Nuorille työnantajamielikuvassa tärkeää arvot, vastuullisuus ja avoimuus

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Jussi Venäläinen (www.jussivenalainen.fi), flow-tilan ja viisaan työn asiantuntija ja puhuja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Viisas työ on yhtä aikaa tehokasta, inhimillistä, kestävää ja kehittyvää. Se ei tarkoita täydellistä työskentelyä aina, vaan toimimista kussakin tilanteessa viisaasti. Etätyöskentely on sekä mahdollistanut viisautta että typeryyttä ja meillä on vielä oppimista, miten toimitaan viisaasti hybridityön mallissa. Helposti, kun ei ole suorassa kontaktissa, viestimet korostuvat ja niille ehkä annetaan vähän liian vahvoja tulkintoja ja niitä seurataan jatkuvasti, vaikka ne voisi laittaa kiinnikin välillä. Etätyössä on näennäistä tehokkuutta palaverin määrässä katsottuna, kun taas käytännön töitä tehdään pikaisesti vessatauolla. Rytmitys on tärkeää viisaassa työssä. Olemme organismeja ja toimimme syklisesti, emme lineaarisesti. Me olemme välistä virkeämpiä ja välistä väsyneempiä. Usein myös luova tekeminen on aika aaltoilevaa ja täytyy osata luoda itselleen sopivaa rytmiä ja vaihtelua. Se vaatii paljon itsetuntemusta ja kokeilua. Aamuvirkkujen kannattaa varata aamuksi keskittymistä vaativia tehtäviä ja iltapäivällä hoitaa tapaamisia ja rutiininomaisempia tehtäviä. Iltavirkuilla sitten toisinpäin. Voi myös kokeilla iltapäivällä pitää tiheämmin taukoja ja auttaa jaksamistaan sillä lailla. Yrityksissä voidaan sopia hiljaisista työtunneista tai yhteisistä tunneista, milloin voi kysyä vapaasti. Pelisäännöistä kannattaa keskustella aina yhdessä ja avoimesti sekä jonkin ajan kuluttua seurata toimiiko kokeilut toivotunlaisesti. Flow-tila määritellään optimaalisena tietoisuuden tilana. Se on niitä hetkiä, jolloin pystyy uppoutumaan täysin siihen mitä on tekemässä. Aika rientää, muu maailma unohtuu ja tekeminen tuntuu vaivattomalta. Flow-tila on viisaan työn sivutuote tai lopputulema ja pitkällä tähtäimellä tuottaa työn imua. Jos flow-tilanteita pystyy kasvattamaan, niin parantaa hyvinvointia ja tehokkuutta sekä yhteisön että yksilön tasolla. Flow vaatii aina tekemistä ja haastetta ja aina se tekeminen ei ole heti mielekästä. Rentoutusreaktion kautta voidaan päästä flow-tilaan, jos haaste on sopivassa suhteessa meidän taitotasoomme. Ripauksen verran kovempi haaste kuin mitä sen hetkinen taitotaso on olisi hyvä. Pitäisi pystyä myös ponnistelemaan sopivasti, että voi säilyttää rentouden. Häiriötekijät tulisi olla minimissä ja kirkas tavoite mielessä. Flow-tilaan pääseminen vaati paljon itsensä johtamista ja myös valmentavaa otetta siinä. Aina pitää osata myös itse katsoa mikä on viisasta tekemistä. Valmentavan itsensä johtamisen ytimessä on reflektointi ja itsensä ketterä kehittäminen. Kaikille suositellaan tekemään omista työtavoista päivän reflektion. Hetken intuitiivisesti miettiä mikä omissa työtavoissa tänään jarrutti tai edisti ja mitä voisi kehittää. Jokainen on kuitenkin oman itsensä päävalmentaja ja itseltäsi saat tarkimman palautteen. Kun sen päivittäin teet, niin muistatkin vielä mitä tapahtui. Teksti: Hilkka Heikkilä, Jamk, 2023 Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

