Liisa Ahlqvist-Lehkosuo

Huippu-urheilun osaamisvaatimukset kasvavat, urheilu ammattimaistuu ja ammattilaistuu. Valmentajien ja urheilijoiden tueksi tarvitaan eri alojen asiantuntijoita tuomaan tarvittavaa osaamista valmentautumiseen. Valmentajan ei tarvitse osata tai pystyä tekemään kaikkea yksin. Asiantuntijatoiminta on kiinteä osa urheilijan valmentautumista edistäen urheilijan harjoitteluvalmiutta, suorituskykyä ja terveyttä. OlympiaCastissa pureudutaan aiheeseen fysiikkavalmennuksen ja psyykkisen valmennuksen näkökulmista. Pitkän linjan fysiikkavalmentaja Mika Saari ja psyykkisen valmennuksen asiantuntija Robert Päkk avaavat asiantuntijatoiminnan tehtävää ja tarkoitusta sekä valottavat osallistuvan asiantuntijuuden käsitettä. - Asiantuntijatoiminta on valmentajan tukemista ja sillä tähdätään siihen, että urheilijan suorituskyky kehittyy ja hän pysyy terveenä ja että harjoitusharjoitusvalmius on joka päivä mahdollisimman hyvä. Nämä ovat peruslähtökohdat. Vaatii paljon keskustelua, että asiantuntijoiden kesken syntyy moniammatillista vuorovaikutusta. Yhteinen keskustelu siitä mikä se tarve on, on ensimmäinen lähtökohta, kertoo Saari. - Osallistuva asiantuntijuus tarkoittaa sitä, että asiantuntijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja tekevät työtä systemaattisesti. Ja kun toimitaan arjen ympäristössä lähellä urheilijoita ja valmentajia, niin toiminnalla on parempi vaikuttavuus toimintatapoihin, täydentää Päkk. Asiantuntijatyölle yhtenäinen linjaus Asiantuntijaryhmien yhteistyöllä on juuri valmistunut asiantuntijatoiminnan kuvaus, jonka tarkoitus on yhtenäistää malleja eri toimintaympäristöissä ja tuoda uusin tieto kaikkien saataville asiantuntijaverkostojen kautta. - Valtakunnallinen kuvaus linjaa toimintamalleja ympäri Suomen, jotta urheilijoilla ja valmentajilla olisi samanlaisia lähtökohtia saada omaan työhönsä tukea. Suomi on laaja maa ja urheilutoimijat vähän hajallaan ja olisi hyvä, ettei käytössä olisi aivan erilaisia toimintamalleja paikasta riippuen. Uskon, että jo oman verkoston sisäinen keskustelu luo meille yhteistä toimintamallia, Saari toteaa. - Isossa kuvassa asiantuntijatoiminnan tehtävä on parantaa huippu-urheilumenestystä. Tarkoitus on myös tuoda parasta ja viimeisintä tietoa lähelle valmentajia ja urheilijoita, jotta kaikki tarvittava olisi olemassa siihen, että voitaisiin menestyä isoissa kisoissa. Ei tämä ole ikinä varmaan täydellinen, eikä valmis, mutta tästä on hyvä lähteä kehittämään eteenpäin, lisää Päkk. - Kun meillä on yhtenäisempi linja, niin silloin pystymme myös arvioimaan vaikuttavuutta. Jos tehdään ihan satunnaisesti jotain, niin on vaikeaa alkaa analysoimaan, mikä johtaa mihin ja mikä tuottaa tulosta ja mikä ei. Tärkeää on saada yhteinen linjaus, jota sitten muutetaan tarpeen mukaan, täydentää Saari. Arvokisoissa ei enää kokeilla uutta – työ tehdään arjessa Asiantuntijatoiminnan vaikuttavuus syntyy arjessa tehtävästä määrätietoisesta työstä, mitään nopeita muutoksia sillä ei saada aikaan. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että arvokisoissa ei enää pysty vaikuttamaan asioihin – ainakaan suotuisasti. - Kisatilanteessa ei voi ainakaan fysiikkavalmennuksen näkökulmasta enää muuta kuin mokata. Ei siellä enää haeta suorituskykyä lisääviä keinoja, toteaa Saari. - Kyllä lähtökohtana pitäisi olla se, että urheilija lähtee kisoihin niin valmiina kuin mahdollista. Psyykkisen valmennuksen tehtävä kisoissa on tietysti vähän erilainen, voidaan esimerkiksi käydä yhdessä läpi erilaisia valmistautumisrutiineja. Myös kisatilanteiden purku ja läpikäynti on tärkeää psyykkisen valmennuksen tuella. Ideaalitilanne kuitenkin on se, että kisoihin lähdetään tekemään niitä asioita, mitä ollaan harjoiteltu, tuttuja asioita. Ei lähdetä kokeilemaan mitään uutta, täydentää Päkk.

