
Tekoäly - hyvä renki, huono isäntä
AI eli tuttavallisemmin tekoäly on ollut paljon esillä julkisessa keskustelussa. EU rakentaa omaa tekoälysääntelyään ja komissio julkaisee tällä viikolla esityksensä tekoälyn huomioimiseksi osana disinformaation torjuntaa. Keskustelussa tekoälyn ympärillä yhtäältä kuvaillaan sen mahdollisuuksia palveluntuotantoon ja tuottavuuden kasvattamiseen sekä toisaalta turvallisuushaasteita, joita uusi teknologia tuo. Joukko teknologiavaikuttajia on jo esittänyt tekoälyn kehittämisen hidastamista, jotta sääntely ehtii kehityksen mukaan. Oma entinen pomoni oli asiasta enemmän kuin innoissaan, mitä oli toisaalta mielenkiintoista seurata työntekijänä, mutta laittoi myös miettimään tekoälyn eri puolia ja kehityksen vauhtia. Mielenkiintoista päästä nyt pohtimaan tätä sääntelyä toiselta puolelta pöytää. Ajatuksia mm. tästä tämän viikon podcastissa.
6 Kesä 202323min

EU:n digipolitiikka: mikä menee vikaan?
Eurooppa ylpeilee kiristyvällä digialan lainsäädännöllä ja ”yhdysvaltalaisten jättien kuriin laittamisella”. Todellisuudessa näille yrityksille Eurooppa on vain yksi markkina muiden joukossa. Ei ole ylpeyden aihe, että kuritammekin kiristyvällä ja teknologian toimintaa tuntemattomalla lainsäädönnöllä ensi sijassa omia eurooppalaisia yrityksiämme. Samalla yhdysvaltalaiset yritykset jatkavat kasvuaan omalla kotimarkkinallaan sekä muualla maailmassa. Tämä ei tarkoita standardiemme madaltamista yksityisyydensuojan tai verkkoturvallisuuden osalta, mutta samalla uusien teknologioiden kehittäminen vaatii dataa ja ymmärrystä internetin sekä teknologian toimintaperiaatteista. Missä Eurooppa menee vikaan ja mitä pitäisi tehdä toisin?
30 Touko 202323min

Tukieuroilla ei pelasteta EU:n kilpailukykyä
EU:n suvereniteettirahaston tarkoituksena on tukea unionin talouden kantokykyä. Tämä ei kuitenkaan vaadi yhteisvelan kasvattamista. Olennainen asia on sisämarkkinoiden, ja näin yksityisen sektorin yritysten, mahdollisimman vapaa toiminta ja EU:n vahva kauppapolitiikka. Vihreää ja digitaalista siirtymää EU:ssa kannattaa tukea, mutta olennaista on, että EU:ssa olisi näiden alojen yksityisen sektorin toimijoilla mahdollisimman hyvät edellytykset toimia ja kasvaa. Tämä edellyttää sääntelyn osalta ennakoitavaa, kannustavaa ja mahdollisimman vapaata investointiympäristöä sekä pitkän aikavälin riskirahoituksen kasvattamista EU:ssa. Investoinnit EU:ssa nojaavat edelleen liikaa pankkirahoituksen varaan. Muun muassa tästä lisää tämän viikon podcastissa.
23 Touko 202323min

Kuohuntaa ja kuolemaa EU:n rajoilla
Kuohunta jatkuu Euroopan rajoilla ja kuolema on jatkuvasti läsnä. Salakuljettajat käyttävät yhä vaarallisempia keinoja Välimeren ylittämiseen, EU:n sisällä liikkumiseen ja hädässä olevien ihmisten hyväksikäyttämiseen. Unionilla on yhteiset pelisäännöt turvapaikkahakemusten käsittelemiseksi ja direktiivi laittomasti täällä oleskelevien ihmisten palauttamiseksi. Nyt EU on uudistamassa turvapaikkasääntöjä ja -järjestelmäänsä. Pöydällä ovat vähimmäisvaatimukset kaikkien turvapaikanhakijoiden kohtelulle ja hakemusten käsittelylle unionissa. Välimerellä on tälläkin hetkellä meneillään kolme Euroopan raja- ja merivartioviraston -operaatiota ihmisten salakuljetuksen estämiseksi. EU myös neuvottelee kolmansien maiden kanssa palauttamisjärjestelyistä. Miksi tilanne uhkaa silti karata käsistä ja mitkä asiat ovat uudistuksessa keskeisiä?
16 Touko 202322min

