EU:n ontuva ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU on toiminut harvinaisen yhtenäisesti ja tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa sodan alettua Ukrainassa. Niin kuin nyt jo nähdään, tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kansallisten poliitikkojen tulee pitää hermonsa kurissa tulevien vaalien osalta ja tehdä päätöksiä pakotteista sekä Ukrainan tukemisesta huolimatta siitä, että niistä voi kuluttaja- ja polttoainehintojen noustessa tulla pikkuhiljaa yhä epäsuositumpia kansalaisten keskuudessa. Tilanne vaatii nyt sitoutumista niin päättäjiltä kuin kansalaisilta Venäjän järjetöntä sotaterrorismia vastaan. Myöskään Ukrainan jälleenrakentaminen ei tule käymään käden käänteessä, eikä ilman merkittäviä kustannuksia. Suurin kompastuskivi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiellä on yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa. Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisessä hasteena on, että jokainen jäsenmaa on vaarassa joutua joskus vähemmistöön. Myös Suomi.
7 Kesä 202221min
Pääseekö Ukraina ohituskaistalla EU:n jäseneksi?
EU-maat suuntaavat tukea Ukrainalle, mutta miksi maasta tuskin on tulossa unionin jäsentä lähitulevaisuudessa. Ukraina on pysynyt kaukana jäsenyysehtojen toteuttamisesta. Korruption kitkeminen ja oikeuslaitoksen uudistaminen ovat edenneet hitaasti. Oligarkkijärjestelmä istuu sitkeässä. Hakijamaassa on myös oltava toimiva demokratia ja ihmisoikeuksia on kunnioitettava, myös toimiva markkinatalous on yksi jäsenyyden ehdoista. Vaikka EU on nyt aloittanut Ukrainan liittymisprosessin, jonka ensimmäinen vaihe on komission laatima arvio jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, maan EU-jäsenyyteen tarvitaan 27 maan yksimielinen päätös ja ennen ehtojen täyttämistä tähän ei ole realistisia mahdollisuuksia.
31 Touko 202220min
Kiinnostaako työskentely toisessa EU-maassa?
EU:lla on oma työnhakuportaali EURES, jossa oli tänäkin aamuna 4 687 219 avointa työpaikkaa. Tutkintojen tunnustaminen EU:ssa on yksi avaintekijä työvoiman liikkuvuudelle ja tässä, mielenkiintoista kyllä, Suomi oli pitkään viimeinen jäsenmaa, joka harasi tutkintojen tunnustamista vastaan. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä eri asteisten korkeakoulu- ja ammattitutkintojen tunnustamisesta tulee automaattista unionin sisällä. EU:n sisällä edelleen vain alle 4 prosenttia kansalaisista asuu ja työskentelee muussa kuin kotimaassaan. Ei ihme, että rajat ylittävä sosiaaliturva ja eläkekysymykset eivät nouse kärkihuoliksi ja mielenkiinnon kohteiksi. Meille toisessa EU-maassa asuville nämä kysymykset ovat arkipäivää, varsinkin yrityksessä, jonka työntekijät tulevat ympäri maailmaa.
17 Touko 202222min
EU:n tulevaisuuden seuraavat mahdolliset askeleet
Miltä näyttää EU:n tulevaisuus Ranskan vaalien jälkeen ja mitkä ovat Ukrainan sodan seuraukset unionille? Syveneekö integraatio ja jos niin miltä osin? Suomalainen ja ranskalainen näkemys eivät tässä välttämättä kohtaa kun raaputetaan pintaa syvemmälle.
10 Touko 202222min
Energiahintojen pysyvä nousu ja lisääntyvä niukkuus
Maailmantaloudessa huolestuttavaa on tällä hetkellä etenkin energian ja ruuan hintojen voimakas nousu. Kehitys uhkaa jopa yhteiskuntarauhaa varsinkin vähemmän kehittyneissä maissa. Mikäli raaka-aineiden ja energian hinnat pysyvät näin korkeilla tasoilla, niukkuus lisääntyy väistämättä myös pitkällä aikavälillä, mikä hidastaa merkittävästi maailmantalouden kasvua. Talouden muutoksia tuleekin tarkastella laajemmin myös yhteiskuntarauhan säilymisen ja kulutustottumusten muutosten näkökulmasta.
3 Touko 202221min
Onko Ukraina todella voitolla Venäjästä informaatiosodassa?
Länsimaissa leviää sitkeä käsitys siitä, että Ukraina on voitolla informaatiosodassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Näin varmasti onkin länsimaisissa viestintävälineissä. Todellisuus on kuitenkin päinvastainen Venäjällä ja esimerkiksi Afrikassa tai Aasiassakaan tuskin jaetaan meidän näkemystämme tilanteesta laajemmin. Informaatiosodankäynti on monitahoinen kokonaisuus ja kansalaisia on vaikea suojata tai vakuuttaa toisin, mikäli yhteiskunnassa ei olla tietoisia vaikuttamisen muodoista ja keinoista.
26 Huhti 202223min
Irti venäläisestä energiasta, nyt.
Viime päivien kuvat Ukrainasta ovat erittäin vaikeita, mutta tärkeitä, katsoa. Historia toistaa itseään ja osoittaa jälleen, että ihminen on kykeneväinen äärimmäiseen raakuuteen. Näihin kuviin ei saa turtua, eikä niitä saa unohtaa. Mitä EU-johtajilta nyt kaivataan, on sanojen lisäksi tekoja. Venäläisestä energiasta on päästävä irti välittömästi. Emme voi rahoittaa raakalaismaisia ja eläimellisiä sotatoimia. Talouskasvulla tai korkeilla energialaskuilla ei ole väliä, mikäli ei ole omaa henkeä, perhettä tai läheisiä ihmisiä, joiden vuoksi lämpimästä kodista herätä.
5 Huhti 202222min
Mitä on kiertotalous ja miksi siitä puhutaan yhä enemmän?
Kiertotalous on kokonaisvaltainen ajattelumaailman muutos. Tarkoituksena on, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö vähenisi, kaikkea pystyttäisiin kierrättämään enemmän ja jätettä syntyisi mahdollisimman vähän. Tavaroita ja palveluita mietittäisiin jo alusta lähtien niin, että materiaalien valinnoissa ja suunnittelussa otettaisiin huomioon mahdollisimman pitkä käyttöikä ja kierrättämisen mahdollisuus. Tavoitteena on myös, että tuotteiden sijasta käytettäisiin yhä enemmän palveluita, eikä kaikkea tarvitse omistaa itse. Tänään asiaa muun muassa tästä, viikon tärkeimpien EU-aiheiden lisäksi.
29 Maalis 202224min