9 Helmi 202334min

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Kalle Honkanen, kotkalainen yrittäjä (parempiote.com ja rifti.fi) ja valmentaja. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Etäjohtamisessa johtamisen perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, piileehän näyttöjen takana kuitenkin samat ihmiset. Tekemisen tavat ja työkalut ovat vain muuttuneet. Haasteellisimmat tilanteet etäjohtamisessa ovat silloin kun epävirallinen kanssakäyminen unohtuu. Tai, kun etäpalavereita pidetään peräkkäin ilman taukoja ja unohdetaan mitä niissä on käsitelty. Epävirallisen vuorovaikutuksen katoaminen ei ole parantanut työsuhteita, ne ovat kuitenkin ykkösasia organisaation toiminnassa. Toisen tunteminen on erityisen tärkeää, kun ideoidaan, keskustellaan hankalista asioista tai ollaan eri mieltä. Ilman epävirallista kasvokkaista aikaa se ei välttämättä onnistu. Etätyöskentelyssä helposti kollegan kalenterin kunnioittaminen vähenee ja kalenterit tungetaan täyteen ulkopuolelta. Jos kaikki saa käyttää kaikkien aikaa kuten haluaa, niin sieltä katoaa sellainen työ, joka riippuu henkilön omasta aloitteellisuudesta ja todennäköisesti suuntautuu tulevaisuuden kehittämiseen. Voisiko olla vähän radikaali ja jos ei ymmärrä minkä takia on kutsuttu kokoukseen paikalle, niin ei ole pakko osallistua? Kalenterin huokoisuudessa myös esimies voi näyttää esimerkkiä ja kannustaa tiimiä samaan. Onko tiimiläisellä mahdollisuus valita omaan työtehtävään sopiva tila ja aika? Erilaiset työtehtävät vaativat erilaisia tiloja ja avokonttorille, hiljaiselle huoneelle tai etäkonttorille on omat aikansa. Kun halutaan kehittäjille hyviä ideoita, niin se vaatii huokoisuutta kalenteriin, aikaa ideointiin, muita ihmisiä ja pallottelua sekä vuorovaikutusta. Tällä hetkellä meidän täytyy totutella takaisin sosiaaliseen kontaktiin ja se menee vähän eri tahtiin eri ihmisillä. Menossa on eräänlainen etsikkoaika. Pitäisi uskaltaa pysähtyä yhdessä tutkimaan miten haluamme jatkossa työskennellä ja mikä on meidän yhteiselle työskentelyllemme parasta. Mitä hyvää oli vanhassa työnteon mallissa ja mitä haluamme säilyttää etätyön maailmasta. Mitä ajattelemme työn tehokkuudesta? Se on organisaatioissa usein ajateltu väärin työhön käytettynä aikana. Mutta jos väsyneet tai kiukkuiset ihmiset tekevät töitä, niin ei se tunti ole sama kuin energiset ja positiiviset ihmiset tekevät töitä. Tässä hetkessä on yksi johtamisen pullonkaula, josta emme puhu tarpeeksi, johtajan oma jaksaminen. Jos johtaja väsyy, niin sillä on paljon kerrannaisvaikutuksia. Yksi tapa vaalia omaa jaksamistaan on yksinkertaisesti merkitä kalenteriin lounaat ja tauot. Ajankäyttöä kannattaa suunnitella sen mukaan missä kohti on parhaimmillaan ja minne kannattaa ne ideointisessiot sijoittaa. Omasta vireestä ja hyvinvoinnista, mm. syömisestä ja nukkumisesta, kannattaa huolehtia ja ideointi, toisten kuuntelu ja empaattinen kohtaaminen on paljon helpompaa. Teksti: Hilkka Heikkilä, Jamk, 2023 Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. jamk.fi/fi/projekti/virtual-leaders Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti

7 Helmi 202337min

Kuudennessa jaksossa keskustellaan kokemuksista osuuskunnan kautta työllistymisestä ja työllistämisestä. Kuinka osuuskunnat ja kehitysvammaisten ihmisten työllistyminen käytännössä yhdistyvät? Aiheesta on kertomassa Pia Reipas, joka pyörittää Saarijärvellä Osuuskunta Värkkäystä. Haastattelijana on Liisa Ansio Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Jakso on nauhoitettu 25.10.2022. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

