
#49. Markkinakolmosen kilpailuetu, Pihlajalinnan Tuomas Hyyryläinen?
Pihlajalinna on tehnyt tuloskäänteen. Samalla liikevaihdon rakenne on muuttunut radikaalisti.Siinä missä vuonna 2021 julkinen sektori toi 430 miljoonan ja yksityinen puoli 220 miljoonan liikevaihdon, viime vuonna voimasuhteet olivat jo lähes toisinpäin: julkisista palveluista tuli enää 270 miljoonaa, yksityiseltä puolelta jo 450 miljoonaa euroa.Isoja ulkoistussopimuksia on päättynyt ja päättymässä, mutta samaan aikaan Pihlajalinna on kasvanut vauhdilla erityisesti vakuutusasiakkaissa. Vakuutusyhtiöiltä kertyi viime vuonna 150 miljoonan liikevaihto, eli kolmannes yksityisen puolen liikevaihtoeuroista.Vakuutuspuolen kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2022, jolloin Pihlajalinna osti Pohjola Sairaalan ja solmi samalla yhteistyösopimuksn Pohjolan kanssa. Kun Pohjolan vakuutusasiakas soittaa Pohjola Terveysmestari -palveluun, puhelimeen vastaa Pihlajalinnan työntekijä. Samanlaisen ohjauspalvelun Pihlajalinna tuottaa myös Fennialle.Eikö vaarana ole, että suuremmat kilpailijat kopioivat toimintatavan?"Jostain syystä tätä mallia ei ihan sellaisenaan ole näkynyt markkinalla aikaisemmin", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Tuomas Hyyryläinen sanoo. "Joskus esimerkiksi markkinakolmosena on kiva olla, koska voi tehdä sellaisia asioita, jotka joillekin toisille toimijoille eivät ole yhtä luontevia."Liikevaihdon rakenteen muuttumisen lisäksi Pihlajalinna on saanut kannattavuutensa kuntoon. Yleensä matalakatteiseksi mielletty julkisten palvelujen puoli teki viime vuonna peräti 8 prosentin oikaistun EBITA-kannattavuuden. Tälle vuodelle Pihlajalinna ohjeistaa koko konsernin osalta vähintään 9 prosentin oikaistua EBITAa. Yhteistyössä: Pihlajalinna
19 Helmi 1h 7min

#48. Maailman laadukkaimmat yhtiöt, Sifterin Santeri Korpinen?
Sifter-rahasto on erikoistunut sijoitusten hylkäämiseen. 65 000 potentiaalisesta sijoituskohteesta siivilöidään salkkuun 25 - 30 kiinnostavinta laatuyhtiötä.”Etsimme syitä olla sijoittamatta. Kysymme: miksi tämä voisi mennä pieleen? Ja jos emme löydä vastausta, niin sitten se todennäköisesti voisi olla ihan hyvä sijoitus”, Sifterin toimitusjohtajaSanteri Korpinen kertoo Karon Grillissä.Seulonnan ensimmäisessä vaiheessa maailman osakemarkkinat pudotetaan Stocksifter-analyysityökalun rouskuteltavaksi. Mekaanisen analyysin myötä yhtiöjoukko putoaa 500:aan Niitä ohjelma tarjoaa analyytikoiden työpöydälle edullisuusjärjestyksessä."Tietyt toimialat, kuten raaka-aineet, pankit ja energia, poistetaan automaattisesti. Samoin poistetaan yhtiöt, joiden velkaantuminen on liian suurta tai joiden pääoman tuotto ei yllä tietylle tasolle," Korpinen kertoo.Pelkästään numeerisesti ja yritysanalyysillä havaittu laadukkuus ei tietenkään riitä, sillä laadustakaan ei kannata maksaa liikaa. Yhtiöt kilpailevat paikasta Sifterin salkussa, ja noustakseen mukaan salkkuun yhtiön täytyy syrjäyttää jokin vanhoista salkkuyhtiöistä.Jaksossa Santeri Korpinen kertoo laatuyhtiöihin sijoittamisesta ja Sifterin osakevalinta- eli poissulkuprosessista. Miksi rahaston salkusta neljännes on sijoitettu puolijohdeyhtiöihin? Ja miksi ostettavaa on löytynyt Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta mutta ei Suomesta?Sifterin YouTube-kanava & yhtiöanalyysivideot: https://www.youtube.com/@sifterfundYhteistyössä: Sifter
12 Helmi 1h 3min

