12 käsitettä maailmasta. Jakso 1: Elämä

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin? Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen https://soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemisto: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/ BIOS, “Miksi biodiversiteetin turvaamisesta laistetaan niin helposti?” https://bios.fi/miksi-biodiversiteetin-turvaamisesta-luistetaan-niin-helposti/ BIOS, “Miksi puhe irtikytkennästä on hankalaa?” https://bios.fi/puhe-irtikytkennasta/ BIOS-podcast https://soundcloud.com/biosresearch/irtikytkennasta BIOS, “Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka?” https://bios.fi/ilmaston-laskuoppi-muuttui-muuttuuko-politiikka/ Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut Yrjö Haila ja Ville Lähde, “Luonnon Politiikka” -teoksen esipuhe http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/Luonnon_politiikka_esipuhe.pdf Jason Hickel, “A Response to McAfee” https://www.jasonhickel.org/blog/2020/10/9/response-to-mcafee Ville Lähde, “Life matters everywhere” https://bios.fi/en/life-matters-everywhere-the-notion-of-biodiversity-in-the-dasgupta-review_eng/ Ville Lähde, “Mitä Dasguptan raportti sanoo luonnosta ja taloudesta?” https://bios.fi/dasguptan-raportti/ Ville Lähde, “Ympäristöfilosofian yhtenäisyydestä” http://www.villelahde.fi/wp-content/uploads/2013/09/ympariston-yhtenaisyys-2005.pdf Ville Lähde, “Sadan vuoden urakka” https://bios.fi/sadan-vuoden-urakka-miten-ilmaston-kanssa-eletaan/ Ville Lähde, “Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla” https://bios.fi/ilmastonmuutoksen-tilannekatsaus-dubain-ilmastokokouksen-alla/ Ville Lähde, “Joka päivä on ylikulutuspäivä” https://bios.fi/joka-paiva-on-ylikulutuspaiva/ Ville Lähde, “Rousseau’s Rhetoric of ‘nature’” https://trepo.tuni.fi/handle/10024/67890 Wim Carton, Carbon Unicorns https://www.researchgate.net/publication/345992520_Carbon_Unicorns_and_Fossil_Futures_Whose_Emission_Reduction_Pathways_Is_the_IPCC_Performing Requena-i-Mora & Brockington, “Seeing Environmental Injustices” https://eprints.whiterose.ac.uk/183676/1/jpe-4765-requena-i-mora.pdf Stockholm Resilience Center, “Planetary Boundaries” https://www.stockholmresilience.org/research/planetary-boundaries.html “Donitsitalous” https://www.donitsitalous.fi/ Guardianin juttu muovin kierrätyksestä https://www.theguardian.com/environment/2023/sep/28/plastic-eating-bacteria-enzyme-recycling-waste

13 Helmi 20241h 45min

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset hahmotustavat ovat edelleen kovin kapeita. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta Lisälukemisto: Ville Lähde, Niukkuuden maailmassa http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/ Ville Lähde, Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus https://bios.fi/luonnonvarojen-niukkuus-ja-runsaus/ Ville Lähde, Mitä maailman nälän voittaminen vaatii? https://aluejaymparisto.journal.fi/article/view/79663 Ville Lähde, Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä https://bios.fi/paastovahennykset-ja-hiilen-talteenotto-ei-yhtalaisyysmerkkia/ Bendixen et al. Time is running out for sand https://www.nature.com/articles/d41586-019-02042-4 Chung, Scheyder & Trainor, The Promise and risks of deep-sea mining https://www.reuters.com/graphics/MINING-DEEPSEA/CLIMATE/zjpqezqzlpx/ Keen, What economists get wrong about climate change https://iai.tv/articles/what-economists-get-wrong-about-climate-change-auid-1970 Michaux et al. Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211467X23002110?via%3Dihub Nobel, America’s Radioactive Secret https://www.rollingstone.com/politics/politics-features/oil-gas-fracking-radioactive-investigation-937389/ Roberts, The scariest thing about global warming (and Covid-19) https://www.vox.com/energy-and-environment/2020/7/7/21311027/covid-19-climate-change-global-warming-shifting-baselines Rousseau et al. Evolution of global marine fishing fleets and the response of fished resources https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.1820344116

