Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?
Turun yliopisto26 Syys 2023

Humanisti vastaa. Osa 7. Miksi et yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Pertti Grönholm?

Leninin patsas ja muut kiistellyt muistomerkit voivat jatkaa elämäänsä museoissa Yleisen historian dosentti, yliopisto-opettaja Pertti Grönholm Turun yliopistosta sanoo, että Leninin patsaan poisto Turun keskustasta oli oikea ratkaisu. Humanisti vastaa -podcastissa hän toteaa sen kertovan, mille puolelle sijoitumme Venäjän aiheuttamissa konflikteissa. Pertti Grönholmin mielestä uusi asenne neuvostovallan lahjoittamiin muistomerkkeihin osoittaa, että olemme itseämme kunnioittava kansakunta. Hän ei ota vahvaa kantaa siihen, pitäisikö myös Tapaaminen Turussa 1812 -teos siirtää pois keskustasta. Hän muistuttaa, että pronssiveistoksen taustalla on Putinin politiikka; kun keisarien patsaita sijoitettiin eri puolille Venäjää, myös Turkuun tarjottiin 2012 ensin pelkkää Aleksanteria. Venäläisten rahoittamana Turun kaupungin yhteistilauksena Aurajokirannassa patsastelevat nyt yhdessä keisari Aleksanteri I ja Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhana. Nykyisin hahmot verhotaan sodanvastaisissa mielenilmauksissa usein Ukrainan värein. Pertti Grönholm ei yllättynyt Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Hänen mielestään verilöyly vain osoitti, millaisia riskejä Putin lähipiireineen oli valmis ottamaan. Suurempana yllätyksenä hän piti Krimin kaappausta ja Donbassin alueen sodan aloitusta 2014, vaikka pronssisoturikiista 2007 Virossa ja Georgian sota 2008 antoivat osviittaa Venäjän toimista suurvalta-asemansa palauttamiseksi. Turun yliopistossa myös Puhuvat koneet -tutkimusryhmää johtanut Grönholm kertoo podcastissa, miksi ihmisäänen ja puheen jäljittely koneiden ja ohjelmoinnin avulla on humanistejakin kiinnostava ilmiö. Chat GPT:stä tutkija korostaa, ettei kyse ole tietoa tuottavasta tekoälystä. Luotettavan tiedon sijasta GPT saattaa keksiä olemattomia dokumentteja, mutta kielimallina se voi olla kirjoittajalle mielekäs sparraaja. Populaarikulttuurinkin tutkijana työskentelevä Grönholm saa pikakysymyksissä valita, ovatko Euroviisut yhdentymisen juhlaa vai ihanteiden kamppailua ja miellyttääkö korvaa enemmän synteettinen vai luonnonääni. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

18 Kesä 202016min

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

11 Kesä 202015min

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

5 Kesä 202014min

Kiina - Tutkimus edellä

Kiina - Tutkimus edellä

Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.

29 Huhti 202033min

8. Koti Suomenlinnassa

8. Koti Suomenlinnassa

Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.

28 Huhti 202031min

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

27 Huhti 202015min

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Jaksossa utulähettiläät Fanny-Sofia ja Juuso keskustelevat unelma-alan käsitteestä ja erilaisista opiskelureiteistä. Miten omasta opiskelutaipaleesta voi muokata mieleisensä ja haittaako opiskeluiden lykkääminen?

27 Huhti 202024min

Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä

Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä

Miten tuotamme energiaa tulevaisuudessa? Mitkä asiat vaikuttavat energiankulutukseen ja miten kulutus saadaan kestävälle pohjalle? Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat kehittämisasiantuntija, molekulaarisen kasvibiologian dosentti Marjaana Suorsa sekä tulevaisuuden tutkimuksen professori Petri Tapio.

22 Huhti 202029min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-sisalto-kuntoon
puhutaan-koiraa
jari-sarasvuo-podcast
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-tripsteri
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-koira-haudattuna
uskonnon-pitka-oppimaara
rss-keskeneraiset-aidit