Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?
Turun yliopisto26 Syys 2023

Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?

Leninin patsas ja muut kiistellyt muistomerkit voivat jatkaa elämäänsä museoissa Yleisen historian dosentti, yliopisto-opettaja Pertti Grönholm Turun yliopistosta sanoo, että Leninin patsaan poisto Turun keskustasta oli oikea ratkaisu. Humanisti vastaa -podcastissa hän toteaa sen kertovan, mille puolelle sijoitumme Venäjän aiheuttamissa konflikteissa. Pertti Grönholmin mielestä uusi asenne neuvostovallan lahjoittamiin muistomerkkeihin osoittaa, että olemme itseämme kunnioittava kansakunta. Hän ei ota vahvaa kantaa siihen, pitäisikö myös Tapaaminen Turussa 1812 -teos siirtää pois keskustasta. Hän muistuttaa, että pronssiveistoksen taustalla on Putinin politiikka; kun keisarien patsaita sijoitettiin eri puolille Venäjää, myös Turkuun tarjottiin 2012 ensin pelkkää Aleksanteria. Venäläisten rahoittamana Turun kaupungin yhteistilauksena Aurajokirannassa patsastelevat nyt yhdessä keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana. Nykyisin hahmot verhotaan sodanvastaisissa mielenilmauksissa usein Ukrainan värein. Pertti Grönholm ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mielestään verilöyly vain osoitti, millaisia riskejä Putin lähipiireineen oli valmis ottamaan. Suurempana yllätyksenä hän piti Krimin kaappausta ja Donbassin alueen sodan aloitusta 2014, vaikka pronssisoturikiista 2007 Virossa ja Georgian sota 2008 antoivat osviittaa Venäjän toimista suurvalta-asemansa palauttamiseksi. Turun yliopistossa myös Puhuvat koneet -tutkimusryhmää johtanut Grönholm kertoo podcastissa, miksi ihmisäänen ja puheen jäljittely koneiden ja ohjelmoinnin avulla on humanistejakin kiinnostava ilmiö. Chat GPT:stä tutkija korostaa, ettei kyse ole tietoa tuottavasta tekoälystä. Luotettavan tiedon sijasta GPT saattaa keksiä olemattomia dokumentteja, mutta kielimallina se voi olla kirjoittajalle mielekäs sparraaja. Populaarikulttuurinkin tutkijana työskentelevä Grönholm saa pikakysymyksissä valita, ovatko Euroviisut yhdentymisen juhlaa vai ihanteiden kamppailua ja miellyttääkö korvaa enemmän synteettinen vai luonnonääni. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Vau, mikä vaikutus!: Miten tehdä vaikuttavaa yhteistyötä yritysten kanssa?

Vau, mikä vaikutus!: Miten tehdä vaikuttavaa yhteistyötä yritysten kanssa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Bayer Nordic -alueen digitalisaatiosta ja innovaatiotoiminnasta vastaava johtaja Arto Pakkalin. Hänen kanssaan jutellaan siitä, miten yritykset hyödyntävät tutkittua tietoa omassa päätöksenteossaan. Lisäksi kuullaan LifeFactFuture (LFF) -hankkeesta ja siitä, millaiselta yhteistyö yliopiston kanssa näyttää yrityksen näkökulmasta. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

31 Maalis 20min

Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 3: Hurmio, murhe ja uusi nousu – tositarina lääkekehityksestä

Lääkekehityksen lokikirjat. Jakso 3: Hurmio, murhe ja uusi nousu – tositarina lääkekehityksestä

Mitä tekee tutkija, jos lupaava lääkekanditaatti karahtaa rysähtäen kiville, vaikka valmisteen teoriapohja on niin vedenpitävä kuin olla voi? Ainakaan ei anna periksi. Akateemikko Sirpa Jalkanen, lääkeyritys Faronin nykyinen toimitusjohtaja Juho Jalkanen ja tilastotieteilijä Teppo Huttunen EstiMates Oy:stä kertovat beetainterferoni-tarinan, josta ei käänteitä puutu. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/laakekehityksen-lokikirjat

31 Maalis 30min

Humanisti vastaa. Osa 23. Vaihdetaanko eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, Marja-Liisa Helasvuo?

Humanisti vastaa. Osa 23. Vaihdetaanko eduskunnan puhemies puheenjohtajaan, Marja-Liisa Helasvuo?