#47. Suljetaanko seuraavaksi metsärahastot?
Metsärahastot ovat olleet nollakorkoajoista asti merkittäviä metsätilojen ostajia. Sijoittajat ovat lapioineet rahaa avoimiin metsärahastoihin, jotka ovat joutuneet ostamaan tiloja - pahojen kielten mukaan tuotto-odotuksista välittämättä. Metsärahastojen tuotot ovat pysyneet erinomaisina korkojen noususta huolimatta. Selityksen antaa raakapuun voimakkaasti noussut hinta, mitä puolestaan selittää Venältä tuodun puun poistuminen markkinoilta. Etenkin kuitupuun hinta on noussut hurjasti sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kun historialliset tuotot ovat säilyneet mallikkaina, sijoittajat eivät ole vetäneet pääomiaan pois avoimista metsärahastoista - suljetuista se ei niin vaan onnistuisikaan. Rahastoraportilla listatuista kolmesta suomalaisiin metsätiloihin sijoittavasta rahastosta lunastettiin viime vuonna yhteensä vain nelisen miljoonaa euroa. Jos seiniin sijoittaviin kiinteistörahastoihin kohdistuvat pelot laajenisivat metsärahastoihin ja niihin alkaisi kohdistua merkittäviä lunastuksia, metsärahastot saattaisivat muuttua metsätilojen netto-ostajista nettomyyjiksi. Sen vaikutuksia voi arvailla vaikka lukemalla taloustieteen oppikirjasta kysyntää ja tarjontaa käsittelevän luvun. Metsärahastoilla on pussukoissaan keinoja lunastusten varalle. Ensinnäkin niillä on pitkät lunastusajat, vähimmilläänkin puoli vuotta. Toiseksi rahastot saavat tulovifrtaa puunmyynnistä. Kolmanneksi rahastot voivat tarpeen tullen velkaantua nykyisestään. Karon Grillin monologijaksossa käsitellään avoimia metsärahastoja OP-Metsänomistaja, S-Pankki Metsä ja UB Metsä. #metsärahasto #metsäsijoittaminen #kiinteistörahastot #arvonmääritys
29 Tammi 1h 3min

#46. Voitinko vai hävisinkö pörssissä vuonna 2024?
Miten mitata menestystä osakemarkkinoilla? Grilinpitäjä Karo Hämäläinen vastaa 40 minuutin videoesseellä yksinkertaiseen ja suoraan kysymykseen: "voititko vai hävisitkö?" Sivujuonteina käsitellään muun muassa sijoitussalkun rakennetta pitkään sijoittamista harrastaneen kannalta samoin kuin menestyksen mittaamisesta saatavia hyötyä. Lopussa sinappikysymys ja arvaus Helsingin pörssin kehityksestä vuonna 2025! Edellinen jakso Salkku auki! löytyy tästä: https://open.spotify.com/episode/4HGcK3WwGC1jdalpinENYX?si=QRtwX_5RQxSLe9E-EGGyhw
22 Tammi 41min

#45. Salkku auki, Karo Hämäläinen!
Grillinpitäjä Karo Hämäläinen avaa osakesalkkunsa. Mitkä ovat suurimmat omistukset ja miksi? Entä minkä vuoksi salkun rakenne on aivan päin seiniä? #karongrilli #salkkuavaus #sijoittaminen #nordea #upm #nokia #tietoevry #fondia
8 Tammi 40min