2 Kesä 202147min

Tällä viikolla OlympiaCastissa menoa on kuin moukarihäkissä. Vieraana on maailman eliittiin kovaa nousua tekevä Aaron Kangas. Juuri ennen Tokion olympiakisoja 24 vuotta täyttävä Aaron Kangas teki näyttävän läpimurron kovalle kansainväliselle tasolle moukarinheitossa kesällä 2020. Ennätys kohentui yli 79 metrin ja kesän jokaisessa kilpailussa leka lensi pidemmälle kuin aiempi ennätys oli. - Opin paljon juttuja teknisesti; mihin kiinnittää huomiota ja millä se heitto onnistuu. Tekniikka varmistui aika paljon verrattuna edelliskesään, jolloin oli monesti huono fiilis kisan jälkeen. Tekniikka loksahti kohdilleen. Fysiikka oli jo ennestään hyvällä tasolla, mutta sitäkin sain vähän kehitettyä. Selvä kehityskohde oli räjähtävyys, jossa saimmekin harppauksia otettua, Kankaanpään seudun Leiskua edustava heittäjä avaa. Urheiluperheessä varttuneen Kankaan arjessa on moni palanen kohdillaan: harjoitusolosuhteita löytyy sekä synnyinpaikasta Kankaanpäästä että Tampereelle muodostuneesta yleisurheilun kaupunkivalmennuskeskuksesta. Lisäksi hän aloitti vuodenvaihteessa Niinisalossa liikunta-aliupseerina, mikä parantaa mahdollisuuksia satsata urheilemiseen entisestään. - Tampereella on moukarinheittoon täydelliset olosuhteet. Arkeni koostuu ihan täysin urheilusta, ja Pirkkahallilta löytyy kaikki, mitä moukarinheittäjä tarvitsee. On heittopaikat ja punttitilat vierekkäin ja ulkoheittopaikkakin löytyy vierestä. Myös kaikki yleistreenimahdollisuudet löytyy – kaikki kuntopallot, hypyt, kuulanheitot ja juoksut voi tehdä täällä, Kangas myhäilee. Tampereella on tarjolla myös laajat asiantuntijatoiminnot harjoittelun tueksi Tampereen urheiluakatemian kautta. Eikä siitäkään ole haittaa, että Tampereella on päivittäisvalmennuksessa lähes kaikki Suomen kärkimoukarinheittäjät. Kangas on valmentajaisänsä Jarmon kanssa myös hyvä esimerkki pitkäjänteisen ja johdonmukaisen valmennusprosessin merkityksestä. Tarkka seuranta ja dokumentointi sekä nyanssien huolellinen tekeminen ovat olleet avainasemassa Kankaan kehittymisessä kohti maailman huippua. - Paljon teemme testejä ja katsomme, onko päästy eteenpäin. Ennen harjoittelujaksoja suunnittelemme, mitkä ovat jakson tavoitteet; välillä yritämme saada vaikka kuulanheittotulosta paremmaksi, välillä taas vaikkapa punttituloksia. Kun jälkikäteen katsoo harjoitusohjelmia, on helppo todeta, mitä on tehnyt silloin, kun on onnistunut hyvin, Kangas korostaa.

