Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Turun yliopisto29 Helmi 2024

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Humanisti vastaa -podcast. Osa 26. Uhkaako meitä älyllinen laiskuus, historioitsija Charlotta Wolff?

Humanisti vastaa -podcast. Osa 26. Uhkaako meitä älyllinen laiskuus, historioitsija Charlotta Wolff?

Suomen historian professori Charlotta Wolff: Tieteen ja tutkimuksen pitää olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta Turun yliopiston Suomen historian professori Charlotta Wolff varoittaa, että tiedon arvostuksen lasku, kriittisen lukemisen rappeutuminen ja medialukutaidon romahtaminen uhkaavat demokratian perustaa. Wolff tähdentää valistuksen perintöä osana modernin suomalaisuuden rakentamista. Hän sanoo, että Suomesta tuli oikeusvaltio ja lopulta tasavalta, koska taustalla oli syvällinen ymmärrys valistuksen periaatteista ja eurooppalaisista vapauden ja tasa-arvon aatteista. Humanisti vastaa -podcastissa Charlotta Wolff korostaa, että demokratian kehitys Euroopassa kulki käsi kädessä lukutaidon nousun kanssa. Nyt tutkijaa huolestuttaa tiedon arvostuksen heikentyminen. Hänen mielestään olemme kulminaatiopisteessä, jossa mukavuudenhalu ohjaa toimintaamme. Älyllinen laiskuus syrjäyttää aktiivisen tiedonhankinnan, kun enää ei edes googlata, vaan annetaan tekoälyn, kuten ChatGPT:n tuottaa sisältöä. Charlotta Wolff on Helsingin yliopiston Euroopan historian dosentti. Hän vetää myös Turun yliopiston monitieteistä Kulttuurinen muisti ja yhteiskunnan muutos -teemaa. Kansainvälistä akateemista yhteistyötä arvostava professori kantaa huolta tieteen vapaudesta myös Suomessa ja sanoo, että tutkimuksen tulee olla riippumatonta poliittisesta ja taloudellisesta ohjauksesta. Pikavalintaosiossa Wolff kertoo, tapaisiko mieluummin kasvotusten 1800-luvun henkilöistä suurkauppiaan vai säveltäjän. Kirjavinkkinä hän suosittelee Tolkienin Taru sormusten herrasta -klassikkoa, joka historioitsijan mielestä auttaa olemaan sinut nykymaailman kanssa. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

19 Elo 38min

Hyvin hoidettu!: Hoitotyön työelämän ongelmakohdat

Hyvin hoidettu!: Hoitotyön työelämän ongelmakohdat

Hoitotieteen laitoksen Hyvin hoidettu! -podcastin kuudennessa jaksossa keskusteltiin työelämän ongelmakohdista hoitotyössä ja tarkasteltiin niitä nykyisen tutkimustiedon kautta. Vieraina jaksossa ovat Turun yliopiston hoitotieteen professori Mari Kangasniemi ja dosentti Marja Hult. Jaksoa juontaa väitöskirjatutkija Maija Satamo.

27 Kesä 25min

Lääkekehityksen lokirjat. Jakso 4: Vedetään hatusta – lääketoimialan vaikeat kysymykset

Lääkekehityksen lokirjat. Jakso 4: Vedetään hatusta – lääketoimialan vaikeat kysymykset

InFLAMESin työelämäprofessorit Timo Lappalainen, Juha Laine ja Timo Veromaa saivat ruodittavakseen nipun lääkealan vaikeita kysymyksiä, joita he arpoivat vastattavakseen vetämällä hatusta. Vastauksia ei sitten kyllä vedetty hatusta, vaan kolmikon pitkästä ja laajasta kokemuksesta lääkealalla. Miksi julkinen toimija ei voi kehittää lääkkeitä ja miksi samojen lääkkeiden hinnat ovat eri maissa erilaisia? Muun muassa näihin kysymyksiin kuulet vastauksen tässä podcastissa.

27 Kesä 40min

Statistiikan aalloilla: Logistinen regressioanalyysi

Statistiikan aalloilla: Logistinen regressioanalyysi

Logistinen regressioanalyysi on keskeinen tilastollinen menetelmä lääketieteellisessä tutkimuksessa. Toisin kuin yleisemmin tunnetussa lineaarisessa regressiossa, logistisessa regressiossa selitettävä vastemuuttuja on luokitteluasteikollinen: kaksiluokkainen, luokittelu- tai järjestysasteikollinen. Tässä podcastin jaksossa biostatistikko Tero Vahlberg esittelee logistisen regressioanalyysin perusteet ja sen, kuinka tuloksia tulkitaan. Jaksossa käydään läpi, kuinka binäärinen, multinomiaalinen, kumulatiivinen ja ehdollinen logistinen regressio eroavat toisistaan sekä huomioidaan logistinen regressio korreloituneelle aineistolle ja subjekti-spesifiset logistiset mallit. Esimerkeillä havainnollistetaan kuinka eri menetelmiä sovelletaan erilaisiin tutkimusasetelmiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

19 Kesä 48min

Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta kevään aikana?

