Humanisti vastaa. Osa 6. Mikä on humanistisen tutkimuksen asema Suomessa, Jaakko Suominen?
Turun yliopisto30 Elo 2023

Humanisti vastaa. Osa 6. Mikä on humanistisen tutkimuksen asema Suomessa, Jaakko Suominen?

Turun yliopiston valtti olisi tuoda monitieteisyys diplomi-insinöörikoulutukseen kansainvälisten huippuyliopistojen tapaan. Humanisti vastaa -podcastissa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen muistuttaa, että Euroopan ja Yhdysvaltojen johtavissa teknillisissä yliopistoissa on vahvat humanistis-yhteiskuntatieteelliset sisällöt. Monitieteisyyttä pidetään diplomi-insinöörien osaamisen kannalta keskeisenä. Jaakko Suomisen mukaan huippuyliopistoissa nähdään, että ratkaistaessa suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä asioiden taustat ja monimutkaisuus pitää tuntea. Tämä vaikuttaa esimerkiksi siihen, minkälaista teknologiaa kehitetään. Monitieteisessä Turun yliopistossa yhteistyötä tiedekuntarajojen yli tehdään jo, mutta ihmistieteellisen näkökulman tuominen vahvemmin tekniikan opintosisältöihin olisi etu verrattuna perinteiseen alan koulutukseen. Suomisen mukaan humanistisen tutkimuksen yleinen arvostus on Suomessa korkea. Hän tunnistaa kuitenkin uhan kyseenalaistaa kriittistä tutkimusta ja kiisteltyjä tutkimusaiheita ja korostaa sivistyksen tärkeyttä koko yhteiskunnan kannalta. Media- ja informaatioteknologian kulttuurihistoriaa tutkinut professori johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikköä, jossa Turun lisäksi ovat mukana Tampereen ja Jyväkylän yliopistot. Syyskuussa julkaistavassa Pajatsosta pöytätennikseen -teoksessaan tutkija käsittelee sotienvälisen Suomen pelejä ja pelikulttuuria. Hän yllättää paljastamalla, että 1918 joulumarkkinoille tuotiin useita vasta päättynyttä sisällissotaa käsitteleviä uutuuspelejä. Podcastissa Suominen kertoo myös, mitä ajatuksia Afrikan tähti -peli herättää ja miten kaupunkitilaa voisi tehdä viihtyisämmäksi pelillistämisen keinoin. Pikakysymyksissä humanistisen tiedekunnan dekaani saa valita, onko hänen sydäntään lähempänä hallinto vai opetus. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tekstivastine: http://utu.fi/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Studycast: Oman alan löytäminen

Studycast: Oman alan löytäminen

Tässä Studycastin jaksossa Turun yliopiston opiskelijat, luokanopettajaopiskelija Antti, mediatutkimuksen opiskelija Marjaana ja geologian opiskelija Elisa keskustelevat oikean opinalan löytämisestä ja jakavat omia kokemuksiaan korkeakouluhaun käännekohdista. Kuuntele lähettiläidemme mielenkiintoiset tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Tekstiversio utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/oma-ala

11 Joulu 202015min

Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso

Studycast: Kausi 2(2021) Podcastin ja opiskelijalähettiläiden esittelyjakso

Tervetuloa kuuntelemaan Studycastin kautta 2 (2021)! Tämä on podcast, jossa Turun yliopiston opiskelijalähettiläät keskustelevat monenlaisista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista. Jos sinua kiinnostaa kuulla, millaista opiskelu yliopistossa on, olet oikean podcastin äärellä. Jaksossa esittäytyy kauden 2021 opiskelijalähettiläitä. Podcastia juontajavat Turun yliopiston opiskelijat Antti Hämäläinen, Emilia Pekkala, Tiitu Peltola ja Maria Rajala. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/opiskelijalahettilaiden-esittelyjakso

27 Marras 20206min

Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus

Eläinavusteisuus, ikäihmiset ja tulevaisuus

Haastateltavana Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö, FT Jussi Lehtonen. Haastattelijana Suvi Puttonen. Jakso on julkaistu alun perin Sote-akatemian opintojaksolla Ikääntyvä väestö, terveys ja palvelut, 4 op (SOTE003) https://sites.utu.fi/sote/

