Vuorovaikutusta ja arkipäiväistettyä palautetta nuorille työelämässä

Vuorovaikutusta ja arkipäiväistettyä palautetta nuorille työelämässä

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat johtamisesta JAMKin projektiasiantuntija Harri Mustosen kanssa. Läsnäoleva johtaminen korostuu koko ajan enemmän. Onkin tärkeää, että työyhteisössä pyritään keskustelemaan asioista niiden oikeilla nimillä ja luomaan turvallisuuden ilmapiiri, jossa voi puhua vaikeistakin asioista. Johtamisessa ja vuorovaikutuksessa tärkeintä olisi päästä samalle sivulle ja tutustua toisiinsa. Muutoin ei voi aitoa rehellistä kanssakäymistä tapahtua. Sama pätee asiakastyöhön ylipäätään. Johtamistyö onkin paljolti asiakastyötä, missä korostuu toisen kuunteleminen ja oikeiden tarttumapintojen löytäminen viestinnässä. Epäonnistumisien tai mokien jakaminen omalla tavallaan luo luottamuksellista ilmapiiriä, mutta on tärkeää oppimisen kannaltakin. Nuorilla on tällä hetkellä kovat odotukset itsestään ja sitä kautta toki myös tiimistä, johtamistyylistä ja organisaatiosta. Nuorempien odotukset ja sitä kautta vaatimuksetkin voivat toki tuntua johtajasta koville. Tällöin tärkeä sanoittaa myös sitä eli avointa keskustelua siinäkin kohtaa. Palautteen arkipäiväistäminen Palautteen anto voi olla arkipäiväistä eikä sen tarvitse olla ainakaan joka kerta virallista ja voi siis tapahtua ilman kalenterimerkintöjäkin. Sitä voi antaa myös digitaalisia kanavia hyödyntäen. Johtamisessa tärkeä toki muistaa, että jollain työntekijällä ja etenkin työuran alussa olevalla voi olla vaikea kysyä. Tällöin korostuukin aidon vuorovaikutuksen merkitys. Yhtälailla työntekijän kuin johtajan tärkeää osata reflektoida omaa toimintaa ja antaa palautetta tiimiläisille ja tiimin antaa palautetta myös esimiehelle. Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, jotta palautetta voidaan helposti antaa ja vastaanottaa. Empatiakyky onkin tärkeässä roolissa sen kulttuurin luomisessa. Merkityksellisyyden tärkeys Vanhemmat sukupolvet usein miettineet työn merkityksellisyyttä vasta siinä vaiheessa, kun työtä on ollut takana jo pidempään. Heille työuran alussa oleellista on ollut saada työtä ja työkokemusta. Nuoremmat sukupolvet sen sijaan jo varsin aikaisessa vaiheessa miettivät mikä yritys jakaa saman arvopohjan itsen kanssa ja onko työ sellainen, mistä saa hyvän fiiliksen. Lisäksi vinkataan kaverille sopivista, hyvänkuuloisista yrityksestä. Yrityksissä korostuukin työnantajamielikuva ja sen luoma merkityksellisyyden mahdollisuus. Työsuhteen pituus ja työn mielekkyys Pitkät työsuhteet eivät enää tämän hetken työelämässä ole periaatteessa samalla tavoin edes mahdollisia kuin aiemmin. Lisäksi pitkä työsuhde heti työuran alussa lähtien ei nuorille ole samalla tavalla tärkeää kuin se vanhemmille sukupolville ollut. Osa nuoremmista ei hae sitä välttämättä missään vaiheessa, mutta jos organisaatio osoittautuu dynaamiseksi ja työn tekemisessä itsessään on erilaisia vaihtelevuuden mahdollisuuksia, niin kyllä pitkät työsuhteet kiinnostavat nuoriakin. Tärkeä oppia lukemaan itseään ja omaa elämäänsä eikä etsiä aina syytä omaan mahdolliseen huonoon oloonsa itsen ulkopuolelta. Objektiivisen tarkastelun kautta voikin löytää mielekkyyttä aiemmin tylsistä työtehtävistä. Rutiinit ja positiivinen asenne auttaa yllättävän moneen. Työssä on tärkeää mahdollisuus oppia uusia asioita ja kehittyä. Voikin miettiä, että löytyykö meiltä tulevaisuudessa enää syväasiantuntijoita, kun kaikki haluavat oppia koko ajan uusia taitoja ja teemoja eikä välttämättä ole motivaatiota syventyä johonkin tiettyyn aiheeseen, kuten esim. tutkijatyössä täytyy. Toki asiantuntijatyönkin mahdollisuudet ja sisältö muuttuvat. Teksti: Mirva Leppälä Pohdinnat liittyvät YZ-sukupolvi vie työyhteisön uudelle tasolle -projektiin, jota JAMK hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.10.2018–31.12.2020. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020.

