#39. Onko yritysasiakkaissa Keskon herkkupaikka, pääjohtaja Jorma Rauhala?

Miten mitata menestystä osakemarkkinoilla? Grilinpitäjä Karo Hämäläinen vastaa 40 minuutin videoesseellä yksinkertaiseen ja suoraan kysymykseen: "voititko vai hävisitkö?" Sivujuonteina käsitellään muun muassa sijoitussalkun rakennetta pitkään sijoittamista harrastaneen kannalta samoin kuin menestyksen mittaamisesta saatavia hyötyä. Lopussa sinappikysymys ja arvaus Helsingin pörssin kehityksestä vuonna 2025! Edellinen jakso Salkku auki! löytyy tästä: https://open.spotify.com/episode/4HGcK3WwGC1jdalpinENYX?si=QRtwX_5RQxSLe9E-EGGyhw

22 Tammi 41min

Grillinpitäjä Karo Hämäläinen avaa osakesalkkunsa. Mitkä ovat suurimmat omistukset ja miksi? Entä minkä vuoksi salkun rakenne on aivan päin seiniä? #karongrilli #salkkuavaus #sijoittaminen #nordea #upm #nokia #tietoevry #fondia

8 Tammi 40min

Betolar pyrkii 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi. Jos vuoden 2024 viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille. Parissa vuodessa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa. Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala? ”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin." Betolar on kohdistanut strategiaansa uuteen suuntaan. Betonivalmistajille sementinkorviketta myyneenä yhtiönä listautunut Betolar on kääntänyt katsettaan erityisesti kaivosteollisuuteen. Samalta asiakkaalta voi löytyä sellaista sivuvirtaa, jota voi käyttää betonin valmistuksen osana. Jos Betolar kääntää lähes arvottoman tai jopa arvoltaan negatiivisen sivuvirran rahanarvoiseksi raaka-aineeksi, säästyy sekä hiilidioksidipäästöjä että rahaa. Yhteistyössä: Betolar

18 Joulu 20241h 9min

Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT

11 Joulu 20241h

Kun Relais listautui Helsingin pörssin First Northiin viisi vuotta sitten, se näyttäytyi autojen varaosien tukkukauppana, jolla oli omia valaistustuotteita. Yrityskaupat ovat muuttaneet Relaisin muotoa melkoisesti. Vuonna 2021 Relais osti Suomesta Raskonen ja Ruotsista STS:n eli Sydhamnens Trailer Service AB:n, jotka kumpikin ovat raskaan kaluston huoltoyhtiöitä. Tällä hetkellä korjaamotoiminta tuo suunnilleen kolmanneksen Relaisin liikevaihdosta. Yrityskaupat ovat olennainen osa Relaisin strategiaa. Yhtiö esittäytyykin olevansa "johtava konsolidoija ja yritysostoalusta ajoneuvojen jälkimarkkinoilla Pohjoismaissa ja Baltiassa". Relaisin voi mieltää toimialaerikoistuneeksi sarjayhdistelijäksi. Omistaja-arvoa pyritään kasvattamaan sillä, että yritysostokohteet ostetaan edullisilla kertoimilla, minkä jälkeen ostokohteita pyritään panemaan tehokkaampaan kuntoon toimialaosaamisen avulla. Lisäksi saattaa tulla synergiahyötyjä muiden Relaisiin kuuluvien yhtiöiden kanssa. Toimitusjohtaja Arni Ekholm korostaa yrityskaupoista kertyvää osaamista. "Kompetenssin kumulointi on ihan yhtä tärkeää kuin pääoman kumulointi." Relais tavoittelee 50 miljoonan euron EBITAa eli tulosta ennen poistoja ensi vuoden loppuun mennessä. Kyse on pro forma -luvusta: tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa kasassa on sellainen kokonaisuus, joka vuositasolla tekee 50 miljoonan EBITAn. Omavaraisuusaste ei enää kovin paljon jousta, joten omaa pääomaa on luultavasti vahvistettava joko laskemalla liikkeelle uusia osakkeita tai hybridilaina. Piensijoittaja voi pelätä valikoiduille sijoittajille alihintaan suunnattua osakeantia. ”En näkisi sellaista kauhean järkevänä oikeastaan kenenkään kannalta. Uskon, että jos tällainen uuden osakepääoman kerääminen tulisi ajankohtaiseksi, ainoa oikeastaan järkevä motivaatio meille olisi joku partneri, joka toisi jotain siihen kuvioon”, Arni Ekholm sanoo. Yhteistyössä: Relais Relaisin sijoittajasivut: https://relais.fi/sijoittajat/

