Liikkuvuus esimodernissa maailmassa
Vaikka ihmiset liikkuvat nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin, liikkuvuus ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ihmiset ovat liikkuneet aina. Esi- ja varhaismodernissa maailmassa siirtyminen paikasta toiseen oli hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin nykyään, mutta siitä huolimatta ihmiset matkustivat pitkiäkin matkoja hyvin monenlaisista syistä. Tässä podcast-jaksossa liikkuvuudesta myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun maailmassa ovat keskustelemassa Sari Katajala-Peltomaa, Maija Ojala-Fulwood ja Lauri Uusitalo.
8 Joulu 202228min
Historian käyttö
Historian käytöllä tarkoitetaan sitä, miten menneisyyttä, menneisyyskuvaa, historiallista tapahtumaa tai henkilöä hyödynnetään johonkin tarkoitukseen nykyisyydessä. Siihen kuuluu niin populaarihistoria kuin historian käyttö politiikan välineenä tai esimerkiksi identiteetin rakennuspalikkana. Kolmannen kauden ensimmäisessä podcast-jaksossa tästä aina ajankohtaisesta aiheesta keskustelevat vierailevana tähtenä Reima Välimäki Turun yliopistosta sekä Jaakkojuhani Peltonen ja Sari Katajala-Peltomaa Triviumista.
1 Joulu 202237min
Oudot ihmeet ja eletty usko myöhäiskeskiajalla
Ihmeet olivat olennainen osa keskiajan ihmisten uskonharjoittamista, arkea ja maailmankuvaa. Pyhimykset toivat avun mitä moninaisimpiin tilanteisiin – ja osa näistä tilanteista vaikuttaa nykyihmisen silmiin kertakaikkisen oudolta. Tässä podcast-jaksossa kirjan Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä: Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022) kirjoittajat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Marika Räsänen kertovat kirjaprojektinsa taustoista ja sisällöstä. Verta vuotavan kuvan lisäksi päästään kurkistamaan myös tulvivan viinikellarin sekä mädän aasin tapauksiin. Suosittelemme myös jakson 4 "Ihmeitä ja askeesia – keitä pyhimykset olivat?" kuuntelemista.
2 Helmi 202226min
Orjalapset ja lapsiorjuus antiikin maailmassa
Lemmikkilapsia, 12-vuotiasta kauppiasta ja kaivoksessa ryömivää lasta yhdisti asema esineenä ja omaisuutena, siis orjana. Jopa 15% Rooman valtakunnan asukkaista oli orjia, ja heistä suuri osa oli lapsia. Tässä podcast-jaksossa paneudutaan Ville Vuolannon ja Sari Katajala-Peltomaan johdolla Roomaan orjayhteiskuntana sekä lapsiorjien asemaan, arkeen ja kokemuksiin.
12 Tammi 202238min
Miksi vietämme joulua 25.12.?
Talvipäivänseisausta ja valon voittoa pimeästä on luontevaa juhlia. Kristillisen joulun ajankohtaa on usein perusteltu viittaamalla muihin roomalaisiin juhliin, kuten Saturnaliaan tai Voittamattoman auringon juhlimiseen. Jaksossa antiikintutkijat Jussi Rantala ja Ville Vuolanto keskustelevat joulunvieton alkuvaiheista ja purkavat joulun ajankohtaan liittyviä myyttejä.
21 Joulu 202124min
Inkvisition myytit
Katolisen kirkon inkvisitioon liittyy lukematon määrä toinen toistaan synkempiä myyttejä. Mutta mikä inkvisitio oikeastaan oli ja mitä se teki? Entä miten inkvisition toiminta suhteutuu keskiajan ja uuden ajan alun käytäntöihin yleensä? Inkvisition toiminnan ohessa jaksossa paneudutaan sen tuottamiin lähdeaineistoihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tutkimuksessa. Samalla kuullaan esimerkkejä niin keskiajan kuin uuden ajan alun inkvisitioiden oikeudenkäynneistä. Keskustelemassa ovat Jenni Kuuliala ja Saku Pihko.
16 Joulu 202130min
Noituutta, taikauskoa, vai sittenkin uskonnon harjoittamista? Magia uuden ajan alussa
Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan magiasta ja sen määrittelystä uuden ajan alussa. Mitä magia oikeastaan oli, miten aikalaiset sen määrittelivät, ja mihin sillä pyrittiin vaikuttamaan? Entä mikä oli sukupuolen ja magian yhteys? Jaksossa tavataan myös Agata Pekantytär, ulvilalainen nainen, jota syytettiin luvattomien taikojen tekemisestä. Keskustelemassa ovat Raisa Maria Toivo, Jenni Kuuliala, ja jaksoa luotsaamassa Sari Katajala-Peltomaa. Aiheeseen liittyen suosittelemme myös podcastin jaksoa 2, "Kiroustauluja, magiaa ja Isä meidän rukous – uskonnollisuuden rajanvetoja antiikissa".
10 Joulu 202140min
Minkälainen oli hyvä kuolema myöhäiskeskiajalla?
Myöhäiskeskiajalla kiinnitettiin runsaasti huomiota siihen, minkälainen on hyvä kuolinhetki. Tätä tarkoitusta varten kirjoitettiin jopa kuolemisen taito -oppaita. Yhteisöllinen kokoontuminen oli tärkeä osa keskiaikaisten ihmisten kuolinhetkeä. Kuolevan äärelle kokoontuneet sukulaiset, ystävät, naapurit ja joskus jopa ventovieraat eivät olleet passiivisia sivustaseuraajia, vaan heillä oli aktiivinen rooli kuoleman prosessissa. Tässä jaksossa Jyrki Nissi puhuu myöhäiskeskiaikaisen kuolinhetken yhteisöllisyyttä käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestaan. Saku Pihkon tekemässä haastattelussa selviää, minkälaisista vaiheista oikeaoppinen kuolinhetki koostui myöhäiskeskiajalla.
3 Joulu 202127min
