"Teknisen käyttöikänsä päässä" sanottiin 1960-luvulla lanatuista jugend-helmistä - nyt puretaan jo 1990-luvun taloja

Kadutaanko tätäkin vielä?
Tämä on näyte Suomen Kuvalehden audiosisällöstä. Tilaajana voit kuunnella koko lehden.
Parikymmentä päivässä, noin 8 000 rakennusta vuodessa. Näin paljon Suomessa purettiin toissa vuonna asuintaloja, toimistorakennuksia, kesämökkejä, kouluja, kunnantaloja, terveyskeskuksia, seurakuntakiinteistöjä, ostoskeskuksia, teollisuustiloja.
Helsingissä näyttävä tapaus oli Mannerheimintiellä Aktian 1960-luvun toimistotalon purku. Sen paikalle nousee uusi toimistotalo. Lauttasaaressa aiotaan purkaa 1960-luvun asuintaloja, jotta voidaan rakentaa uusia asuintaloja. Kannelmäestä puretaan 1970-luvun kerrostaloja. 1980-luvun taloja sai lähteä Kampista, Laaksosta ja Mellunmäestä. Meri-Rastilasta puretaan 1990-luvun rakennuksia, Puistolasta 1990-luvun koulu.
Purettujen rakennusten määrä on tuplaantunut viime vuosikymmenen alusta.
Suomessa on kaduttu menneisyyden purkuaaltoa, jolloin hävitettiin surutta vanhoja puutaloja ja komeita jugend-helmiä. Niitä korvattiin nousevan hyvinvointivaltion maamerkeillä, monotonisilla betonikuutioilla.
Mutta onko nykyinen purkaminen eri asia? Talot ovat rapakuntoisia, sisäilmaongelmaisia, korjausvelkaisia, hätäisesti rakennettuja, heitteille jätettyjä, epätarkoituksenmukaisia, väärässä paikassa tai teknisen käyttöikänsä päässä. Ja monet myös aika rumia.
Jokaiseen purkupäätökseen lienee hyvä syy?
"Sisällä lasi narskuu kengänpohjien alla ja tyhjennettyjen palosammuttimien jauhejäämät leijuvat ilmassa. Palokunta on sahannut oviin aukkoja. Lattialle kuivunut tekoveri, raahausjäljet ja hylsyt kertovat puolestaan Puolustusvoimien harjoituksista. Lähes kaikki rikottavissa oleva on rikottu, viranomaisvoimin tai muuten."
Voima-lehden nettisivustolla kuvattiin helmikuussa purkukohdetta graffitimaalarin silmin. Entinen Paikkatietokeskus, alun perin Geodeettinen laitos, sijaitsee Kirkkonummen Masalassa.
Vuonna 1995 käyttöön otettu rakennus oli ehdolla EU:n nykyarkkitehtuurin Mies Van Der Rohe -palkinnon saajaksi. Kun laitos vaihtoi isompiin tiloihin Espooseen, rakennus jäi tarpeettomaksi.
"Se on ihan käsittämätöntä, ei järjen hiventä", sanoo Aalto-yliopiston kestävän rakentamisen professori, arkkitehti Matti Kuittinen.
Laitoksen kohtalo on esimerkki rakentamisen lyhytnäköisyydestä. Yhden hetken arkkitehtonisesti edustava rakennus on seuraavan hetken hylkiö. Luonnonvaroja, rahaa ja ihmistyötä uhrataan rakennukseen, joka käy turhaksi jopa alle 30 vuodessa.
Toisaalta tapaus kuvaa yleistä ja ymmärrettävääkin syytä purkaa. Se on tilojen ja tarvitsijoiden kohtaanto-ongelma. Kun rakennus käy yhdelle toimijalle turhaksi, jatkokäyttöä ei keksitä. Ylläpito kuitenkin maksaa, korjausvelka kasvaa.
"Atte osti vanhan terveysaseman ja muutti sinne asumaan."
"Outokummun terveyskeskus oli myynnissä huutokaupassa - korkein tarjous 12 000 euroa."
Viime vuosina on uutisoitu halvoista sotekiinteistöistä. Niitä on etenkin taantuvilla alueilla, joita ovat koetelleet kuntaliitokset ja soteuudistus. Kun Kauhavalla huutokaupattiin Härmän sairaala muutama vuosi sitten, korkein tarjous oli 7 501 euroa.
Aina kiinteistöt eivät kelpaa edes pilkkahintaan. Pienen kyläkoulun voisi moni ostaa ja remontoida, mutta autio terveyskeskus tai vanhainkoti on hankalampi kaupiteltava. Hienojakin kiinteistöjä menee purkuun: Muuramessa pistetään maan tasalle Kinkomaan sairaalaa, Päijänteen rannalla sijaitsevaa 1930-luvun keuhkoparantolaa.
Kasvukeskuksissa on toiset ongelmat. Kun tarkastellaan Lauttasaaren Isokaaren maisemaa, voi ymmärtää, mistä kiikastaa. Matalat, rapistumaan päässeet pienkerrostalot ovat tiellä, kun silmissä siintävät korkeampien uudistalojen tuotot. Myös Lauttasaaren Katajaharjusta ollaan purkamassa vielä käyttökelpoisia taloja.
"Rakennuskanta keski-ikäistyy ja rapakuntoistuu. Alkaa tulla yhä enemmän tapauksia, joissa tonttimaan arvo kehittyy eri suuntaan kuin tontilla olevan rakennuksen arvo", Kuittinen sanoo.
Suomessa puretaan varsin nuoria taloja. Vuonna 2015 silloisen Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat selvittivä...