monet amerikkalaiset ovat sitä mieltä, ettei Luigi Mangione tehnyt mitään väärää. Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Toimitusjohtaja käveli aamutuim...

30 Touko 202520min

Moni lykkää lapsihaaveita, koska raha huolettaa – vanhemmuus on jo osin luokkakysymys

Moni lykkää lapsihaaveita, koska raha huolettaa – vanhemmuus on jo osin luokkakysymys

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Ehkä sillä on sitten kihara tukka. Ja ruskeat silmät, kuten puolisolla. Lauran korvalehdet, jotka on isältä perit...

21 Touko 202521min

Kuolinnaamioita ja kiusallisia kirjoituksia – SKS:n arkistossa käy ilmi, ettei kaikki kulttuuriperintö ole vitriinikelpoista

Kuolinnaamioita ja kiusallisia kirjoituksia – SKS:n arkistossa käy ilmi, ettei kaikki kulttuuriperintö ole vitriinikelpoista

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkisto nousi otsikoihin Mika Waltarin julkaisemattoman runoelman myötä. Mitä kaikkea sinne kulttuurihahmoista kätkeytyy? Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällö...

8 Touko 202524min

”En ollut loikkari vaan raja loikkasi minun ylitseni” – Onni Väisäsen muistelmat kertovat luovutettuun Karjalaan jääneiden suomalaisten tarinan

”En ollut loikkari vaan raja loikkasi minun ylitseni” – Onni Väisäsen muistelmat kertovat luovutettuun Karjalaan jääneiden suomalaisten tarinan

Työmies Onni Väisänen piiloutui Sortavalan pappilan kellariin odottamaan puna-armeijan saapumista maaliskuussa 1940. Hän pääsi takaisin Suomeen vasta yli 16 vuotta myöhemmin. Tämä on näyte Suomen Kuva...

16 Huhti 202532min

Syöpäriskeistä on aikoinaan opittu nunnia tutkimalla – nunnilla on paljon rintasyöpää mutta vähän kohdunkaulan syöpää

Syöpäriskeistä on aikoinaan opittu nunnia tutkimalla – nunnilla on paljon rintasyöpää mutta vähän kohdunkaulan syöpää

Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden. Syöpä kuvataan usein modernin maailman taudiksi. Ilmansaasteet, kemikaalit ja luonnoton ruokavalio tuottavat sair...

9 Huhti 202527min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

uutiscast
aikalisa
politiikan-puskaradio
rss-ootsa-kuullut-tasta
ootsa-kuullut-tasta-2
tervo-halme
rss-podme-livebox
aihe
rss-ulkopoditiikkaa
the-ulkopolitist
viisupodi
rss-pinnalla
otetaan-yhdet
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
radio-antro
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
rss-asiastudio
rss-uusi-juttu-mediastartupin-tarina
rss-vaalirankkurit-podcast
rss-kaikki-uusiksi