Pysähdy miettimään arvojasi. Toteutuvatko ne käytännön työssäsi?

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä JAMKissa erityisesti e-urheilua kehittävän projektiasiantuntija Tuomas Rauhansalon kanssa johtamisesta. Rauhansalo on myös mukana e-urheilun start up-yrityksessä. E-urheilu on vahvassa nosteessa oleva ala. Toki nuoret haluavat myös livenä mukaan ja halutaan pelata fyysisesti yhdessä ja saada valmennusta siihen. Ammattitasolla e-urheilussa on aivan muun urheilun tavoin tärkeää pystyä panostamaan pelaamiseen kunnolla. Tässä voidaankin eri keinon olla apuna ja tukena mm. valmennuksen avulla. Vastuullinen näkökulma valmennuksen toteutuksessa onkin hyvin tärkeää, jotta nuoren hyvinvointi huomioidaan kunnolla. Tärkeä olisi oppia myös käsittelemään epäonnistumisia ja tunteita. Verkkoympäristössä on tavallaan liian helppo sulkea mikki ja poistua tilasta sen sijaan, että käsiteltäisiin ikävätkin asiat ja tunteet. Avoimen palautekulttuurin rakentaminen on tärkeää. Nuoret kaipaavat paljon palautetta, kehuja ja ohjausta. On tärkeää olla läsnä mahdollisimman paljon myös digitaalisissa kanavissa ja sitä kautta tukea vaikeissakin, epäonnistumisen tilanteissa. Epäonnistuminen on sallittua. Jos et koskaan epäonnistu, niin et myöskään keksi uusia oivalluksia. Epäonnistumisen kautta tarjoutuu mahdollisuus kehittyä. On tärkeää myös, että kerrotaan omia taustoja ja myös niitä epäonnistumisia. Tärkeä keskustella monista elämän alueista eikä välttämättä vain työelämästä. Johtamisen rooli luottamuksen rakentamisessa onkin ratkaiseva. On varmasti tärkeää, että johtaja on ensin avoin ja laittaa itseään likoon ensin. Esimerkillä johtamisen kautta. Välttämättä ei kirjallisia sääntöjä edes voida tehdäkään, sillä maailma on nykyisin niin hektinen, jolloin tärkeämpää onkin rakentaa kyselykulttuuria, jotta kussakin tilanteessa löydetään optimiratkaisu. Varjopuolena kyselykulttuurissa on toki se, että samoja asioita kysytään moneen kertaan ja helposti varmistellaan osin vähän turhiakin asioita. Siksi onkin tärkeä kannustaa maalaisjärjen käyttöön. Arvojen tärkeä olla selkeitä ja helposti ymmärrettäviä myös termeinä. Nuorilta löytyy todella paljon kiinnostusta moneen sekä valmiuksia esimerkiksi graafiseen suunnitteluun ja some-viestintään. Tämä voikin osin haastaa vanhempia, esim. graafikon tehtävissä toimivia. Tässäkin toki tärkeä käydä keskustelu ja mahdollistaa molemminpuolinen oppiminen ja innostaminen. Työparityöskentely on todella tärkeä keino, joka osaltaan pienentää samojen virheiden tekemistä ja vapauttaa energiaa uuden innovointiin. Nuoret erityisesti haluavatkin tehdä paljon yhdessä eikä niinkään yksin. Johtajan on tärkeää olla oikeasti läsnä ja aidosti ohjata nuoreta. Ja olla avoin ja valmis kuuntelemaan ja oppimaan nuorelta. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

