Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Turun yliopisto29 Helmi 2024

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Emilia Elisabet Lahti: Lämmin sisu johtamisessa

Emilia Elisabet Lahti: Lämmin sisu johtamisessa

Tekniikan tohtori, usein ”sisutohtorina” tunnettu Emilia Elisabet Lahti puhuu sisusta ilmiönä ja miten lämmin sisu on johtamisessa voimavara. Elisabet pohtii podcastissa myös sisun erilaisia muotoja ja niiden vaikutuksia. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta

24 Touko 202325min

Luonnollista kemiaa: Hyvät ja pahat hyönteiset kasvievoluution edistäjinä

Luonnollista kemiaa: Hyvät ja pahat hyönteiset kasvievoluution edistäjinä

Tiesitkö, että jopa tuhohyönteisistä on ollut merkittävää hyötyä kasvikunnan kehittymiselle evoluution saatossa. Tässä podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten hyönteiset ovat pakottaneet kasvikuntaa tuottamaan muun muassa uusia lääkeaineita ja miten hyönteiset käyttävät näitä aineita myös omaan puolustukseensa. Lisäksi käydään läpi esimerkkien avulla sitä, miten kasvilajien mikroevoluution ensiaskeleita voi yrittää todentaa jopa omassa kotipuutarhassa. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

23 Touko 202350min

Humanisti vastaa. Osa 5. Onko vegaanihahmo kaunokirjallisuuden hyvis vai pahis, Lotta Luhtala?

Humanisti vastaa. Osa 5. Onko vegaanihahmo kaunokirjallisuuden hyvis vai pahis, Lotta Luhtala?

Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa

23 Touko 202339min

Vau, mikä vaikutus!: Onko monitieteisyys uhka vai mahdollisuus sidosryhmäyhteistyölle?

Vau, mikä vaikutus!: Onko monitieteisyys uhka vai mahdollisuus sidosryhmäyhteistyölle?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston kemian laitoksen professori Mika Lastusaari. Hänen kanssaan jutellaan hackmaniitista ja sen eri soveltamismahdollisuuksista. Sekä siitä, miten tieteellistä tutkimusta viestitään eri sidosryhmille ja minkälaisia vaikutuksia eri sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

22 Touko 202325min

Sotehankinnat soteuudistuksen jälkeen - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Sotehankinnat soteuudistuksen jälkeen - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Miten soteuudistusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointialueiden hankintoihin? Keskustelemassa sotejuridiikan asiantuntijat Auli Valli-Lintu ja Nina Lyly KPMG:ltä sekä Johanna Sorvettula Hyvil Oy:stä. Podcast on julkaistu myös Sote-akatemian Sosiaalioikeus-opintojaksolla 2023. Opintojakso on tuotettu Turun yliopiston ja tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n yhteistyönä. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-sotehankinnat-soteuudistuksen-jalkeen-mika-muuttui-vai-muuttuiko-mikaan/

17 Touko 202325min

Aallonharjalla: Skötbåt – sylivene?

Aallonharjalla: Skötbåt – sylivene?

Vuonna 2021 pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kulttuurintutkija Jaana Kouri (Åbo Akademi) ja animaatiotaiteilija ja talonpoikaisvenepurjehtija Antonia Ringbom keskustelevat meren ja puuveneellä purjehtimisen merkityksistä. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202328min

Aallonharjalle: Karibian laivojen kestävät kuviot

Aallonharjalle: Karibian laivojen kestävät kuviot

Suomalaiset ovat risteilykansaa. Lomailemme niin Itämeren kuin Karibianmeren aalloilla, mutta kuinka kestävästi? Keskustelussa Eini Haaja (tutkijatohtori, TIAS) ja Elina Valovirta (kollegiumtutkija, TIAS) pohtivat risteilyturismin ja laivanrakennusteollisuuden uusia tuulia aina laivanrakennuksesta valmiiseen laivaan. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202328min

Aallonharjalle: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon

Aallonharjalle: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon

Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202330min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-sisalto-kuntoon
dear-ladies
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-ihana-elamani
rahapuhetta
ilona-rauhala
psykologiaa-ja-kaikenlaista
aloita-meditaatio
rss-synapselingo-opi-englantia