26 Touko 202137min

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnasta ja urheilusta. Neljännessä osassa mukana ovat Liike Nyt ja Vasemmistoliitto. Vieraana ovat kansanedustajat Paavo Arhinmäki (vas) ja Hjallis Harkimo (liik). Arhinmäki ja Harkimo ovat ehdolla Helsingissä.  Miten puolueet pitävät liikuntaa esillä kuntavaaleissa?  Kansanedustaja Paavo Arhinmäen mukaan Vasemmistoliitolle tärkeä teema on erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuudet. Hän pitää keskeisenä tavoitteena kuntien onnistumista harrastamisen Suomen mallissa, jolla peruskoululaisille taataan yksi mieleinen harrastus koulupäivän yhteydessä.  – Liian moni lapsi ja nuori jää harrastusten ulkopuolelle liian korkeiden kustannusten takia tai sen vuoksi, ettei löydy omaa harrastusta. Jokaisessa lähiössä ja kaupunginosassa pitää olla paikka, jossa voi liikkua - niin lapset ja nuoret kuin vanhemmatkin.  Lisäksi Arhinmäki toivoo esimerkiksi koulujen pihojen kehittämistä liikunnallisemmiksi, mikä tukisi harrastamista koulupäivän aikana ja sen jälkeen.   Liike Nytin kansanedustaja Hjallis Harkimo korostaa liikuntapaikkojen merkitystä Helsingissä, jossa on itse ehdolla. Liike Nyt näkee liikunnan edistämisen paikallisena asiana eri kuntien erilaisista näkökulmista johtuen, joten liikunta ei ole suoraan mukana puolueen valtakunnallisessa kuntavaaliohjelmassa.   Harkimo toivoo, että kunnissa päämääräksi asetettaisiin jokaisen lapsen oikeus ilmaiseen harrastukseen.   – Yksi ongelma on, että nuoret voivat syrjäytyä silloin, kun he eivät pääse harrastamaan sellaisia harrastuksia, mitä muut pääsevät. Nuoret syrjäytyvät, kun heidän vanhemmillaan ei ole varaa maksaa harrastuksia. Maksut ovat yksi tärkein syy, mikä meidän pitäisi saada pois, koska se vaikuttaa myös syrjäytymiseen.  Seuraavalla valtuustokaudella tekemistä harrastamisen edistämisessä riittää, nimittäin korona-aikana harrastustoiminnasta on Olympiakomitean arvion mukaan pudonnut kymmeniätuhansia lapsia ja nuoria. Ratkaisuna haasteeseen Harkimo painottaa seurojen roolia lasten ja nuorten harrastamisen edistämisessä.   – Nyt kun jäsenmaksut ja kaikki muu rahoitus on jäänyt pois, pitää varmistaa, että taloudelliset resurssit eivät katoa seuroilta. Seurojen pitäisi pystyä houkuttelemaan takaisin ne, jotka ovat olleet mukana seuratoiminnassa.  Myös Arhinmäki jakaa huolen siitä, että lapset ja nuoret ovat pudonneet seuratoiminnasta. Hän näkee tarpeen mittavalle koronan jälkihoito-ohjelmalle, jossa myös harrastaminen huomioitaisiin. Lisäksi hän ehdottaa uutta mallia lasten ja nuorten tavoittamiseen.  – Kun meillä ollut etsivää nuorisotyötä, niin pitäisi olla jonkinlaista etsivää liikuntatyötä. Tarvitaan niitä, jotka yksi kerrallaan käy etsimässä tytöt ja pojat, jota ei ole näkynyt koronakriisin aikana, ja houkuttelee heitä takaisin.   Huippu-urheilun edistäminen vaatii olosuhteita ja resursseja  Podcastissa keskustellaan myös huippu-urheilun edistämisestä. Arhinmäki muistuttaa, että tukemalla lasten ja nuorten harrastamista kunnissa luodaan pohja, josta myöhemmin kasvaa myös huippu-urheilijoita. Esimerkiksi elinvoimainen seuratoiminta on hyvin keskeinen huipulle kasvavien nuorten näkökulmasta.  – Kuntien pääasiallinen tehtävä on liikuntamahdollisuuksien turvaaminen. Kun turvataan hyvät liikuntamahdollisuudet, niin sieltä nousee myös huippuja.   – Toinen, mitä kunnat pystyvät aidosti tekemään on se, että miten huipulle murtautumisen vaiheessa tuetaan nuoria, kun pitäisi yhtä aikaa harjoitella ammattimaisesti käytännössä ja samaan aikaan opiskella. Pitää turvata sellaisia mahdollisuuksia, jossa harjoittelu ja koulu pystytään yhdistämään.   Myös Harkimo korostaa olosuhteiden merkitystä huippu-urheilun edistämisessä. Kunnat eivät pysty välttämättä järjestämään suoraa rahoitusta huippu-urheilulle, mutta ne voivat kuitenkin toteuttaa hyvät olosuhteet harjoittelulle.  Haasteena huippu-urheilussa Harkimo pitää huipulle nousevien nuorten rahoituksen järjestämistä. Muutamalle nuorelle urheilumanagerina toimiva Harkimo on havainnut haasteita nimenomaan nuorten urheilijoiden kohdalla. Hän vaatiikin enemmän rahoitusta huippu-urheilulle.  – Vaikeus tulee siinä, kun sä olet ollut nuorten kisoissa ja sä pärjäät niissä hyvin, niin mistä se seuraava steppi sitten otetaan ja miten se rahoitus järjestetään siihen. Me tarvitaan eittämättä enemmän rahaa huippu-urheiluun.   – Kun mä tunnen näitä urheilijoita, niin niistä on hyvin harva semmoinen, jolla on hyvä taloudellinen tilanne tänä päivänä, vaikka voittaisivat mitaleita esimerkiksi yleisurheilun EM-kisoissa tai jossain muualla. On todettu, että suomalaiset pärjäävät hyvin nuorten kisoissa, mutta sitten he eivät enää pärjää vanhempien kisoissa, vaan jotenkin jäävät siinä välissä pois.   Yhtenä ratkaisuna Harkimo näkee Olympiarahaston, jolla tuetaan huipulle pyrkiviä nuoria. Myös Arhinmäki pitää rahastoa tärkeänä, jotta yhä useampi murtautumisvaiheessa oleva nuori urheilija saisi tukea.  Podcastin alussa kuullaan myös kansanedustaji