9 Tammi 20241h 41min

Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi hahmottaa ekologisen jälleenrakennuksen luonnetta. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen bios.fi/podcast-sarja-kaksito…-kasitetta-maailmasta Lisälukemistoa: BIOS, Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio https://bios.fi/kulutuksen-vahentaminen-vaatimus-ja-vastareaktio/ Hirvilammi et al., Kohtuuden rajat? https://research.aalto.fi/en/publications/kohtuuden-rajat-yksin-asuvien-perusturvan-saajien-elintaso-ja-mat Knuuti, Kehitysapua köyhiltä rikkaille https://maailmankuvalehti.fi/2023/1/pitkat/kehitysapua-koyhilta-rikkaille-hyodymmeko-koyhista-maista-enemman-kuin-ne-hyotyvat-avustamme/ Lummaa, Tekojen ja valintojen merkityksestä https://bios.fi/tekojen-ja-valintojen-merkityksista/ Lähde, Mitä Dasguptan raportti sanoo ympäristöstä ja taloudesta? https://bios.fi/dasguptan-raportti/ Lähde, Yksilökeskeisyys vie silpputiedon viidakkoon https://www.villelahde.fi/yksilokeskeisyys-vie-silpputiedon-viidakkoon/ Lähde et al. The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Laakso & Aro (toim.) Planeetan kokoinen arki https://kauppa.gaudeamus.fi/sivu/tuote/planeetan-kokoinen-arki/4047613 A Good Life Within Planetary Boundaries -sivusto https://goodlife.leeds.ac.uk/ Beyond Primary Energy -raportti https://assets-global.website-files.com/62b9fb2aad2275b3dcfe568b/64a6e7c8bf3662ad7a43a57f_Rapport_Efficacite%CC%81_Energe%CC%81tique_V3.pdf Bärnthaler & Cough, Provisioning for sufficiency https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/15487733.2023.2218690 Creutzig et al. Deman-side solutions to climate change mitigation consistent with high levels of well-being https://www.nature.com/articles/s41558-021-01219-y Fanning & Hickel, Compensation for atmospheric appropriation https://www.nature.com/articles/s41893-023-01130-8 Millward-Hopkins et al. Providing decent living with minimum energy https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378020307512 Ritchie, There are many reasons to invest in women’s education. Reducing CO2 emissions isn’t one of them. https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/co2-and-fertility-rates Ritchie, Electrification is efficiency: the world will need less energy after the transition https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/electrification-energy-efficiency Ritchie, How much does aviation contribute to climate change? https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo Wiedmann et al. Scientists’ Warning on Affluence https://www.nature.com/articles/s41467-020-16941-y Zipper, Why Norway – the poster child for electric cars – is having second thoughts https://www.vox.com/future-perfect/23939076/norway-electric-vehicle-cars-evs-tesla-oslo

5 Joulu 20231h 44min

Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen Lisälukemistoa: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan https://bios.fi/maailman-aineksen-kaytto-kasvaa-kasvamistaan-minne-ja-kenelle-luonnonvarat-virtaavat/ BIOS-tutkimusyksikkö, Mitä on vetytalous? https://bios.fi/mita-on-vetytalous/ Ville Lähde, Historian kattoteorian lähteillä https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-kattoteorian-lahteilla Ville Lähde, Historian tuhojen peili? https://netn.fi/fi/artikkeli/historian-tuhojen-peili Ville Lähde, Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta, mitä se on? https://bios.fi/yhteiskunnallinen-aineenvaihdunta-mita-se-on/ Antti Salminen & Tere Vadén, Energia ja kokemus https://netn.fi/fi/julkaisu/energia-ja-kokemus Tere Vadén, Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen https://netn.fi/wp-dev/wp-content/uploads/2020/09/netn192-08.pdf Kuunneltavaa: Fall of Civilizations -podcast https://fallofcivilizationspodcast.com/ Keskustelussa käsiteltyjä tutkimuksia: Emily Elhacham et al., Global human-made mass exceeds all living biomass https://www.nature.com/articles/s41586-020-3010-5.epdf?sharing_token=oKstYatwdRZCrAcTagRco9RgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MLvUZ1C0L35yEQYHf_pwmiKx-xqIzWDg-_bH8WmUJdQoZLCBiHLXRNcMkwwfyHzDlvbTD_X95ClCD9Dm1NwHnTBkKIUxBD2Z0BK9pVkFQp8A6pDOnfvxsUdUyN6-ztR4JSB7SZTjhuQ5h-JMnVNrZI0zJNWtN8pMWhqeq7dNrJP7Frh33-jSshBuScIQVzClI%3D&tracking_referrer=www.smithsonianmag.com Helmut Haberl et al. Contributions of sociometabolic research to sustainability science https://epub.boku.ac.at/obvbokoa/content/titleinfo/3787012/full.pdf Yrjö Haila, How Tightly is the Human Political Society Anchored in Nature? https://www.yhys.net/how-tightly-is-the-human-political-society-anchored-in-nature/ Magnus Nyström et al., Anatomy and resilience of the global production ecosystem https://www.nature.com/articles/s41586-019-1712-3 Hannah Ritchie, Wild mammals make up only a few percent of the world’s mammals https://ourworldindata.org/wild-mammals-birds-biomass Anke Schaffartzik et al., The global metabolic transition: Regional patterns and trends of global material flows, 1950–2010 https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4375797/ Tere Vadén et al., To continue to burn something? https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S2214629619303007

1 Marras 20231h 35min

Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy. 0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa) 0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde) 0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli 1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok) 1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki) 2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas) 2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit

17 Loka 20223h 2min

Keskustelemassa europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä (SYKE). Keskustelun erityisteemana on metsien käytön sovittaminen ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin. Keskustelu pidettiin Eurooppa-salissa (Helsinki), 9.9. 2022 Ks. myös https://youtu.be/EYjja_sFWUI

17 Syys 20221h 19min

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana johtava asiantuntija Jyri Maunuksela (LUKE). Keskustelun erityisenä painopisteenä ovat uusien biojalostusteknologioiden potentiaalit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö potentiaalien hyödyntämisessä. Keskustelu pidettiin 9.9. 2022. Ks. myös https://youtu.be/bRncLQXDTW4

17 Syys 20221h 9min