24 Maalis 202131min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä milleniaaliterapeutti Saara Rantanen kanssa johtamisesta. Alle 35-vuotiaiden eläkepäätöksistä on mielenterveysperusteisia ¾, joka on huolestuttava määrä. Taustalla on useita asioita. Taustalla on asennemuutos eli nykyisin ollaan tietoisia mielenterveydestä ja mielen hyvinvoinnista. Tämä itsessään tärkeä ja hyvä muutos. Toisena asiana on työelämämuutos, joka on tapahtunut nopeasti eli tapa tehdä työtä, viestiä ja viettää vapaa-aikaa on muuttunut. Virikkeitä tulee joka kanavasta jatkuvasti, joka varmasti konkreettisesti vaikuttaa meihin kaikkiin. Puhutaan multipreesens-strategiasta eli samanaikaisesti tehdään monia asioita ja ollaan läsnä eri kanavissa. Tehokkuusnäkökulmasta se on tehokasta, mutta se altistaa väsymisellä ja palautuminen heikkenee. Työuupumuksella altistaa jatkuva aikapaine ja kiireen tuntu, ristiriitaiset tavoitteet ja vähäinen vaikuttamismahdollisuus omaan työhön. Lisäksi voi olla rooliristiriitoja ja epäoikeudenmukaisuutta, mutta myös jatkuva viesti- ja viriketulva kuormittaa. Haettaessa ratkaisuja uupumukseen tai vastaaviin niin keskitytään sekä ihmisen sisäisiin asioihin että ulkoisiin asioihin. Sisäiset säännöt ja käyttäytyminen; tietynlaiset vaatimukset itselle voivat olla yksi tekijä. Sen lisäksi käyttäytymiseen liittyvät seikat eli millä tavalla vastataan kehon stressireaktioihin. Jätetäänkö tauot pitämättä ja harrastukset väliin. Työolosuhteiden tarkastelu myös tärkeää. Olennaista on priorisointi ja karsiminen. Eli ei niin, että ”miten saan tehtyä nämä kaksi asiaa?”, vaan tärkeämpi on tietää kumpi on tärkeämpää juuri nyt. Tärkeä olisi keskustella myös siitä mitä nykyisin paljon näkyvillä oleva valmentava johtajuus tarkoittaa. Siinäkin olennaista keskittyä siihen, että mitä se minimissään on. Minimikin jo usein riittää. Usein olennaisin voisi olla se, että johtaja sanoittaa sitä mikä on tarpeeksi ja riittävästi ja käyttää esimerkiksi avoimia kysymyksiä. Tämä luo turvallista ilmapiiriä työpaikalle muutoinkin. Vapaus ei tarkoita sitä, että se on loputonta. Ihminen ei tyhjää vasten pysyä terveenä. Tavoitteet on tärkeä olla selkeästi kerrottu ja niihin palataan aika ajoin. Mielen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi. Merkityksellisyys- ja arvokeskustelu on konkreettisempi kuin aiemmin vallalla ollut intohimokeskustelu. Intohimo on kaunis ja kiva sana, mutta myös vaarallinen ja vaikea, sillä intohimoa ohjaa energia ja tunteet. Merkityksellisyyttä sen sijaan ohjaa syyt. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

18 Maalis 202133min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä Yleisradion toimittajan, Ralliradion pitkäaikaisen tuottajan Arvo Vuorelan kanssa johtamisesta. Vuorela on toiminut Ralliradion tuotantotiimin johtajana lähes koko sen olemassaolon ajan eli vuodesta 1985 lähtien. Sen kehittymiseen on liittynyt monenlaisia vaiheita siihen, että Ralliradiolla on nyt vankkumaton ja arvostettu paikka radio- ja rallimaailmassa. Radio-median ja sen vaatima tiimityö tekeminen lähtee itsensä johtamisesta. Tiimissä täytyy vallita äärimmäinen tasa-arvoisuus, jotta tekeminen kiireessä ja paineessa mahdollistuu. Nykyisin Ralliradion tuottajatiimissä on pitkänlinjan tekijöitä, jotka ovat hitsaantuneet yhteen. Toki tiimiä tasaisesti myös niin sanotusti rikastetaan uusilla vahvuuksilla. Työ itsessään eli Ralliradion tuottaminen ja tekeminen on erityislaatuista jo aikataulujen vuoksi. Työssä tehdään pitkiä päiviä, suorana lähetyksenä, joten turnauskestävyyttä ja huumoria tarvitaan. Jaksamisesta täytyy toki myös huolehtia hyvin. Kunkin vuoden Ralliradion tekeminen aloitetaan aina kun vuoden Ralliradio on purkissa, joten sitä tehdään pitkäjänteisesti ja siinä usein testataan uusia välineitä ja muutenkin tehdään tuotekehitystä eli pitkästä historiastaan huolimatta ei voi jäädä paikoilleen. Lisäksi nykyisin kuvioihin on tullut sosiaalinen media ja yleisöpalaute ja tiedonsaanti on nopeaa. Johtajuudessa täytyy välillä olla jääräpäinenkin, kun usein joutuu ns. vääntämään eri tahojen kanssa. Johtajan on tärkeä myös pitää hyvää huolta toiminnasta ja tavallaan suojella toimintaa. Tehtävä toki siinä mielessä helpottuu, kun osaaminen vahvistuu ja tuote ns. paranee. Johtaminen alkaa itsensä johtamisesta, sitten tiiminjohtaminen. Johtamisesta tärkeä tehdä jollain tapaa näkymätöntä ja mahdollistaa työntekijöiden onnistuminen ja kukoistaminen. Tärkeää on, että jokainen tietää paikkansa ja arvonsa. Myös yleisö on radiotyössä ns. johtajia, sillä palaute ja suosio tulee sieltä. Johtajuus on keskiössä ennen aktuaalista tapahtumaa (vt. Ralliradio kerran vuodessa). Asiantuntijuuden ja osaamisen kehittymistä on myös arvokasta päästä seuraamaan johtamistyössä. Vanhemmilta työntekijöiltä voi myös oppia paljon, joten nuorten kannattaa varmasti tutustua myös vanhempien työntekijöiden kehittymistarinaan. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