Jaksot(122)

Osuuskuntayrittäjien kokemuksia sote -alalla

Osuuskuntayrittäjien kokemuksia sote -alalla

Osuuskunta on usein toimiva malli tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja varsinkin haja-asutusalueille. Kuuntele kahden osuuskuntayrittäjän, Kaisa Annalan ja Milja Laamasen kokemuksia sote-alalla toimimisesta. Haastattelijana Hanna Koskensyrjä. Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/podc5 Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta. Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

25 Maalis 202237min

Etäajassa tärkeää luoda yhteys jokaiseen tiimiläiseen

Etäajassa tärkeää luoda yhteys jokaiseen tiimiläiseen

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Riikka Pajunen, Montevista. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Monet työelämän asiantuntijat ovat erittäin reippaita ja pärjääviä, ja he eivät itse ole ensisijaisesti tuomassa esiin sitä, että nyt on kuormitusta ja uupumusta. Tällöin työhyvinvoinnin vastuu on esihenkilöillä, joiden pitäisi olla läsnä ja hereillä sekä kiinnostuneita oman tiiminsä hyvinvoinnista. Johtajan tulisi luoda henkilökohtainen yhteys jokaiseen tiimin jäseneen, ja tulla tietoiseksi mikä kullekin on tärkeää ja mitkä asiat häntä kuormittavat. Pitää uskaltaa kysyä miten sinä voit ja aidosti kuunnella sekä puuttua, jos huomaa ettei henkilön vointi ole kovin hyvä. Pysähtyä ja kertoa, että olen tässä sinua varten ja jätän muut asiat sivuun hetkeksi. Meidän kaikkien pitäisi rohkeammin kertoa muille, miten oikeasti menee ja näyttää, että meillä on muitakin puolia kuin se vahva ja pärjäävä. Sillä me annamme muillekin luvan olla ihmisiä ja rakennamme luottamusta, jolloin jokainen tarvittaessa uskaltaa sanoa ja myöntää että tarvitsen apua. Mitä enemmän myöskin johtaja uskaltaa olla haavoittuvainen, inhimillinen ihminen, niin sitä enemmän häneen luotetaan ja hänelle uskalletaan avautua. Millä käytännön askeleilla johtaja voi luoda yhteyttä? - Pidä tiimin jäsenistä työpöydälläsi nimilistaa, jossa seuraat systemaattisesti kenen kanssa olet ollut yhteyksissä ja miten usein. - Soita niille, joiden kanssa et ole hetkeen puhunut ja kysy mitä kuuluu juuri nyt tai mikä fiilis on. Jos vastauksena on aina ok, niin voit pyytää tarkentamaan janalla: kymppi on huippuvireessä ja ykkönen on kuormittunut. Useimmiten tähän tulee vastauksia. - Kysy toinen tärkeä kysymys: mitä kysymyksiä sinulla pyörii mielessä tällä hetkellä ja miten voin esihenkilönä helpottaa sinun elämääsi tällä viikolla. - Muista sopia jatkosta, milloin tarkistetaan tilannetta. Johtaminen ei ole ihmeellistä rakettitiedettä. Lähtökohtana on, että on aidosti kiinnostunut ihmisestä. Aito kiinnostus välittyy äänensävyssä, ilmeissä ja eleissä - tunneyhteydessä. Johtajalle on tärkeä tiedostaa ensiksi mitä itse tarvitsee ja tuntee arjessa. Kun alkaa skannaamaan enemmän omia tunteita ja tarpeita, niin alkaa havainnoimaan niitä muissakin paremmin. Tunneyhteys syntyy, kun havainnoi muiden eleitä ja ilmeitä ja uskaltaa puuttua tilanteisiin. Uskalla pysäyttää jumiutunut palaveri ja sanoa, että hei otetaan pieni breikki. Johtamisessa voi kehittyä esim. ottamalla kokeiluun yksi pieni asia kerrallaan, vaikka viikon ajaksi. Tässä pätee sama kuin isossa laivassa: Jos sinä käännät 2 milliä ruoria nyt, niin 2 kuukauden päästä se laiva on ihan eri paikassa. Voisiko tämän viikon kokeilusi olla joku näistä? - Pysähdy, kysy ja kuuntele aidosti: Mitä hänelle kuuluu oikeasti? - Kysy palaverin alussa: Mitä te toivotte tältä palaverilta? Mikä olisi parasta mitä tänään voisi tämän tunnin aikana tapahtua? - Aloita palaveri minuutin kuulumiskierroksella. - Keskittykää kokouksen aluksi mitä hyvää on tapahtunut. Kenelle ja mistä asiasta/teosta kukin haluaa antaa kiitoksen tai positiivisen kannustuksen tällä viikolla. - Harjoittele ja lisää palautteen antamista. Anna kerran/kaksi kertaa viikossa positiivista palautetta tai kiitoksia tiimiläisille. - Haasta tiimiläisiä antamaan positiivista palautetta ja kiitoksia toisilleen. ”Onnellinen työelämä rakennetaan yhdessä”. Riikan löydät: www.montevista.fi, www.riikkapajunen.fi, IG: @riikkapajunen ja @kutsusunvoimaa, LinkendIn: Riikka Pajunen Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