24 Touko 202131min

Tiistaina julkaistiin uusi kivääriammunnan tekniikka- ja koulutusmateriaali. Tällä viikolla OlympiaCastissa avataan tarkemmin, mistä on kyse. Tämän viikon OlympiaCastissa syvennytään uuteen kivääriammunnan tekniikka- ja koulutusmateriaaliin, joka julkaistiin tiistaina. Vieraina ovat materiaalin kasaamisessa keskeisessä roolissa olleet Miika Köykkä ja Kimmo Yli-Jaskari. Köykkä työskentelee Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksella urheilubiomekaniikan asiantuntijana, ja hänen vastuualueinaan ovat erityisesti ovat ampumaurheilu ja keihäs. Köykällä on myös historiaa ampumahiihtovalmennuksesta. - Jos miettii omaa valmennuspolkua, tällainen materiaali olisi ollut äärimmäisen hyödyllinen silloin alussa, kun näitä kysymyksiä pohdiskeli. Olin lopettanut urheilijana, eikä ollut liikuntatieteellistä koulutusta hirveän pitkälle käytynä vielä. Minulla oli vain se oma kokemus, miten minulle oli opetettu, ja niitä pyrin soveltamaan. Tällaista materiaalia ei kauhean laajasti ollut saatavilla, Köykkä pohtii. Yli-Jaskari puolestaan toimii Suomen Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä tarkkuuslajien lajiryhmävastaavana, vastuualueenaan mm. ammunta. Yli-Jaskarilla on pitkä kokemus ampumavalmennuksesta paitsi kotimaasta myös kansainvälisen ampumaurheiluliiton pääkouluttajana ja kiväärilajien päävalmentajana Isosta-Britanniasta. - Yleisin ongelma kivääriammunnan harjoittelussa on se, että harjoittelu on aivan liikaa kilpailun omaista. Se on samaa tasoa oleva asia kuin se, että koulussa joka tunti olisi koe, eikä mitään opetettaisi. Täytyy päästä siihen, että näitä osa-alueita opetellaan erikseen suunnitelmallisesti, Yli-Jaskari näkee. Valmennuslinjan yhtenäistäminen ja lajien välinen yhteistyö Tiistaina julkaistun materiaalin tavoitteena on yhtenäistää suomalaista valmennuslinjaa kivääriammunnassa sekä lisätä lajien välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa – tässä tapauksessa etenkin kivääriammunnan ja ampumahiihdon kesken. - Tekninen suoritus ja ampuma-asentojen biomekaaniset lähtökohdat ovat näissä lajeissa todella samankaltaiset. Suurin ero syntyy siitä, että ampumahiihdossa nämä asiat suoritetaan paljon nopeammin, eikä tarvitse osua ihan keskelle. Teknisessä suorittamisessa ei ihan mahdottomasti eroja löydykään, Köykkä valaisee. Samalla tämä prosessi on hyvä osoitus osaamisen kehittämisestä. Se toimiikin hyvänä esimerkkinä toimintatavasta, jolla huippu-urheilun osaamisohjelmaa toteutetaan jatkossa KIHU:n johtamana ja koordinoimana. - Näin voi sanoa. Tässä on ollut useita ihmisiä apuna työstössä, vaikka varsinainen työ on tehty muutaman ihmisen voimin. Tavoitteena on yksiselitteisesti se, että molemmissa lajeissa pystytään lisäämään valmennusosaamista, Köykkä sanoo.

