Suomiko maailman paras maa olla äiti?
Radio Antro11 Huhti 2016

Suomiko maailman paras maa olla äiti?

Pelastakaa Lapset -järjestön vuosittain julkaiseman Maailman äitien tila -raportin mukaan Suomi oli vuosina 2013 ja 2014 maailman paras maa olla äiti. Yhtä ylistävästi ei kuitenkaan voi puhua suomalaista äitiyttä ympäröivästä kulttuurista. Aihepiiriin tutkimuksen kautta perehtynyt antropologi näkee suomalaisessa äitiyskulttuurissa muutaman perusteellisen valuvian, joiden takia erityisesti äitiyteen sopeutuminen voi Suomessa olla erityisen vaikeaa. Miksi ja mitkä kulttuurimme piirteet voivat olla haitaksi äitien henkiselle hyvinvoinnille?

The post Suomiko maailman paras maa olla äiti? appeared first on AntroBlogi.

Jaksot(527)

Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä

Kielipolitiikkaa koulujen käytävillä

Yksikielisyys ja kielten erottelu toisistaan ovat kouluissa vaikuttavan kielipolitiikan lähtökohtia. Kasvatustieteiden tohtori Tuuli From tutki etnografisessa väitöskirjassaan kysymyksiä kielipolitiikasta, tilasta ja vallasta kaksikielisissä kouluympäristöissä Suomessa ja Ruotsissa. Fromia kiinnostivat erityisesti koulujen toimintaa ohjaavan virallisen kielipolitiikan päämäärät ja miten ne heijastuvat koulujen arkisiin tiloihin. AntroBlogin Suvi Lensun luotsaamassa podcast-haastattelussa Tuuli From kertoo tutkimuksensa toteutuksesta ja havainnoista. Tuuli Fromin väitöskirja on luettavissa osoitteessa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/319808

5 Marras 202148min

Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi

Korona teki Tornion ja Haaparannan välisen rajan näkyväksi

Tornion-Haaparannan kaksoiskaupunki sijaitsee Suomen ja Ruotsin välisen rajan molemmin puolin. Huolimatta kaupungin halkaisevasta rajasta, alueen asukkaat ovat tähän asti muodostaneet yhtenäisen yhteisön. Koronapandemian aikainen rajan vahvistaminen kuitenkin aiheutti kansallista eriytyneisyyttä ja jopa vihanpitoa alueella.

3 Marras 202126min

Suomenruotsalaisuutta etsimässä

Suomenruotsalaisuutta etsimässä

Suomenruotsalainen identiteetti ja kulttuuri ovat vaikeasti määriteltävissä, mutta ne voivat luoda vankan perustan minuudelle ja ryhmään kuulumiselle. Pelko tämän vähemmistökielen ja -identiteetin menettämisestä on elänyt jo 1800-luvulta lähtien.

2 Marras 202113min

Rakas, typistetty kaksikielisyyteni

Rakas, typistetty kaksikielisyyteni

Suurin osa maailman väestöstä on kaksi- tai monikielisiä. Miten hyvin kieliä pitää osata, jotta voi sanoa olevansa kaksikielinen? Miten kahden kielen puhuminen pienestä pitäen voi olla identiteetin kannalta niin merkittävää? AntroBlogin toimittaja Bea Bergholm on pohdiskellut asiaa koko ikänsä ja yrittää vihdoin antaa itselleen oikeuden olla omalla tavallaan kaksikielinen - täydellisesti tai typistetysti.

1 Marras 202112min

Ilmastonmuutoksen antropologia

Ilmastonmuutoksen antropologia

On vaikeaa keksiä ajankohtaisempaa tutkimusaihetta kuin globaali ilmastonmuutos. Se on paitsi ekologinen, myös perustavanlaatuinen yhteiskunnallinen kriisi, joka liittyy erityisesti vauraiden teollistuneiden maiden kestämättömiin elintapoihin. Ilmastonmuutoksen antropologia lähestyykin ilmastonmuutosta suhteessa rakenteelliseen epätasa-arvoon.

26 Loka 202123min

Kentällä lääketieteessä

Kentällä lääketieteessä

Kokemukset terveydestä ja sairaudesta eivät ole kaikkialla samankaltaisia. Työkentällä-haastattelussa pitkän uran tehnyt lääkäri ja antropologi Marja-Liisa Honkasalo kertoo, miksi lääketiede tarjosi hänelle liian kapean näkökulman ihmiselämään.

21 Loka 202114min

Yhteiskunta vähättelee naisiin kohdistuvaa parisuhteen jälkeistä vainoa

Yhteiskunta vähättelee naisiin kohdistuvaa parisuhteen jälkeistä vainoa

Noin puolet väkivaltaisen parisuhteen päättäneistä naisista joutuu entisen kumppanin vainoamaksi. Lähestymiskielto on keino saada vaino loppumaan, mutta sitä rikotaan usein. Suomi on saanut kansainvälistä kritiikkiä vainottujen suojelemisen toimimattomuudesta ja suunnittelee nyt kovempien keinojen käyttöönottoa.

19 Loka 202123min

Etelän tytöt ovat feministisen talouden pioneereja

Etelän tytöt ovat feministisen talouden pioneereja

Miksi maailmanloppu on helpompi kuvitella kuin kapitalismin loppu? Ehkä siksi, että elää valkoisen miehen kuplassa, sanovat feministisen talouden asiantuntijat Felogene Anumo ja Ana Abelenda. Kun puhutaan vaihtoehdoista nykyiselle talousjärjestelmälle, pitäisi suunnata katse Etelään – ja tyttöihin.

15 Loka 202113min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

ootsa-kuullut-tasta-2
rss-ootsa-kuullut-tasta
rss-podme-livebox
aikalisa
politiikan-puskaradio
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
otetaan-yhdet
rss-vaalirankkurit-podcast
rikosmyytit
rss-sinivalkoinen-islam
the-ulkopolitist
aihe
rss-mina-ukkola
rss-kaikki-uusiksi
rss-hyvaa-huomenta-bryssel
rss-raha-talous-ja-politiikka
linda-maria
radio-antro
rss-merja-mahkan-rahat
politbyroo