4 Maalis 202142min

Merkityksellisyys by Jamk projektit

24 Helmi 20214min

Johtajuus Sitaatit by Jamk projektit

24 Helmi 20215min

Yhteisöllisyys by Jamk projektit

24 Helmi 20214min

Tässä #yzcast -podcastin jaksossa projektipäälliköt Hilkka Heikkilä ja Mirva Leppälä JAMK:lta keskustelevat yhdessä yrittäjä, valmentaja Seija Milicevicin kanssa johtamisesta. Työyhteisössä tarvitaan moninaisuutta ja ikä on vain yksi asia muiden eroavuuksien joukossa. Nuoret ovat iso potentiaali työelämässä, mutta onko me osattu ottaa nuoret mukaan heidän omien ominaisuuksien kanssa? Nuoret voivat olla myös hyvin epävarmoja, itsetunto voi rakoilla herkästi, ja nuorilla on paljon herkkyyttä: kokea asioita, aistia tunnelmaa. Nuorilla on myös ajantasaista tietoa moneen asiaan. Uuden työntekijän kohdalla on aina uuden alku. Etenkin nuorten kanssa työelämän alussa tärkeä miettiä johtajan itse, että mitä itse ajattelee nuorista ja mahdolliset ennakkoasenteet nuoriin. Samaa voi keskustella myös työyhteisössä. Ihminen, joka sattuu olemaan iältään nuori, mutta hänellä on todennäköisesti jotain meille uutta, vaikka hän onkin nuori. Uteliaisuus ihmistä kohtaan on tärkeää. Usein, kun uusi työntekijä aloittaa, niin keskitytään työtehtäviin, järjestelmiin sen sijaan, että keskityttäisiin siihen mitä uusi työntekijä odottaa, mitkä hänen toiveensa ja tarpeensa ovat; millainen hän on ihmisenä. Ainakin osa nuorista toivoo, että esimies kohtaisi heidät enempi ystävänä kuin ylhäältäpäin. Yhä enemmän on kyse siitä, että millaisella mielellä ihmiset työtä tekevät ja millainen fiilis on. Se vaikuttaa suoraan tuloksiin ihan tutkimustenkin mukaan. Ihmisten johtaminen tarkoittaa, että ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa eli kuunnellaan ihmisten ajatuksia. Enemmän kuunnellaan kuin puhutaan. Sitä kautta saadaan selville se, mitkä asiat ovat tärkeitä. Se on myös investointia tulevaan. Nuoret ovat menossa tulevaisuuteen, työuran lopulla olevat eivät. Siksi on tärkeä varmistaa, että nuoret ovat mahdollisimman valmiita. Nuoret ja varmasti iso osa vanhemmistakin haluaa olla osa jotain suurempaa, oleellista ketjua. Nuoret ovat arvosuuntautuneita. Heille ei enää riitä, että arvot ovat vain sanahelinää, vaan niiden tulee näkyä ja olla totta. On myös tärkeä sanoittaa strategisia missioita ja muita tavoitteita mahdollisimman konkreettisiksi; tällöin niihin on helpompi myös sitoutua. Tällöin jokainen on osaltaan myös vastuussa siitä, että tavoitteet ja erilaiset arvolupauksetkin toteutuvat kaikkien asiakkaiden kohdalla. Nuorilla on opittavaa vielä monissa työelämään liittyvissä asioissa, koska he eivät ole olleet mukana siinä vielä. On olemassa tiettyjä pääteemoja, jotka jokaisen meistä tulee tai on mahdollista ottaa työelämässä haltuun: kuuliaisuus, ahkeruus, osaaminen, aloitteellisuus, luovuus ja intohimo. Usein kehittyminen jää niin nuorilla kuin kokeneemmillakin ensimmäiseen kolmeen. Kolmea viimeistä on tärkeä ruokkia, ja niissä ratkaisee todella paljon johtamistapa ja työyhteisössä olevat suhteet. Vinkkejä johtajalle: Kiinnostu nuoresta muutenkin kuin työntekijänä. Kuuntele. Ole reilu. Ole mieluummin mahdollistaja kuin kutistaja. Ole kanssakulkija, auttaja, tukija ja rohkaisija. Älä monimutkaista asioita. Teksti: Mirva Leppälä Litteroinnit: https://bit.ly/3lH5NMn

24 Helmi 202141min