16 Tammi 202319min

Toisen tuotantokauden avaavassa 5. jaksossa kootaan yhteen Huikea skene -podcastin keskeisimpiä käsitteitä. Niitä avaamassa on tutkija Hannu Vesala Kehitysvammaliitosta. Haastattelijana toimii Liisa Ansio Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Jakso on nauhoitettu 7.11.2022. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

11 Tammi 202339min

Etevä etäjohtaminen -podcastsarjan vieraana Karoliina Kettukari, Meltlaken modernin työn ja digitaalisten työvälineiden asiantuntija. Vakioääninä Jyväskylän ammattikorkeakoulun projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä. Karoliina Kettukari toimii modernin työn tiimin vetäjänä Meltlake-yrityksessä. Toiminnassa he pyrkivät auttamaan suomalaisia organisaatioita mm. sisäisen viestinnän, tiimityöskentelyn ja työhyvinvoinnin kehittämisessä uusien teknologioiden avulla. Viimeisen vuoden aikana ihmiset ovat nousseet keskiöön teknologian käytön rinnalle uusien työkalujen käyttöönotossa. On paljon hyvin konkreettisia juttuja mitä me oikeasti voimme toteuttaa työkalujen avulla ja parantaa ihmisten työhyvinvointia. Ihmiset usein turhautuvat, kun tieto ei kulje, tai on niin paljon erilaisia työvälineitä, ettei olennaista tietoa löydä. Tämä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin, vie aikaa ja teettää päällekkäistä työtä. Yksi konkreettinen esimerkki toimintatavasta on sopia pelisäännöt siitä missä meidän viestimme liikkuvat. Voimmeko luopua jostain välineestä ja sitoudummeko toimimaan pelisääntöjen mukaan (esim. luopumaan sähköpostien lähettämisestä ja tallentamaan tiedon teamsiin)? Eräänlainen paradoksi: Tarvitsemme fyysistä näkemistä ja läsnäoloa, vaikka harvemminkin, että pystymme sitten etänä olemaan myöskin läsnä. Läheisyyden ylläpitämiseksi etänä on syntynyt esim. virtuaalikahveja, -taukoja tai vaikka taukojumppia. Etäyhteyksissä voidaan myös sopia yhdessä, että pidetään videot päällä ja hyödynnetään erilaisia reaktioita: käden nostoa, taputusta tai hymynaamoja ja saadaan videoon livetilanteen fiilistä. Kokouksessa vietetty aika verrattuna parin vuoden takaiseen on noussut yli 250 % korona-aikana. Helposti tulee fiilis, että minä olen sitä tehokkaampi, mitä enemmän mahdutan päivään palavereja. Ihmisen aivot taas toimivat niin, että me tarvitsemme taukoja ja löysää aikaa, jotta me voimme olla luovia ja keksimme uutta. Tilannetta voisi korjata esim. varaamalla palavereiden alkuun varata yhteisen 10 minuutin höpöttelyhetken. Tai varaamalla 45 minuutin palavereja tunnin sijaan ja tarjoamalla aivoille lepohetken palaverien väliin. Teamsin hyödyllinen ominaisuus: ilmoitus, kun palaverista on 5 minuuttia jäljellä. Tämä ohjaa osallistujia keräämään asiat kokoon ja lopettamaan palaverin. Etäajassa hankalinta on muistaa tehdä samoja asioita kuin mitä läsnä ollessa tekisi, esim. palautteen antaminen ohimennen. Kun livenä on huikannut kollegalle hienosta esityksestä, niin etänä sen huikkauksen voi tehdä kirjoittamalla teamsin kanavalle tai hyödyntämällä gif-kuvia, tarroja tai valmiita kehupohjia. Kalenterissa voisi myös olla vaikka perjantaisin merkintä, että mieti ketä voisit kehua tai tsempata menneestä viikosta. Tai voisiko jopa teamsissa olla oma kanava kehuille? Microsoftilla on Viva-tuoteperhe, jossa on erityyppisiä asioita liittyen tiedonhallintaan, viestinnän kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Esim. muistutuksia kokouksista ja niihinliittyvistä dokumenteista tai työajan varaaminen keskittymistä vaativaan työhön. Tällaisilla pienillä vinkeillä teknologia voi auttaa arjessa ihmisten hyvinvoinnissa. Olemme kokeneet aika ison muutoksen viimeisen parin vuoden aikana. Työkalujen ja teknologian avulla voidaan työntekijöitä tukea työskentelemään fiksusti ja sujuvasti. Työkaluja löytyy mm. siihen, että voidaan paremmin olla läsnä työpäivän aikana, lisätä taukoja kalenteriin ja muistaa kehua kavereita. Kannattaa kartoittaa yhdessä koko tiimin kanssa millaisia välineitä ja apukeinoja löytyy ja sopia mitä niistä ryhdytään käyttämään. Teksti: Hilkka Heikkilä Pohdinnat liittyvät Virtual Leaders - Virtuaalijohtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia -projektiin, jota Jamk hallinnoi ja joka toimii Keski-Suomessa 1.9.2020 – 31.8.2023. Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus, Suomen rakennerahasto-ohjelma, Euroopan sosiaalirahasto, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Podcastien litteroinnit löytyvät bit.ly/podcastteksti.

