Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?
Turun yliopisto26 Syys 2023

Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?

Leninin patsas ja muut kiistellyt muistomerkit voivat jatkaa elämäänsä museoissa Yleisen historian dosentti, yliopisto-opettaja Pertti Grönholm Turun yliopistosta sanoo, että Leninin patsaan poisto Turun keskustasta oli oikea ratkaisu. Humanisti vastaa -podcastissa hän toteaa sen kertovan, mille puolelle sijoitumme Venäjän aiheuttamissa konflikteissa. Pertti Grönholmin mielestä uusi asenne neuvostovallan lahjoittamiin muistomerkkeihin osoittaa, että olemme itseämme kunnioittava kansakunta. Hän ei ota vahvaa kantaa siihen, pitäisikö myös Tapaaminen Turussa 1812 -teos siirtää pois keskustasta. Hän muistuttaa, että pronssiveistoksen taustalla on Putinin politiikka; kun keisarien patsaita sijoitettiin eri puolille Venäjää, myös Turkuun tarjottiin 2012 ensin pelkkää Aleksanteria. Venäläisten rahoittamana Turun kaupungin yhteistilauksena Aurajokirannassa patsastelevat nyt yhdessä keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana. Nykyisin hahmot verhotaan sodanvastaisissa mielenilmauksissa usein Ukrainan värein. Pertti Grönholm ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mielestään verilöyly vain osoitti, millaisia riskejä Putin lähipiireineen oli valmis ottamaan. Suurempana yllätyksenä hän piti Krimin kaappausta ja Donbassin alueen sodan aloitusta 2014, vaikka pronssisoturikiista 2007 Virossa ja Georgian sota 2008 antoivat osviittaa Venäjän toimista suurvalta-asemansa palauttamiseksi. Turun yliopistossa myös Puhuvat koneet -tutkimusryhmää johtanut Grönholm kertoo podcastissa, miksi ihmisäänen ja puheen jäljittely koneiden ja ohjelmoinnin avulla on humanistejakin kiinnostava ilmiö. Chat GPT:stä tutkija korostaa, ettei kyse ole tietoa tuottavasta tekoälystä. Luotettavan tiedon sijasta GPT saattaa keksiä olemattomia dokumentteja, mutta kielimallina se voi olla kirjoittajalle mielekäs sparraaja. Populaarikulttuurinkin tutkijana työskentelevä Grönholm saa pikakysymyksissä valita, ovatko Euroviisut yhdentymisen juhlaa vai ihanteiden kamppailua ja miellyttääkö korvaa enemmän synteettinen vai luonnonääni. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt

Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt

Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesu avaa sarjan Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin Mika Suonpään ja oikeussosiologian professorin Anne Alvesalo-Kuusen kanssa. Kolmikko pohtii, mitkä ryhmät määritellään uhiksi ja mitkä ei. Ohjelmaan Pesu on saanut myös Belfastin Queen's Universityssa työskennelleen emeritusprofessori Paddy Hillyardin kommentin.

3 Helmi 202252min

Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa

Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa

Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten alojen opintojen rakenne sekä uramahdollisuuksia. Kuuntele opiskelijalähettiläidemme tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kemia-biokemia-laaketiede-opiskelu

1 Helmi 202237min

Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä

Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä

Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3651

26 Tammi 202245min

Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään

Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

20 Tammi 20221h 2min

Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?

Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?

Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti. www.utu.fi/tiedelinja

15 Joulu 202159min

Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan

Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan

Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala

15 Joulu 20219min

Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi

Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi

Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa

15 Joulu 20218min

Tarja Saaresranta: Uniapneaepidemia - miten selviämme siitä?

Tarja Saaresranta: Uniapneaepidemia - miten selviämme siitä?

Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta tutkimusryhmineen pyrkii löytämään keinoja, miten tästä haasteesta selvitään rajallisista terveydenhuollon resursseista huolimatta. Hän kertoo, miten uniapnean oireeksi harvemmin mielletty unettomuusoire on varsin yleinen ja millaisen yhteyden tutkimusryhmä on havainnut sillä olevan oheissairastavuuteen. Luennolla kuulee myös miten älypuhelinsovellusta hyödynnetään uniapneatutkimuksessa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Tarja_Saaresranta

15 Joulu 202111min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rahapuhetta
ilona-rauhala
jari-sarasvuo-podcast
rss-tripsteri
rss-sisalto-kuntoon
rss-koira-haudattuna
rss-ihana-elamani
rss-mental-race