Humanisti vastaa. Osa 9. Miksi kansainvälisyys kiinnostaa suomen kielen tutkijaa, Ilmari Ivaska?
Turun yliopisto23 Marras 2023

Humanisti vastaa. Osa 9. Miksi kansainvälisyys kiinnostaa suomen kielen tutkijaa, Ilmari Ivaska?

Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin. Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä. Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa. Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus. Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen. Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin. Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi. Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona. Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli? Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa

Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa

Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen

13 Huhti 20229min

Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia

Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia

Elimistömme tuottamat vasta-aineet suojaavat meitä bakteerien ja virusten aiheuttamalta uhalta. Mutta millaisia sovelluksia vasta-aineilla biotekniikassa ja lääketieteessä? Biotekniikan professori kertoo luennollaan, miten vasta-aineita valmistetaan ja miten geeniteknologia on mahdollistanut vasta-aineiden suunnitelmallisen muokkaamisen eri tarkoituksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Urpo_Lamminmaki

13 Huhti 20229min

Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa

Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa

Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen

13 Huhti 20228min

Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa

Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa

Filologia-käsitteellä on monta määritelmää. Sana viittaa kielen ja oppimisen rakkauteen, mikä oli aikoinaan kirjallisuudentutkimuksen ydin. Moderni filologia tarkoittaa jotain elävää kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä sekä niihin liittyviä kulttuureja tutkivaa humanististen tieteiden haaraa. Vaikka viimeisen sadan vuoden kuluessa kirjallisuudentutkimus on moninaistuessaan etääntynyt filologisista lähtökohdistaan, kotimaisen kirjallisuuden professori muistuttaa, että on syytä tehdä kriittinen paluu filologia-ajatteluun. Filologian tapa yhdistää ihmistieteille niin tärkeä historiallis-poliittinen tietoisuus kielen pienten yksikköjen tutkimiseen tuntuu tänä päivänä hyvin ajankohtaiselta. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Viola_Capkova

13 Huhti 202210min

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät

Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä sosiaalityöntekijöihin liittyvä tutkimus. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-3-tutkimus-ja-kehittamistoiminta-seka-lastensuojelun-sosiaalityontekijat/

7 Huhti 202227min

Miälecast: Yksinäisyys

Miälecast: Yksinäisyys

Miälecast-podcastin toisessa jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat yksinäisyydestä. Mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan? Minkälaisia mahdollisia kehollisia tuntemuksia yksinäisyyteen liittyy? Miten yksinäisyys voi vaikuttaa havainnointiin ja tulkintoihin? Mitä yksinäisyydelle voisi yrittää tehdä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/yksinaisyys Musiikki: Paul Krispijn

1 Huhti 202225min

Ukrainan sota

Ukrainan sota

Uhkakuvan anatomia -podcastin extrajaksossa aiheena on Ukrainan sota. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa Venäjän sisäisestä kehityksestä kohti totalitarismia, info- ja propagandasodasta, sodan vaikutuksista Suomeen sekä tiedustelusta keskustelevat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo, poliittisen historian oppiaineen yliopisto-opettaja Ville Soimetsä ja yliopistonlehtori Mika Suonpää.

29 Maalis 20221h 1min

STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat

STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat

Tuleeko kaikista kielten opiskelijoista opettajia tai kääntäjiä? Pitääkö olla kielinero pärjätäkseen opinnoissa? Luetaanko kielissä pelkkää kielioppia? Kielten pääaineopiskelijat Hanna (pohjoismaiset kielet), Maija (englanti), Oona L.(saksa) ja Oona R. (italia) avaavat jaksossa mitä kielten opiskelu yliopistossa oikeastaan on ja kertovat omasta polustaan kielten opiskelijoiksi.

25 Maalis 202255min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
rss-narsisti
psykologia
rss-vegaaneista-tykkaan
adhd-podi
aamukahvilla
filocast-filosofian-perusteet
rss-laadukasta-ensihoitoa
avara-mieli
leikitaanko-laakaria
queen-talk
aloita-meditaatio
dear-ladies
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
aamupore
rss-eron-alkemiaa
rss-aavan-kutsu
rss-turun-yliopisto