Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?
Turun yliopisto29 Helmi 2024

Humanisti vastaa. Osa 12. Millaista on kotimainen kirjallisuus sadan vuoden kuluttua, Olli Löytty?

Luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty vaatii kouluun lisää äidinkielentunteja: kirjoittaminen on keskeinen kansalaistaito, jota tarvitaan kaikissa ammateissa Apulaisprofessori Olli Löytty korostaa, että kirjoittaminen on kaikille tärkeä työelämätaito. Turun yliopiston luovan kirjoittamisen ensimmäisen professuurin haltija iloitsee siitä, että oppiaine elää nousukautta. Luovaa kirjoittamista opetetaan Turun ohella Jyväskylän yliopistossa ja Taideyliopistossa ja yhteistyötä tehdään tiiviisti. Humanisti vastaa -podcastissa Olli Löytty toteaa, että ajatus luovasta kirjoittamisesta vain kirjailijakouluna on kovin kapea, vaikka oppiaineen piiristä on kasvanut arvostettuja kirjailijoita. Hän muistuttaa, että erilaisten tekstien tuottamisen hallintaa tarvitaan lähes kaikissa ammateissa. Ylioppilastutkintolautakunnan äidinkielen sensorina toiminut tutkija on lukenut tuhansittain nuorten kirjoittamia tekstejä. Näköalapaikalta hän on havainnut kirjoittamistaidossa huolestuttavia piirteitä ja viesti päättäjille on selvä: äidinkielentunteja koulussa on lisättävä ja kirjallista kulttuuria pitää arvostaa enemmän. Jäähyväiset kotimaiselle kirjallisuudelle -teoksessaan (2021) Löytty pohti kirjallisuuden ahtaita rajoja ja suhtautuu kriittisesti kirjallisuuden jaotteluun nationalistin perustein. Hänen mielestään on tärkeä keskustella siitä, millaisten teosten katsotaan olevan oivia kuvaamaan suomalaisuutta. Löytty sanoo, että Suomen Kirjailijaliitto lähetti tylyn ja kuppikuntaisen viestin äänestäessään taannoin, että vain suomeksi kirjoittava sopii liiton jäseneksi. Löytty nostaa esiin irakilaissyntyisen, Suomessa asuvan kirjailija Hassan Blasimin. Huolimatta kansainvälisistä meriiteistä arabiaksi kirjoittava Blasim pysyi meillä pitkään sivussa kirjallisista keskusteluista. Podcastin kirjasuosituksissa Olli Löytty tarjoaa ruotsalaisen Sven Lindqvistin esseeteoksen Tappakaa ne saatanat ja Elena Ferranten Napoli-kvartetin, joka on Löytyn mukaan henkeäsalpaavaa maailmankirjallisuutta. Pikatehtävässä apulaisprofessori joutuu vaikean valinnan eteen arvioidessaan, kumpi on enemmän kulttuurikaupunki, kotikaupunki Tampere vai nykyinen työkaupunki Turku. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Terrorismi

Terrorismi

Uhkakuvien anatomian neljännen osan aiheena on terrorismi. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa aiheesta ovat keskustelemassa Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Leena Malkki sekä Helsingin poliisilaitoksella tutkijana työskentelevä Julia Jansson.

24 Helmi 202245min

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 1: avohuolto

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 1: avohuolto

Erikoistutkija Jarkko Rasinkangas, yliopettaja Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Rasinkangas ja Ylönen johdattelevat aiheeseen lastensuojelun työelämäprofessuurihankkeen näkökulmasta, jonka jälkeen kuulet Linnossuon ajatuksia käytäntösuosituksista ja niiden keräämisestä. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-1/

23 Helmi 202237min

Ulkomaalaisten turvallistaminen

Ulkomaalaisten turvallistaminen

Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan kolmannen osan aiheena on Ulkomaalaisten turvallistaminen. Turvallistamisella tarkoitetaan näkökulmaa, jossa kaikkia asioita katsotaan turvallisuusnäkökulmien läpi. Aiheesta valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa ovat keskustelemassa E2 Tutkimuksessa tutkijana työskentelevä Matti Välimäki sekä ensimmäisestä osasta tuttu yliopistonlehtori Mika Suonpää.