19 Touko 202148min

Sanotaan, että vanhemman rooli nuoren urheilussa on kuljettaa, kustantaa ja kannustaa, mutta se on paljon muutakin, kuten OlympiaCastin vieraiden kanssa tällä viikolla todetaan. Vieraina ovat Kasvata urheilijaksi – vanhemmat nuoren tukena -materiaalia kirjoittamassa ja koordinoimassa ollut Tuomas Karjalainen ja urheilupsykologi Paula Thesleff, joka myös kuuluu oppaan kirjoittajatiimiin. - Kasvata urheilijaksi -teoksessa käännetään vanhemmuuden rooleja urheilunäkökulmaan. Oppaan teemoja, sisältöjä ja urheiluvanhemmuuden rooleja on lähdetty rakentamaan valintavaiheen laatutekijöiden kannalta eli niiden, mitkä ovat yläkouluiässä nuorten urheilussa tutkitusti tärkeitä tekijöitä. Näitä laatutekijöitä on sitten käännetty vanhempien näkökulmaan. Kuinka esimerkiksi iloa ja innostusta voi tukea ja miten vanhemmat voivat olla nuoren apuna monipuolisten taitojen hankkimisessa, kertoo Karjalainen. Vanhemmilla on suuri vaikutus ilon ja innostuksen sytyttämisessä liikuntaa ja urheilua kohtaan. Karjalainen puhuu omista kokemuksistaan ja uskoo, että eväät urheilijaksi kasvamiseen on saatu lähipiiristä. - Kyllä se rakkaus ja innostus urheilua kohtaan on tullut kotoa, kun on tarjottu paljon kokemuksia ja mahdollisuuksia ihan perheen kesken liikkua luonnossa ja kokeilla eri lajeja. Sillä tavalla sitä intoa on ohjattu sinne suuntaan pakottamatta ja tiedostamatta, ihan sillä, että urheilu on kuitenkin perheessä ollut tärkeä osa, hän toteaa. Myös Thesleff painottaa lapsen ja nuoren oman motivaation tukemista ja sanoo, että sisäistä motivaatiota voi ulkopuolelta tukea vain tiettyyn pisteeseen saakka. Vanhempi voi auttaa nuorta näkemään oman urheilunsa monipuolisesti ja auttaa sanoittamaan kehittymistä ja onnistumisia. Tärkeää on olla kiinnostunut nuoren omista tavoitteista. - Sieltä se lähtee, että kuunnellaan ja tarkkaillaan lasta ja seurataan mistä hän kiinnostuu, ja ohjataan häntä sellaisten tekemisten pariin, mitkä häntä lähtökohtaisesti kiinnostavat. Pakottaminen asioihin harvoin vahvistaa sisäistä motivaatiota. Tekemisen pitää olla itse valittua ja nuoren pitää saada omistaa oma urheilunsa. Vanhemmat voivat auttaa nuorta pohtimaan, mikä urheilussa on mukavaa ja sillä tavalla pitää paloa ja liekkiä yllä, sanoo Thesleff. Thesleff painottaa vanhemman roolissa ennen kaikkea kuuntelemisen ja myötäelämisen merkitystä. Hän kiteyttää tärkeät ohjeet vanhemmille seuraavasti. - Ota tunteet vastaan. Älä yritä muuttaa niitä joksikin muuksi tai keksiä välittömiä ratkaisuja asiaan. Kiitä siitä, kun nuori kertoo asioistaan. Se rakentaa turvallista, avointa ja luottamuksellista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta lapsen ja nuoren kanssa. Ne ovat perusrakennuspalikoita sitten myös sille urheilu-uralle ja urheilu-uran kovillekin tavoitteille. Näistä ja muista aiheista keskustellaan Koko Suomen urheiluvanhempainillassa tiistaina 18.5. klo 18 alkaen. Studiossa aiheesta keskustelemassa Reijo Jylhä, Anna-Liisa Tilus, Outi Aarresola, Saara Kuusinen ja Shawn Huff. Tervetuloa mukaan verkkolähetykseen: livekatsomo.fi/urheiluvanhempainilta.