21 Helmi 202234min

10 + 1 vinkkiä vuorovaikutuksesta johtajalle

10 + 1 vinkkiä vuorovaikutuksesta johtajalle

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Hanna Inkinen, Kjarkur, jonka intohimona on saada ihmiset loistamaan. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Kun sisäinen viestintä on hyvää, toimivaa ja tehokasta, niin ihmisillä on parempi fiilis ja he voi paremmin keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja -tehtäväänsä. Johtajan tehtävä on auttaa ihmisiä olemaan parhaita versioita itsestään. Sisäiseen viestintään kuuluu virallinen tieto yritykseen ja työn tekemiseen liittyen, mutta myös sen varmistaminen, että kaikki tietävät sekä omat että toistensa roolit ja mitä niihin liittyy. Kun ne roolit ja osaaminen ovat kaikkien tiedossa, niin on helppo kysyä apua jonkun tietyn aihealueen ongelmaan tai perustaa vaikka organisaatio- ja tiimirajojen yli meneviä tiimejä jonkun aihealueen ympärille uuden suunnittelemiseksi. Toinen puoli sisäisestä viestinnästä koostuu henkilöstön välisistä vuorovaikutuksista. Se on mm. katse, jolla katsot työkaveriasi, tai kysymys mitä kuuluu ja sen vastauksen aito kuuntelu. Se on kahvitauolla käytävää keskustelua, satunnaisia käytäväkohtaamisia, kokousetikettiä, palautteen antamista ja yhdessä nauramista. Vapaamuotoisille keskusteluilla on iso merkitys henkilöstön hyvinvoinnille, luovuudelle ja koko organisaatiolle. Mitä sitten, kun monipaikkaisessa työssä olet yksin kahvitauoilla ja käytävätapaamisia ei ole? Tarvitaan uusia työkaluja ja energiaa vuorovaikutuksen ylläpitämiseksi. Mieti johtajana oma rooli viestijänä ja että mikä itselle olisi luontaista ja mitä työyhteisö kaipaa. Tunnista omat vahvuudet ja hae tukea muihin osa-alueihin. Silloin jaksat paremmin ja energiaa säästyy muihinkin lukuisiin johtajan tehtäviin. 10 + 1 vinkkiä johtajalle 1. Tunteiden tuuletus. Esim. kokouksen alussa auta ihmisiä tyhjentämään päät ja luo myönteistä ilmapiiriä kohti kokouksen teemaa. 2. Ota tavaksi soittaa säännöllisesti jokaiselle suoralle alaiselle ilman erityistä agendaa. Muista aidosti kuunnella! 3. Muistuta organisaation tavoitteista säännöllisesti. Jokaisen työllä on merkitys. 4. Käytä kaunista ja arvostavaa kieltä. 5. Rohkaise henkilöstöä olemaan yhteydessä toisiinsa myös vapaamuotoisesti. 6. Järjestä myös lähitapaamisia. 7. Pidä erityistä huolta uusista työntekijöistä. 8. Päättäkää yhdessä kanavat mitä missäkin viestitään. Mikä on ykköskanava, jota kannattaa seurata. 9. Virtuaalikokousten ajat lyhemmäksi: 30 min -> 25 min, 60 min -> 50 min. 10. Pitäkää huolta toisistanne ja työyhteisön psykologisesta turvallisuudesta. + 1 Pidä huoli omasta jaksamisesta. Sinullakin saa olla tunteita. Hannan löydät esim. www.kjarkur.fi/ -nettisivujen kautta. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