17 Helmi 202256min

STUDYCast - Oikealla uralla? Kauppakorkean opiskelijat keskustelevat

STUDYCast - Oikealla uralla? Kauppakorkean opiskelijat keskustelevat

Turun kauppakorkeakoulun opiskelijat äänessä STUDYcastissa! Tässä jaksossa rikotaan kauppisstereotypia, joka yleistää kauppakorkealaiset rikkaiksi, iskän firmaan työllistyviksi ja ylimielisiksi tyypeiksi, jotka pukeutuvat vain pukuun. Höpö höpö, lähdetään rikkomaan tätä stereotypiaa yhdessä! Podcastissa äänessä utulähettiläs Julia sekä vieraat Katie ja Viivi, jotka keskustelevat opinnoistaan, esittelevät lyhyesti pääaineitaan, juttelevat stereotypioista ja antavat vinkkejä yhteishaussa kauppakorkeakouluun hakeville. Tervetuloa mukaan seuraamaan! Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kauppakorkean-opiskelijat-keskustelevat

17 Helmi 202224min

STUDYcast - Oikealla uralla? Kasvatustieteet keskustelussa

STUDYcast - Oikealla uralla? Kasvatustieteet keskustelussa

Ovatko kaikki varhaiskasvatuksen opettajat kilttejä tarhantätejä, joilla on kutsumus sylittelemään lapsia? Nämä tädit rakastavat leipoa, askarrella ja edustaa tuulihousuissa. Entä sitten luokanopettajat? Ovatko he kaikki luovia ja kekseliäitä kympintyttöjä? Heiltä taittuu Ukko Nooa ja pesäpallon kenttäpiirrustukset muitta mutkitta, vaikka birkkarit jalassa. Entä mikä ihmeen asiantuntijaksi valmistava kasvatustiede - eikö kaikista kasvatustieteilijöistä tulekaan automaattisesti opettajia? Tässä jaksossa teidän kanssanne näitä kasvatus- ja opetusalan stereotypioita murtavat Turun yliopiston opiskelijat ja utulähettiläät; varhaiskasvatuksen opettajaopiskelija Helena, luokanopettajaopiskelija Linda ja kasvatustieteen opiskelija Elina. Tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kasvatustieteet-keskustelussa

11 Helmi 202244min

Poliittiset ääriliikkeet

Poliittiset ääriliikkeet

Uhkakuvien anatomia -podcastsarjan toisessa osassa käsitellään poliittisia ääriliikkeitä ja niiden valvontaa. Aiheesta podcastin juontajan, valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa keskustelevat Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtori Tiina Lintunen sekä Birminghamin yliopistossa tutkijana työskentelevä Niko Hatakka. Lintusen asiantuntijuusalueita ovat muiden muassa Suomen sisällissota, sotapropaganda sekä Valtiollisen poliisin toiminta. Niko Hatakka on tutkinut muun muassa populismia, poliittista viestintää ja verkkoaktivismia. Podcastin juontaja Jukka Pesu on itse tutkinut muun muassa sitä, miten suojelupoliisi on kylmän sodan aikana määritellyt epäilyttäviä henkilöitä.

10 Helmi 20221h

Yhteiskunnallisia näkökulmia perhepalveluiden kehittämiseen – synnyttäjien kokemuksia

Yhteiskunnallisia näkökulmia perhepalveluiden kehittämiseen – synnyttäjien kokemuksia

Kätilö Minna Richards ja sosiologian dosentti Kaisa Kuurne (HY) keskustelevat synnytyskulttuurista, siinä huomioita herättäneistä ilmiöistä ja mahdollisuuksista edistää synnyttäjien ääntä ja aktiivista osallisuutta. Podcast on osa voimavaralähtöisen vanhemmuuden tukemiseen liittyvää oppimistehtävää, joka löytyy Osaamispuu.fi alustalta moduulista Perheet ja vanhemmuuden tuki: https://osaamispuu.fi/osaamismoduulit/perheet-ja-vanhemmuuden-tuki/ Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3659

9 Helmi 202241min

Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima

Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima

Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja

4 Helmi 20221h 1min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-sisalto-kuntoon
rss-ihana-elamani
rahapuhetta
ilona-rauhala
psykologiaa-ja-kaikenlaista
jari-sarasvuo-podcast
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-opi-espanjaa