12 Touko 202158min

Tällä viikolla OlympiaCastissa puhutaan tuoreesta olympialajista – niin tuoreesta, että se ei ole mukana vielä tulevana kesänä Tokion olympiakisoissa, vaan sitä seuraavissa Pariisin kesäkisoissa vuonna 2024. Kyseessä on breakdance – tai breikki, kuten Suomessa sanotaan. - Olin ihan varma, että lajimme olympiaohjelmaan menee. Se on ollut jo aiemmin nuorten olympialaisissa, ja intuitio sanoi, että nyt myös olympialaisiin. Tanssijana ja puheenjohtajana olen sitä mieltä, että se on tosi siisti juttu, vaikka siinä onkin omat kommervenkkinsä, lajin johtohahmoihin Suomessa lukeutuva Ramona Panula mehustelee OlympiaCastin vieraana. - Näen tässä isoja mahdollisuuksia niille ammattilaisille, jotka haluavat tätä tehdä kilpailumielessä tosissaan. Tämä tuo myös uudenlaista tietotaitoa kulttuurimme sisälle. Näen breikin tulevaisuuden risteyksenä, jossa voi olla taidetta, kulttuuria ja urheilua; kaikki nämä maailmat kohtaavat tässä. Breikki edustaa minulle jotain, joka voi uudistaa urheilumaailmaa – ja myös toisin päin. Panulan rooli breikin arjessa on erittäin monipuolinen. Ramona toimii Suomen breikkiliiton puheenjohtajana, tanssinopettajana ja myös aktiiviurheilijana. Vuonna 2019 Panula sijoittui kansainvälisen tanssiliiton järjestämissä breikin MM-kisoissa 12:nneksi. - Hiphop-kulttuuriin kuuluu tosi vahvasti se, että annetaan takaisin sille kulttuurille. Kun ollaan lapsia ja nuoria, saamme tosi paljon itsellemme. Kun meistä tulee vanhempia ja vastuunottokykyisempiä, on meidän vuoromme antaa takaisin, jotta taataan kulttuurin jatkuvuus. Voimme olla monella tavalla osa sitä kulttuuria, Panula kuvailee. ”Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia” Breikki kuuluu lajeihin, jotka tulevat kansainvälisen urheilujärjestelmän perinteisempään siipeen ns. kulttuuri-identifioituneemmasta perinteestä. Aivan kuten vaikkapa lumilautailun ja freeskin tai kesälajeista rullalautailun kohdalla, näiden kahden maailman yhteen sovittaminen vaatii tasapainoilua. - Huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaavastamme Olli-Pekka Kärkkäisestä on alusta asti tullut sellainen fiilis, että hän on halukas kuuntelemaan ja oppimaan lajistamme ja vasta sen jälkeen pohditaan, miten tätä hommaa edistetään. Kaikissa maissa se ei ole mennyt näin, ja silloin se kokemus on, että paikallinen skene äänestää jaloillaan. Meille on tullut olo, että pääsemme itse vaikuttamaan tähän prosessiin, Panula kiittää. Kattavassa haastattelussa Panula avaa, kuinka breikin järjestäytyminen kohti perinteisempää urheiluperhettä – lajin vahva oma kulttuuriperimä säilyttäen – on lähtenyt liikkeelle. Yhteistyö on aloitettu sekä Suomen Tanssiurheiluliiton että Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön kanssa. - Meillä on nyt niin paljon mahdollisuuksia. Meillä on olemassa olevaa osaamista ja ihmisiä, jotka ovat olleet pitkään kulttuurissa mukana – paljon esimerkiksi kulttuurituottajia ja tanssipedagogeja. Kun saamme vielä tueksemme nämä pro-tyypit Olympiakomiteasta ja Tanssiurheiluliitosta, tätä yhtälöä on mahtava lähteä rakentamaan.