#44. Satakertaiseksi parissa vuodessa, Betolarin Tuija Kalpala?
Betolar pyrkii 50–100 miljoonan euron liikevaihtoon vuoden 2026 lopussa. Vuoden 2026 aikana yhtiö tavoittelee myös liiketoiminnan rahavirran kääntymistä positiiviseksi. Jos vuoden 2024 viimeinen neljännes sujuu alkuvuotta vastaavassa kasvussa, tämän vuoden liikevaihto nousee miljoonan euron tietämille. Parissa vuodessa liikevaihto pitäisi 50–100-kertaistaa. Uskotko siihen, Betolarin toimitusjohtaja Tuija Kalpala? ”Kyllä uskon. Tässä tehdään kovasti töitä koko Betolarin voimin sen eteen, että pääsemme näihin tavoitteisiin." Betolar on kohdistanut strategiaansa uuteen suuntaan. Betonivalmistajille sementinkorviketta myyneenä yhtiönä listautunut Betolar on kääntänyt katsettaan erityisesti kaivosteollisuuteen. Samalta asiakkaalta voi löytyä sellaista sivuvirtaa, jota voi käyttää betonin valmistuksen osana. Jos Betolar kääntää lähes arvottoman tai jopa arvoltaan negatiivisen sivuvirran rahanarvoiseksi raaka-aineeksi, säästyy sekä hiilidioksidipäästöjä että rahaa. Yhteistyössä: Betolar
18 Joulu 20241h 9min

#43. Milloin aletaan taas rakentaa asuntoja, YIT:n Heikki Vuorenmaa?
Jos asuntorakentaja jää odottamaan asuntomarkkinan pääsyä kunnon vauhtiin ja asuntovaraston tyhjenemistä, se on auttamatta liian myöhässä. ”Meillä on tiettyjä kohteita, jotka saadaan tehtyä hiukan alle vuodessa, mutta silloin kun mennään esimerkiksi vaativiin parkkihallirakenteisiin ja ollaan jossain ydinkeskustan alueella, valmistumisen aikataulu on yli puolitoista vuotta”, YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa kertoo Karon Grillissä. Vuorenmaa muistuttaa, että alueelliset erot ovat suuria. Joulukuun alussa YIT kertoikin aloittavansa uuden asuinkerrostalon rakentamisen Tampereelle. Asuntorakentaminen on YIT:n kovaa ydintä. Marraskuussa yhtiö julkisti uuden strategiansa vuosille 2025–2029, ja samalla kerrottiin uudesta segmenttijaosta. Jatkossa erikseen raportoidaan Suomen ja itäisen Keski-Euroopan asunnot. Kaksi muuta segmenttiä ovat Rakennus ja Infra. YIT pyrkii yli seitsemän prosentin oikaistuun liikevoittoon. Siihen se on yltänyt viimeksi vuonna 2012 siis ennen kuin Caverion irrotettiin YIT:stä. Vuorenmaa pitää kuitenkin tavoitetta realistisena. ”Se, miten Suomen asuntomarkkina lähtee normalisoitumaan, määrittelee paljon aikataulua.” Vuorenmaa aloitti YIT:n toimitusjohtajana miltei päivälleen kaksi vuotta sitten, joten hän on päässyt tässä roolissaan kokemaan Suomen asuntorakentamisen osalta lähinnä synkkiä aikoja. Vaikka Suomessa on vielä aika synkkää eikä tälle vuodelle uumoiltu asuntomarkkinan piristyminen ole ottanut tapahtuakseen, valonpilkahduksia on näkynyt Suomen ulkopuolella. ”On tuntunut kivalta se hetki, kun on raportoitu, että myynti lähti kasvuun tällä markkinalla. Ja se on tullut järjestään lähemmäs Pohjolaa.” Yhteistyössä: YIT
11 Joulu 20241h