Antropodi: Tekoälyspesiaali
Radio Antro18 Joulu 2024

Antropodi: Tekoälyspesiaali

Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050

Jaksot(526)

Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten

Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten

Työelämän murrokseen liittyvät mielikuvat vaihtelevat tulevaisuuden synkistä uhkakuvista lähes rajattomiin mahdollisuuksiin. Tämä näkyy etenkin puhuttaessa uusista teknologioista ja automatisaatiosta, joiden on uskottu syrjäyttävän jopa puolet tämänhetkisistä työpaikoista seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Haastattelimme aiheesta Helsingin kaupunginkansliassa työllisyyskysymysten parissa työskentelevää antropologi Aleksi llpalaa, joka on tohtorikoulutettava poliittisen historian oppiaineessa Helsingin yliopistossa. Ilpala selvittää työssään sitä, miten työelämäpalvelujen järjestäminen tulisi hoitaa nyt ja tulevaisuudessa. Hän on aitiopaikalla tarkastelemassa, miten työelämän muutos näkyy julkisen puolen päätöksenteossa Suomessa. The post Työelämä muuttuu – antropologi kertoo miten appeared first on AntroBlogi.

17 Loka 201612min

Budō itsensä kehittämisen tienä

Budō itsensä kehittämisen tienä

Budōlajit ovat eräs japanilaisen kulttuurin tunnetuimmista ja vanhimmista vientituotteista. Kamppailulajien tutkiminen on kuitenkin jäänyt antropologiassa ja muissa sosiaalitieteissä taka-alalle - vasta viime vuosina on ilmestynyt muutama aiheeseen keskittyvä tutkimus. Kamppailulajeilla on monia yhtymäkohtia urheilun ja muiden “kehon tekniikoiden” kanssa, joita on tutkittu jonkin verran enemmän. Antropologian näkökulmasta on mielenkiintoista, miten ihmiset omistautuvat tällaisille lajeille, ja miten ne muokkaavat heitä. The post Budō itsensä kehittämisen tienä appeared first on AntroBlogi.

12 Loka 201611min

Tee työtä, josta on haittaa

Tee työtä, josta on haittaa

Tämän hetken kuumimpia puheenaiheita on rasismin ja fasismin vastainen liikehdintä. Perussuomalaiset ovat saaneet osakseen kritiikkiä puolueen jäsenten kytköksistä äärioikeistolaisiin liikkeisiin. Tapa, jolla puolueen poliittiset toimijat ovat kiistäneet kritiikin, muistuttaa tapaa jolla haitallista toimintaa harjoittavat yritykset vastaavat niiden toimintaa koskevaan kritiikkiin. Tämä kirjoitus pyrkii osoittamaan, missä tällaista argumentointia neljän eri perussuomalaisen poliitikon puheissa tapahtuu, ja mitä se merkitsee. The post Tee työtä, josta on haittaa appeared first on AntroBlogi.

10 Loka 201615min

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

Köyhät, kurjat ja eksoottiset

Stereotyyppinen kuva likaisista ja juopuneista saamelaisista on vahvasti esillä nykypäivän mediassa. Saamelaisiin liittyvä uutisointi tuntuu pyörivän ongelmakeskeisten teemojen ympärillä. Samankaltainen saamelaiskuvaus on tuttu jo vuosikymmenten takaa: kukapa ei muistaisi Pirkka-Pekka Peteliuksen nunnukkavitsejä. Mutta mitä saamelaisista kerrottiin ja miten heistä puhuttiin 1950–1970 luvuilla? Tässä tekstissä tarkastelen vuosien 1952–1972 saamelaiskuvauksia Suomen Kuvalehdessä. Tuona aikana saamenmaa liitettiin osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria. The post Köyhät, kurjat ja eksoottiset appeared first on AntroBlogi.