5 Touko 202150min

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraina ovat Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkö Aija Saha ja Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen projektipäällikkö Nina Kaipio. Saha ja Kaipio pohtivat OlympiaCastissa ammattilaisuuden merkitystä ja sitä, millä tavoin seurakentän ammattimaistuminen näkyy. Aija Saha on työskennellyt Jääkiekon SM-liigan markkinointipäällikkönä nyt kolmen vuoden ajan. Työnsä ohella Saha toimii Espoon Tapioiden juoksuklubin ohjaajana. Olympiakomitean Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutuksen Saha aloitti syyskuussa 2019. – Markkinointipäällikön tehtävän kautta minulle konkretisoitui, että haluan ymmärtää seuratoimintaa laajassa mittakaavassa paremmin, jotta voin johtaa seurojen verkostoa työssäni. Halu kehittää omaa osaamistani sai minut ilmoittautumaan Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -koulutukseen, Saha avaa. Naiset vaikuttajina liikunnan pelikentillä -hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut seuratoiminnan ammattimaisuuden lisääminen. – Koulutuksen avulla halusimme nostaa esille urheiluseuratoiminnan vaikuttavuutta ja merkitystä sen omassa toimintaympäristössä. Tavoitteemme oli tarjota tässä toimintaympäristössä toimiville naisille näkyvyyttä ja edistää liikunnan ja urheilun tasa-arvoa, taustoittaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut Nina Kaipio.   Sekä Saha että Kaipio tunnistavat urheilussa tapahtuneen ammattimaistumisen tärkeäksi.  – Maailma on muuttunut hurjaa vauhtia ja tuntumani mukaan ihmiset ymmärtävät yhä paremmin sen, että urheilun ja liikunnan kehyksessä tarvitaan ammattimaisuutta, jotta toiminta kehittyy ja etenee. Koulutukseen oli runsaasti hakijoita ja tämä kertoo siitä, että osaamisen kehittäminen kiehtoo ja sille on tarvetta, Kaipio kertoo. Saha kuitenkin korostaa, että ammattimaisuus voi näkyä seuroissa monin eri tavoin. – Ammattimaisuuden kehittämisen ei aina tarvitse tarkoittaa sitä, että seuroihin tulee palkallisia työntekijöitä. Ihmisten koulutustaso nousee jatkuvasti ja meillä on vapaaehtoisiksikin tarjolla yhä ammattimaisempia henkilöitä. Esimerkiksi itse voin markkinointi- ja viestintäihmisenä toimia hyvin vapaaehtoisena tekemässä seuran markkinointia ja viestintää. Eli ammattimaisuus voi kehittyä myös vapaaehtoistoiminnan kautta, Saha summaa.