4 Marras 202031min

Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot

Tiedelinja 28.10.2020: Kohti halloweenia: ystävämme lepakot

Ainoat lentävät nisäkkäät, lepakot, ovat valloittaneet paikkansa kauhuelokuvissa ja halloweenin vietossa. Mutta millaisia otuksia ne ovat. Sitä selvitämme Tiedelinjalla Turun yliopiston biologian laitoksen yliopistonlehtorin Eero Vesterisen ja tohtorikoulutettava Miika Kotilan sekä biodiversiteettiyksikössä työskentelevän ympäristöekologian dosentin Mia Röngän kanssa. Vesterinen on perehtynyt lepakoiden ruokailutottumuksiin. Ne ovat yllättävän nirsoja, mutta niille maistuvat ihmisen tuholaishyönteisiksi nimeämät herkut. Mutta mitä tapahtuu, jos hyönteisravintoa ei ole riittävästi. Kotila puolestaan tutkii lepakoiden kaikuluotausääniä ja niiden vaihtelua lajin, tilanteen ja ympäristön mukaan. Rönkä julkaisi dosentti Thomas Lilleyn ja kuvittaja Nadja Sarellin kanssa alkusyksystä lasten tarinallisen tietokirjan Lepakon vuosi. Kirja tarjoaa monipuolisesti tietoa näiden kiehtovien yön otusten elämästä – myyteistä ja uskomuksista uusiin tutkimustuloksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/kohti-halloweenia-ystavamme-lepakot

4 Marras 20201h 1min

Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot

Tiedelinja 16.9.2020: Tieteelliset läpimurrot

Tiede etsii mahdollisimman paikkansapitävän tietoa ja varmistaa sitä yhä uudestaan ja uudestaan. Aina välillä tieteessä tehdään todellisia läpimurtoja, avataan uudenlainen ymmärrys tutkitusta aiheesta. Yksi sellainen saavutettiin kaksi vuotta sitten, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen. Turun yliopistossa toimivan Suomen ESO-keskuksen tähtitieteen akatemiatutkija Elina Lindfors ja kvanttiteorian saloja avaava fysiikan yliopistonlehtori Teiko Heinosaari keskustelevat omiin kokemuksiinsa pohjaten tehdyistä läpimurroista ja mitä voimme tulevaisuudessa odottaa. Asiasta keskustelemassa myös tieteen historiaan perehtynyt yleisen historian tohtorikoulutettava Janne Mäkiranta. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/tieteelliset-lapimurrot

4 Marras 202056min

Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani

Tiedelinja 30.9.2020: Miten huolehdin aivoistani

Perimä ja ympäristö vaikuttavat aivojen rakenteeseen ja toimintaan, mutta myös ihmisen omalla toiminnalla on vaikutuksia aivoterveyteen. Miten voin pitää aivoistani huolta? Entä jos ne vaurioituvat esimerkiksi tapaturman tai sairauden vuoksi, onko minulla mahdollisuus jollakin tavalla kuntouttaa aivojani? Miten opin suhtautumaan asiaan, jos aivoni eivät täysin kuntoudukaan. Asiasta keskustelemassa Turun yliopiston FinnBrainin Aivokuvantamisosatutkimuksessa työskentelevä tutkijatohtori Jetro Tuulari, hoitotieteen tohtorikoulutettava Sunna Rannikko sekä neurologian emeritusprofessori Seppo Soinila. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/tiedelinja/miten-huolehdin-aivoistani

3 Marras 20201h 1min

Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija

Surevan kohtaaminen 1: Kokemusasiantuntija

Surevan kohtaaminen -hankkeen kanssa yhteistyössä tehdyssä podcas,ssa haastateltavana kokemusasiantuntija Ulla Tuunanen. Haastattelijana Surevan kohtaaminen -hankkeen projektipäällikkö Anne Viitala. https://www.surevankohtaaminen.fi https://sites.utu.fi/sote Jakso tullaan julkaisemaan kurssilla Surevan kohtaaminen keväällä 2021

2 Marras 202039min

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

2 Marras 202053min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rahapuhetta
ilona-rauhala
jari-sarasvuo-podcast
rss-tripsteri
rss-sisalto-kuntoon
rss-koira-haudattuna
rss-ihana-elamani
rss-mental-race