Dekaani Marja-Liisa Helasvuo puolustaa monikielisyyttä ja suomen kielen asemaa: äidinkieli on voimavara Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani, suomen kielen professori Marja-Liisa Helasvuo korostaa äidinkielen merkitystä valtavana voimavarana. Hän muistuttaa, että Suomessa on yhä enemmän ihmisiä, joille tärkeä äidinkieli on muu kuin suomi. Helasvuo pitää monikielisyyden rikkautta arvokkaana ja toivoo parannusta suomalaisten kieliasenteisiin. Kielen vaihtaminen englantiin osoittaa hänen mielestään, ettei hyväksy puhekumppanin horjuvaa suomen kieltä. Marja-Liisa Helasvuo teki suomen kieltä käsittelevän yleisen kielitieteen väitöskirjansa Yhdysvalloissa. Aikaa University of California Santa Barbarassa hän kuvaa tutkijanurallaan käänteentekeväksi. Helasvuo korostaa tieteen kansainvälisyyttä ja pitää englantia tutkimusten julkaisukielenä usein perusteltuna. Suomalaisten tieteentekijöiden pitää kuitenkin pystyä kertomaan tutkimuksista ja niiden tuloksista suomen kielellä, koska se lisää tieteen yhteiskunnallista vaikutusta. Puhutun kielen ja vuorovaikutuksen tutkija sai uransa alkuvaiheessa yllättävää palautetta tieteellisen artikkelinsa aiheesta. Artikkeli hyväksyttiin, vaikka tieteellisen julkaisun päätoimittaja piti miesporukan ravintolakeskustelua epäsopivana tutkimusaiheena. Kielen ja asenteiden muutos nousee esiin myös podcastin pikaosiossa. Professorin mielestä eduskunnan puhemies ei ole nyky-yhteiskuntaan sopiva termi, vaan se olisi asiallista vaihtaa puheenjohtajaan. Podcastin kirjasuosituksena Marja-Liisa Helasvuo vinkkaa toukokuussa humanistisen tiedekunnan kunniatohtoriksi promovoitavan kirjailijan Pajtim Statovcin teoksen Bolla. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

24 Maalis 36min

Vau, mikä vaikutus!: Minkälaista vaikuttavuutta strategisella ennakoinnilla on mahdollista saavuttaa?

Vau, mikä vaikutus!: Minkälaista vaikuttavuutta strategisella ennakoinnilla on mahdollista saavuttaa?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Toni Ahlqvist Turun yliopistosta. Hänen kanssaan keskustellaan strategisen ennakoinnin ajattelutavasta sekä menetelmistä ja siitä, minkälaisia vaikutuksia strategisen ennakoinnin avulla voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

17 Maalis 34min

STUDYcast: Q&A-Vastataan hakijoiden kysymyksiin!

STUDYcast: Q&A-Vastataan hakijoiden kysymyksiin!

UTU-lähettiläät Pilvi Ilona, Nea, Lotta ja Roosa-Adalmiina vastaavat usein kysyttyihin kysymyksiin koskien Turun yliopistoa, yliopisto-opiskelua ja opiskelijaelämää. Kuulet neljä erilaista opiskelijatarinaa siitä, millaista on opiskella Turun yliopistossa hoitotiedettä, biolääketiedettä, englantia ja sosiaalitieteitä sekä kaikista lukuisista mahdollisuuksista täällä! Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast

17 Maalis 52min

Tiedelinja: Palaako Suomi luokkayhteiskunnaksi?

Tiedelinja: Palaako Suomi luokkayhteiskunnaksi?

Olemmeko taitekohdassa luokkaerojen suhteen? Mihin kaikkeen oma yhteiskuntaluokka elämässä vaikuttaa? Sosiologian professori Jani Erola ja erikoistutkija Laura Heiskala keskustelevat siitä, mihin suuntaan luokkaerot ovat Suomessa kehittymässä ja mitkä ovat mahdollisten kehityssuuntien vaikutukset. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/tiedelinja

14 Maalis 40min

Statistiikan aalloilla: Otoskoon arviointi ja voima-analyysi

Statistiikan aalloilla: Otoskoon arviointi ja voima-analyysi

Otoskoon arviointi ja tutkimuksen voima-analyysi ovat keskeinen osa tutkimuksen suunnittelua. Otoskoon on oltava riittävän suuri, jotta pystytään luotettavasti vastaamaan kiinnostuksen kohteena oleviin tutkimuskysymyksiin. Voima-analyysin avulla voidaan laskea tutkimukseen sopiva otoskoko. Biostatistikko Tero Vahlberg kertoo Statistiikan aalloilla otoskoon määrittelystä ja tutkimuksen voima-analyysistä. Tämä podcast on suunnattu erityisesti lääketieteen, bio- ja hammaslääketieteen tutkijoille ja opiskelijoille, mutta sopii kaikille määrällistä tutkimusta suunnitteleville. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

14 Maalis 40min

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Tuomas Martikainen: Mitä tiedämme maahanmuuttajien uskonnoista Suomessa?

Suomessa jo joka kymmenes asukas on maahanmuuttaja tai maahanmuuttajan lapsi. Mitä uskontoja he kannattavat ja mitä me tiedämme heidän uskonnollisesta elämästään? Pysyykö heidän uskonnon harjoittamisensa samanlaisena vai tapahtuuko siinä muutoksia? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/tuomas-martikainen

13 Maalis 15min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-valo-minussa-2
jari-sarasvuo-podcast
rss-uskonto-on-tylsaa
taytta-tavaraa
rahapuhetta
leikitaanko-laakaria
rss-keskeneraiset-aidit
mielipaivakirja
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-luonnollinen-synnytys-podcast
rss-tripsteri