28 Huhti 202130min

Olympiakomitean kuntavaalipodcastsarjassa eri puolueiden kansanedustajat keskustelevat liikunnan ja urheilun merkityksestä kuntavaaleissa. Kolmannessa osassa mukana ovat Vihreät ja RKP. Vieraana ovat kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp). Holopainen on ehdolla kuntavaaleissa Helsingissä, Ollikainen Maalahdessa.  Harrastaminen vahvasti esillä puolueiden teemoissa   Kuntavaalien ennakkoäänestys käynnistyy kuukauden kuluttua. Vaaleissa valittavat päättäjät pääsevät vaikuttamaan liikunnan edistämiseen kunnassaan. Liikunta näkyykin puolueiden kuntavaaliteemoissa, kansanedustajat Mari Holopainen (vihr) ja Mikko Ollikainen (rkp) kertovat OlympiaCastissa.  Holopaisen mukaan Vihreät haluavat edistää monipuolisia ja matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Lisäksi Vihreiden kuntavaaliteemoissa nousee esille urheilu- ja liikuntaseurojen tukeminen.  - Vihreiden kuntavaaliohjelmassa halutaan taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa koulupäivän yhteydessä ja osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan, kertoo Holopainen ja viittaa myös hallitusohjelmaan kirjatun harrastustakuun merkitykseen.   Lisäksi Vihreille tärkeää on luontoliikunnan edistäminen. Lähellä olevien virkistysalueiden merkitys ihmisten hyvinvoinnille on keskeinen, mikä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana.    -  Mielekäs liikuntaharrastus tai säännöllinen kuntoilu luo perustaa hyvinvoinnille. Haluamme taata, että jokaisessa kunnassa on tarjolla lähivirkistysalueita, luonnonmetsiä ja rakentamattomia rantoja, jotta jokaisella mahdollisuus liikkua luonnossa, Holopainen kertoo.   Ollikaisen mukaan RKP:n vaaliteemoissa näkyy liikunnan, urheilun ja kulttuurin merkitys osana sekä kuntalaisten hyvinvointia että kuntien elinvoimaa ja viihtyisyyttä.   - Olemme nostaneet esille myös seuratoiminnan niin, että kunnat ja seurat tekisivät yhteistyötä esimerkiksi toiminta-avustusten myötä, jotta seurat pystyvät toimimaan.   RKP:ssä painotetaan harrastustakuun ja lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan merkitystä.   - Meillä on pilottien kautta saatu hyviä esimerkkejä harrastamisesta koulupäivän yhteydessä. Tärkeitä ovat myös erilaiset lähiliikkumispaikat, esimerkiksi kuntoportaat, leikkipuistot ja skeittiparkit. Ja se, että pystyy käymään luonnossa ja kulkemaan turvallisia kävely- ja pyöräilyteitä.   Ratkaisuja liikkeen lisäämiseksi  Merkittävä osa kansasta liikkuu liian vähän. Tästä aiheutuu yhteiskunnalle vuosittain yli 3 miljardin euron kustannukset. Koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet ovat vielä entisestään vähentäneet osan väestöstä liikkumista.   Kansanedustajilla on useita ratkaisuehdotuksia haasteeseen. Ollikainen korostaa lasten ja nuorten harrastamismahdollisuuksien lisäämistä. Hän myös mainitsee koulupäivän aikaisen liikunnan merkityksen, jota on edistetty esimerkiksi Liikkuva koulu -ohjelmalla.   - Ei ainoastaan liikuntatunnilla, vaan myös välitunneilla ja niin, että harrastustoimintaa onmkoulupäivän yhteydessä. Tarvitaan monipuolista liikuntaa, jossa huomioidaan myös ne, jotka eivät välttämättä liiku niin paljon.  Ollikainen pitää myös tärkeänä, että vapaaehtoistyöntekijöiden ja valmentajien motivaatiosta huolehditaan. Pitkään jatkuneet rajoitukset ovat tuoneet haasteita etenkin ryhmäharrastusten järjestämiseen.  Kansanedustajat peräänkuuluttavat tarvetta aktiiviselle rekrytoinnille, jotta lapset saataisiin takaisin seuroihin.  -  Siinähän yhteydessä olisi mahdollisuus löytää myös sellaisia lapsia, jotka eivät ole ennen koronakriisiäkään olleet mukana. Uskoisin, että sen jälkeen, kun on mahdollista harrastaa normaalimmin, on myös intoa ja patoutunutta tarvetta tehdä ja mennä, Holopainen toivoo.  Liikkumattomuuden haaste koskee myös aikuisia. Vain noin kolmannes aikuisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Yhtenä ratkaisuna haasteeseen Holopainen näkee työmatkaliikunnan tukemisen.  - Työmatkaliikkuminen ja työyhteisöjen liikunnan edistäminen etenee, jos työpaikalla tarjotaan riittävät puku- ja pesutilat sekä säilytykset polkupyörille. Iso osa meidän liikkumisestamme on lyhyitä matkoja autolla ja jos me voimme näille lyhyille matkoille saada enemmän kävelyä ja pyöräilyä, niin se on yksi iso osa arkiliikuntaa, sanoo Holopainen.  Mitä kuntien pitäisi tehdä huippu-urheilun edistämiseksi?   Kansanedustajat ovat samaa mieltä siitä, että kuntien tulisi edistää huippu-urheilua. Holopainen <span data-co

26 Huhti 202138min