4 Joulu 20241h 4min

Osinko on olennainen osa Elisan sijoitustarinaa. Vaikka Elisa jakaa osinkopolitiikkansa mukaisesti osinkona 80–100 prosenttia nettotuloksestaan, osinkotuotolla se ei yllä operaattorimaailman kärkipaikoille. Elisan osinkotarinan juju on osingon kasvussa. Tänä vuonna osinko nousi jo kymmenettä kertaa peräkkäin. ”Osinko on selkeästi ymmärrettävissä ja helposti kommunikoitavissa oleva tapa osakkeenomistajien kannalta ja hyvin konkreettinen siinä mielessä, että käteinen tulee omalle tilille”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner sanoo. Hän myöntää, että omien osakkeiden osto on osalle omistajista verotehokkaampi kuin osingonmaksu, mutta vakuuttaa, että Elisa pitää kiinni osinkopolitiikastaan. ”Jos tulee tavallaan ylimääräisiä jakomahdollisuuksia, silloin myös osakkeiden takaisinostot ovat käyttökelpoinen työkalu”, Manner lisää. Toisin kuin monet muut yhtiöt, Elisa ei ole mitätöinyt omistamiaan omia osakkeitaan. Niitä on nirhitty siivuja osakepalkkiotarpeisiin, mutta niitä voisi käyttää myös maksuvälineenä yritysostoissa. ”Meillä on taseessa aika paljon tulivoimaa mahdollisia yritysostoja varten”, Manner muistuttaa. ”Tulemme käyttämään sitä kohdennetusti, tarkkaan harkiten täydentäviin yritysostoihin. Ei isoihin yritysostoihin, vaan täydentäviin, arvoa luoviin yritysostoihin silloin, kun näemme, että kohde täyttää meidän tiukat kriteerimme.” Yhteistyössä: Elisa

27 Marras 202459min

Raskaiden materiaalien siirtelemiseen tarvittavia laitteita valmistava Kalmar on sähköistymismurroksen kynnyksellä. ”Sähköistysmarkkina kasvaa 28 prosenttia vuodessa vuoteen 2028”, Kalmarin toimitusjohtaja Sami Niiranen sanoo Karon Grillissä. Sähköistymistä ajaa moni syy. Niiranen nostaa yhtenä esiin turvallisuuden ja käyttömukavuuden, toisena asiakkaiden halun vähentää toimintansa hiilidioksidipäästöjä ja kolmantena alhaisemmat käyttökustannukset. Henkilöautobisneksessä sähköistyminen on ollut murroskohta, jossa mukaan on astunut täysin uusia pelureita. Perinteisistä autonvalmistajista osa pystyy murroksessa vahvistamaan asemaansa, kun taas osa kärsii. Kalmar on panostanut eko-tuotelinjastoonsa jo vuosien ajan. Avaako sähköistyminen Kalmarille mahdollisuuden kahmia markkinaosuutta? Toimitusjohtaja toppuuttelee. Hänen mukaansa Kalmaria ja sen kilpailijoita – niin länsimaisia kuin aasialaisia – yhdistää kaksi seikkaa: kaikki haluavat kasvaa ja kaikki haluavat olla mukana sähköistymisessä. Monelle suurelle konepajalle palvelut ovat liiketoiminnan arvokkain osa. Niistä tulee jatkuvaa, ennustettavaa liikevaihtoa ja tulosta yleensä vielä hyvällä katteella. Kuluvan vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kalmarin liikevaihtoeuroista vain hieman yli neljännes, 27 prosenttia, tuli palveluista. Huoltopalveluiden ja varaosien myymisen kasvattaminen onkin yksi Kalmarin tavoitteista. Mutta mihin asti sen osuus voi kasvaa? ”Emme ole asettaneet prosentuaalista tavoitetta, sillä haluamme kasvaa myös laitepuolella. Olemme markkinajohtajia, innovaatioteknologiajohtajia laitepuolella ja haluamme voittaa lisää markkinaosuutta sillä puolella, ja jos se on menestyksekästä tulevina vuosina, huollon prosenttiosuus määräytyy senkin mukaan”, Sami Niiranen vastaa. Yhteistyössä: Kalmar

20 Marras 20241h 7min