Näkemyksellistä Eurooppa-päivää
Saksan liittokansleri Olaf Scholz pitää tänään puheen Euroopan parlamentissa. Täysistunto käsittelee mm. budjettimuutoksia tukemaan ammustuotantoa Ukrainaan. Eurooppa-päivän kunniaksi nostan myös näkemyksiä kolmesta keskeisestä teemasta: talous, puolustus ja ilmasto.
9 Touko 202322min

Kieltääkö EU navettojen laajentamisen?
Brasiliassa Amazonin sademetsän alueella tuhottiin pelkästään tämän vuoden maaliskuussa yli 350 neliökilometriä metsää. Tahti on hurja, ja mikäli EU haluaa saattaa loppuun tavarakaupan tullit poistavan Mercosur-kauppasopimuksen Brasilian, Argentiinan, Uruguayn ja Paraguayn kanssa, on asiaan järkevä vaikuttaa sopimusta neuvoteltaessa. Tähän liittyvän EU-asetuksen myötä EU-alueella ei saa pian enää myydä tuotteita, jotka ovat aiheuttaneet metsäkatoa. Asetuksen niin sanottu huolellisuusvelvoite edellyttää, että tuote ei ole heikentänyt metsien tilaa joulukuun 2020 jälkeen. Asetus, jonka tarkoitus on hillitä globaalia metsäkatoa, vaatii vielä jäsenmaiden hyväksynnän. Ongelmaksi on muodostunut tämän niin kutsutun metsäkatoasetuksen muotoilu ja lisäykset, joita tulkitaan nyt Suomessa tapamme mukaisesti kuin piru raamattua. Nauta- tai lypsykarjanavettojen rakentamisen osalta on epäselvää, tulkitaanko niitä metsäkatoa aiheuttaviksi. Tiukasti noudatettuna asetus voi estää naudanlihan toimittamisen markkinoille. Maa- ja metsätalousministeriö on jo suositellut, ettei uusin navettainvestointeihin kannata lähteä. Tämän voidaan sanoa suoraan olevan ylitulkintaa. Sääntelyn pääkohteena on tuonti EU:n ulkopuolisista maista, mutta vaikka asetus koskee myös EU:n omaa tuotantoa, kannattaa ensin odottaa tulkintaohjetta komissiolta ja senkin jälkeen järjen käyttö on sallittua. Miten tällainen tilanne pääsee syntymään ja miksi EU-lainsäädäntöön jää tulkinnanvaraa?
25 Huhti 202323min

Mikä EU:n strateginen autonomia?
Strategisella autonomialla EU-johtajat tarkoittavat sitä, että unionilla olisi vahvempi omavaraisuus, enemmän suorituskykyjä ja vähemmän riippuvuutta kolmansista maista, kuten Kiinasta ja Yhdysvalloista. Tämä edellyttää omavaraisuuden kasvattamista sekä raakamateriaalien, investointien että suorituskykyjen ostalta. Tässä haasteena on välttää protektionismin kasvu. Samoin on avoin kysymys, onnistuuko unioni löytämään yhteisen poliittisen linjan 27:n osittain hyvinkin eri tavalla ajattelevan ja eri lähtökohdista tulevan jäsenmaan kesken?
18 Huhti 202323min

Hyvää huomenta Helsinki
Tämän viikon podcast tulee tuulisesta ja sateisesta Helsingin aamusta. Tällä viikolla aiheena Strasbourgissa meneillään oleva parlamentin täysistunto ja muutaman viikon kuluttua Suomessa koittavat eduskuntavaalit.
14 Maalis 202322min