Vau, mikä vaikutus!: Mitä opimme vaikuttavuudesta kevään aikana?

Tässä jaksossa Turun yliopiston kehittämisasiantuntijat Laura Niemi ja Outi Nurmela kertaavat lyhyesti kevään aikana kuultua ja tehtyä sekä suuntaavat katseet jo tulevaan syksyyn. Jakso on Vau, mikä vaikutus! –podcastin kevään sekä kolmannen kauden päätösjakso. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Turun yliopiston Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

9 Kesä 32min

Statistiikan aalloilla: Biostatistiikan uranuurtaja Juhani Tuominen 80 vuotta

Statistiikan aalloilla: Biostatistiikan uranuurtaja Juhani Tuominen 80 vuotta

Biostatistiikan uranuurtaja Suomessa, emeritus Juhani Tuominen, täytti toukokuun lopussa 80 vuotta. Juhani tunnetaan erityisesti tilastotieteen osaamisen viemisestä suomalaiseen lääketeollisuuteen 1980-luvulla sekä biostatistiikan maisteriohjelman perustamisesta Turun yliopistoon. Tässä Statistiikan aaltojen juhlajaksossa Juhani Tuominen kertoo urastaan ja biostatistiikan kehityksestä lääketeollisuudessa. Haastattelijana toimii Sami Hokkanen. Tervetuloa sukeltamaan suomalaisen biostatistiikan historiaan! Ja onneksi olkoon, Juhani. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/statistiikan-aalloilla

3 Kesä 1h 3min

Interview with Legal scholar Daniela Alaattinoğlu, 2025 Nils Klim Laureate

Interview with Legal scholar Daniela Alaattinoğlu, 2025 Nils Klim Laureate

Assistant Professor of Law Daniela Alaattinoğlu is the 2025 Nils Klim Laurete for excellent research. In this podcast, Communications Planner Rosa Lampela talks with Alaattinoğlu about her career as a legal scholar. Alaattinoğlu has conducted research on various themes regarding bodily autonomy, explicit consent and data protection in period-tracking apps. In 2025 she received a highly competitive 1.5 M€ research funding from the European Research Council for her project on the Nordic Sámi Truth and Reconciliation Commissions. Alaattinoğlu’s key publications include the monograph Grievance Formation, Rights and Remedies: Involuntary Sterilisation and Castration in the Nordics, 1930s–2020s (2023) and the co-edited volume Contesting Femicide: Feminism and the Power of Law Revisited (2019, with Dr Adrian Howe). Alaattinoğlu has also authored a number of high-quality journal articles and book chapters, and she is a co-editor of Retfærd: Nordic Journal of Law and Justice. Alaattinoğlu receives the award for her research into how laws and societies evolve together, how groups mobilise for change, and how law intersectionally includes and excludes individuals and groups. Alaattinoğlu is the first Finnish legal scholar and the first scholar from the University of Turku to receive the award. The Nils Klim award, funded by the Norwegian government, is worth 43 000 euros and conferred by the University of Bergen on June 5th. Transcript: https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/interview-with-legal-scholar-daniela-alaattinoglu.pdf

2 Kesä 31min

Aallonharjalle: Suomalaisten lajien historiaa

Aallonharjalle: Suomalaisten lajien historiaa

Miltä näyttää eri eläin- ja kasvilajien historiallinen levinneisyys, kun sitä tutkitaan vanhojen sanomalehtien kautta? Entä mitä sanomalehdet ylipäänsä kertovat suomalaisten luontosuhteesta? Siitä kuulemme, kun vieraaksi saapuu kulttuurihistorian väitöskirjatutkija Aino Jämsä, joka oli mukana kirjoittamassa Fauna et Flora Fennica -hankkeen (https://sites.utu.fi/faffe/) lopputuloksena syntynyttä Suomalaisten lajien historiallista kartastoa. Tutkimuksesta ja sen tekemisestä häntä haastattelee Suomen historian väitöskirjatutkija Sakari Salokannel. Kuulemme myös Ainon väitöskirjatutkimuksesta, joka käsittelee ihmisen ja käärmeen suhdetta Suomessa. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

28 Touko 27min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
psykologia
voi-hyvin-meditaatiot-2
aamukahvilla
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
rss-uskonto-on-tylsaa
rss-valo-minussa-2
rss-turun-yliopisto
rahapuhetta
leikitaanko-laakaria
ilona-rauhala
mielipaivakirja
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-sisalto-kuntoon
rss-luonnollinen-synnytys-podcast