5 Syys 202232min

Sosiaalialalla yrittäjyys ei ole erityisen tavallista, mutta kuitenkin mahdollista. Päivi Petrelius kertoo tässä podcastissa tiestään sosiaalialan asiantuntijayrittäjäksi. Mitä työnteossa pitää muuttua, kun toimii yrittäjänä? Mistä muodostuu yrittäjän identiteetti? Haastattelijoina Soili Vento ja Anu Raulo. Tekstivastineen löydät tästä linkistä: https://bit.ly/jmmpodc6 Joku muu, mikä? -podcastit tuotetaan valtakunnallisessa KEMUSOTE-hankkeessa, joka saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastosta. Lue lisää: www.jamk.fi/kemusote

23 Kesä 202229min

Neljännessä jaksossa keskustellaan kokemuksista ja unelmista työelämässä. Tuettu osuuskunta -hankkeen aikana on vierailtu eri toimintakeskuksissa ja tehty unelmakarttoja, joissa on pohdittu työhön liittyviä unelmia ja mahdollisuuksia. Unelmien kartoitus on tärkeä osa yksilöllisen osaamisen tuotteistamista ja siksi se on myös tärkeä osa hanketta. Omista työelämään liittyvistä unelmistaan ja kokemuksistaan jaksossa kertovat Jyväskylän työvalmennuspalvelu Kätevän työvalmennuksessa olevat Sara Ristimäki, Henriikka Pärssinen ja Kati Massinen. Haastattelijoina jaksossa ovat Liisa Ansio ja Maria Koivuvirta Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: https://www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

1 Huhti 202223min

Kolmannessa jaksossa keskustellaan aiheesta työvalmennus polkuna työelämään. Jotta osatyökykyinen voisi olla mukana työelämässä, tarvitaan hänen oma halunsa tai unelmansa tehdä työtä, sopiva työpaikka ja näitä yhdistämään työvalmennusta. Työvalmennuksen toteutumisesta Jyväskylän kaupungin työvalmennuspalvelu Kätevässä on kertomassa ohjaaja Juha Hurmerinta. Hurmerinnan mukaan, jos on työ ja on työntekijä, niin siitä työstä pitää maksaa palkkaa. Haastattelijoina jaksossa toimivat Liisa Ansio ja Maria Koivuvirta Tuettu osuuskunta -hankkeesta. Tuettu osuuskunta -hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jota hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Hankkeen osatoteuttajina ovat Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry sekä Kehitysvammaliitto. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat työvalmennuspalvelu Kätevä Jyväskylässä, Toimintakeskus Mintake Äänekoskella, Toimintakeskus Kaisla Viitasaarella sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Jakson tekstivastineen löydät: https://www.jamk.fi/fi/projekti/tuettu-osuuskunta/podcastit Tutustu hankkeeseen tarkemmin: https://www.jamk.fi/tuettuosuuskunta

29 Maalis 202228min