5 Loka 201612min

Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot

Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot

Tietokirjallisuuden ja antropologian välinen linkki on voimakas, kuten akateemisilla aloilla yleensäkin. Alan yhteys proosaan saattaa olla lukijalle vieraampi, vaikka se on vaikuttanut lukuisten kotimaisten ja ulkomaisten klassikkokirjailijoiden taustalla. Antropologin koulutus ei tarjoa suoraan työkaluja kirjailijaksi ryhtymiseen, vaikka tekstiä tuotetaan perinteisesti paljon aina opiskelujen alusta alkaen. Antropologille tyypillinen uteliaisuus ihmisyyttä ja yhteiskuntaa kohtaan sekä holistinen näkökulma toimivat hyvinä lähtökohtina myös fiktiota kirjoitettaessa. The post Antropologisen kaunokirjallisuuden monet kasvot appeared first on AntroBlogi.

3 Loka 20169min

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä

Timo Kaartinen on pitkän akateemisen uran tehnyt antropologi, joka aloitti elokuussa sosiaali- ja kulttuuriantropologian professorina Helsingin yliopistolla. Hän on erikoistunut työssään Kaakkois-Aasiaan. Kaartisen oma tutkimus on käsitellyt monipuolisesti erilaisia aihepiirejä muistamisesta ja suullisesta perinteestä kielenkäyttöön ja valtakysymyksiin. Professori Kaartinen on lisäksi laajasti perehtynyt ympäristöön liittyviin keskusteluihin, joten pyysimme häntä kertomaan meille ympäristöantropologiasta ja sen yhteiskunnallisesta sovellettavuudesta. The post Professori Kaartinen: ihminen osana ympäristöä appeared first on AntroBlogi.

28 Syys 201612min

Kulttuuri joutui oikeuteen

Kulttuuri joutui oikeuteen

Miten kulttuuri tulee esiin oikeudenkäynneissä? Miten kulttuurista puhutaan, mitä sillä ehkä tarkoitetaan ja voiko kulttuurilla olla jopa vaikutusta tuomioon? Kun kulttuurisilla tekijöillä pyritään keventämään rikosoikeudellista vastuuta, voidaan puhua kulttuurisesta puolustuksesta. Aihe on kiistelty, mutta yhä ajankohtaisempi monikulttuurisuuden sävyttämissä nykyvaltioissa. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että kulttuurinen puolustuksen salliminen rajatuissa tapauksissa voisi johtaa tasavertaisempiin oikeuskäsittelyihin. The post Kulttuuri joutui oikeuteen appeared first on AntroBlogi.

26 Syys 201610min

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen

Ruoka on voimakas symbolinen väline, jonka avulla ilmaistaan sosiaalisia identiteettejä, rakennetaan ryhmiä ja piirretään niiden välisiä rajoja. Miksi juuri ruoka? Antropologinen ruokaa käsittelevä tutkimus rakentuu ajatukselle, jonka mukaan ruoka ei koskaan ole vain ravintoa. Syötäväksi kelpuutettu ruoka ja ruokailuun liittyvät tavat ovat kaikkialla kulttuuristen arvojärjestelmien ilmaisuja. Ne ovat osia monimutkaisista materiaalisista prosesseista, jotka muokkaavat sosiaalista ja kulttuurista elämää. Tuore kirja Ruoan kulttuuri - Antropologisia näkökulmia ruoan tutkimukseen tarkastelee ruokaa ja syömistä erityisenä sosiaalisena ilmiönä ja merkityksellisenä inhimillisenä toimintana. The post Yhdessä ruokailu ja ruoan jakaminen appeared first on AntroBlogi.

20 Syys 201618min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

rss-podme-livebox
aikalisa
ootsa-kuullut-tasta-2
politiikan-puskaradio
otetaan-yhdet
rss-vaalirankkurit-podcast
aihe
rikosmyytit
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
the-ulkopolitist
rss-merja-mahkan-rahat
rss-raha-talous-ja-politiikka
linda-maria
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
rss-sinivalkoinen-islam
rss-kaikki-uusiksi
radio-antro
politbyroo
viela-yksi-sivu
rss-agility-unite-podcast