16 Helmi 202240min

Huikea skene -podcastin 2. jakso | Tuettu osuuskunta -hanke

Huikea skene -podcastin 2. jakso | Tuettu osuuskunta -hanke

Toisessa jaksossa pohditaan, miksi osuuskunnat sopivat erityisen hyvin vaikeasti työllistyvien ja osatyökykyisten työllistämiseen ja ansaintamahdollisuuksien monipuolistamiseen. Elinkeinon tai rahan ansaitsemisen lisäksi osuuskunnilla on merkittävä rooli osallisuuden ja merkityksellisyyden kokemuksessa. Osuuskunnissa voi tuntea kuuluvansa joukkoon ja voivansa vaikuttaa omiin asioihinsa. Aiheesta keskustelevat koulutuspäällikkö Kirsi Ek Kiipulan ammattiopistosta ja Tuettu osuuskunta -hankkeen projektipäällikkö Jyrki Vihriälä Jamkista. Haastattelijoina ovat Liisa Ansio ja Maria Koivuvirta Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: https://www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

9 Helmi 202222min

Luottamus on päätös ja sitä tarvitaan erityisesti etä- ja hybridityössä

Luottamus on päätös ja sitä tarvitaan erityisesti etä- ja hybridityössä

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraaksi saimme modernin työelämän kehittäjän, etäjohtamisen ja monipaikkaisen työn asiantuntija Ulla Vilkmanin. Timanttia consulting -yrityksestä. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Tyypillisiä ensimmäisiä kysymyksiä etäjohtamisessa on, että voiko luottaa, että ihmiset tekevät töitä etänä. Myöhemmin, kun on totuttu toimimaan hajautetussa organisaatiossa, haasteet ovat erilaiset. Silloin saattaa mietityttää, miten pystytään seuraamaan ihmisten kuormittumista ja stressin määrää. Etä- ja hybridityössä tarvitaan vahvaa luottamusta siihen, että ihmiset ottavat vastuuta omasta työstä ja osaavat päättää milloin on toimistolla tai etänä. Johtajan kannattaisi tiedostaa, että luottamus on aina päätös. Me voimme päättää luottaa ihmisiin ja siihen, että he tekevät työnsä hyvin. Luottamus ei kuitenkaan tarkoita rajattomuutta, vaan sen pariksi tarvitaan hyvää johtamista ja selkeitä, kommunikoituja tavoitteita. Esihenkilö voi tukea erilaisilla toimintatavoilla henkilöstöä. Tärkeä on olla läsnä ja kuunnella, mutta esihenkilöiden ei tarvitse olla tavoitettavissa ja läsnä koko aikaa. Valmentavan johtamisen keinoin voi opettaa yksilöjä tekemään itse ratkaisuja tulevaisuudessa ja näin vahvistaa itseohjautuvuutta. Itseohjautuvuuden kehittämisessä oleellista on, että raamit ja suunta on olemassa ja sitten annetaan vastuuta ja vapautta toimia niiden puitteissa. Esimerkiksi tällaisia toimintatapoja voisi ottaa käyttöön: - Kun käytävillä ei voi huikata, niin tartu puhelimeen, soita tai lähetä whatsapp-viesti tai teamsviesti ja huikkaa asia sinne. - Esihenkilö varaa kalenteriin aikaa esihenkilötyölle ja pitää siitä kiinni. Viestintä henkilöstölle, että voi ottaa matalalla kynnyksellä yhteyttä. - Järjestä säännöllisesti kahdenkeskisiä keskusteluita, agenda antaa näille rakennetta. - Pitäkää päivittäisiä starttipalavereita (15 minuuttia): mitä saatiin eilen tehtyä ja mitä tehdään tänään. - Tehkää lista: missä asioissa pitää tulla kysymään esihenkilöltä varmistusta ja missä voi itse päättää. Tulevaisuudessa hybridityöskentelymalli oletettavasti lisääntyy. Ei ole olemassa erikseen lähi- tai etäjohtamista, vaan johtamisessa johdetaan työtä ja tiimiä kokonaisuudessa. Ihmisiä johdetaan samalla lailla riippumatta ovatko he toimistolla vai muualla. Johtamisessa korostuu suunnitelmallisuus, systemaattisuus ja ennakoitavuus, mutta on myös huolehdittava, että on kaikilla on hyvä fiilis tehdä töitä ja yhteenkuuluvuus säilyy. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

7 Helmi 202243min

Yrittäjyydestä ja Kevytyrittäjyydestä

Yrittäjyydestä ja Kevytyrittäjyydestä

Neljännessä podcastissa pitkän linjan yritysneuvoja Jukka Pötry avaa yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden eroja sekä sitä, miten yrittäjyys sopii sote-alalle. Haastattelijana Jari Karjalainen. Tekstivastineen löydät tästä linkistä: bit.ly/podc4 Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta. Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

5 Tammi 202228min

Huikea skene -podcastin 1. jakso | Tuettu osuuskunta -hanke

Huikea skene -podcastin 1. jakso | Tuettu osuuskunta -hanke

Ensimmäisessä jaksossa keskustellaan aiheesta kehitysvammaisten työllisyys yhteiskunnallisena kysymyksenä. Vieraina ovat työelämän asiantuntija Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:stä ja tutkija Hannu Vesala Kehitysvammaliitosta. Haastattelijoina toimivat Liisa Ansio ja Maria Koivuvirta Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: https://www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

15 Joulu 202131min

Uusi ura, farmaseutista digimarkkinoinnin yrittäjäksi apteekkialalle

Uusi ura, farmaseutista digimarkkinoinnin yrittäjäksi apteekkialalle

Keskustelimme somefarmaseutti Johanna Hakamäen kanssa siitä, mitä oivalluksia vaati että apteekeista, jotka olivat ennen hänelle työntantajana, tulikin asiakkaita. Haastattelijoina Ulla Teppo ja Anu Raulo. Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/3L8JgkY Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta. Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

24 Marras 202119min

Suosittua kategoriassa Liike-elämä ja talous

sijotuskasti
puheenaihe
psykopodiaa-podcast
mimmit-sijoittaa
rss-rahapodi
hyva-paha-johtaminen
rss-perho-rajoilla
rss-neuvottelija-sami-miettinen
pomojen-suusta
herrasmieshakkerit
leadcast
juristipodi
rss-laakispodi
rss-esiintymisklinikka
rss-inderes
rss-moraaliton-podcast
raharesepti
rss-lahtijat
rss-paivystyspodi
rss-tuottava-ja-hyvinvoiva-pk-yritys