Humanisti vastaa. Osa 20. Mitä tunteita tekoäly paljastaa kansanedustajien puheesta, Otto Tarkka?
Turun yliopisto18 Joulu 2024

Humanisti vastaa. Osa 20. Mitä tunteita tekoäly paljastaa kansanedustajien puheesta, Otto Tarkka?

Turun yliopiston tekoälytutkimus löytää poliitikkojen eduskuntapuheista iloa ja onnistumisen tunteita Digitaalisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija Otto Tarkka on ollut mukana eduskuntapuheita tutkivassa tekoälyprojektissa. Turun yliopiston tutkimuksessa tunneanalyysityökalun avulla selvisi, että ilo, onnistuminen ja muut positiiviset tunteet olivat poliitikkojen puheessa yleisiä. Toki kansanedustajien keskustelussa kuuluivat myös pettymykset. Otto Tarkka on projektitutkijana TurkuNLP-työryhmässä, jossa kielenkäyttöä tutkitaan digitaalisessa ympäristössä, esimerkiksi Instagramissa. Osa työstä on teknisempää kielimallien kehitystä. Tutkija puhuu mieluummin kielimalleista kuin tekoälystä, jota hän luonnehtii markkinointitermiksi. Tarkka toteaa, että ChatGPT ja muut tekoälymallit ovat lopulta vain kuin ennustavia tekstinsyöttölaitteita, joskin hyvin kehittyneitä. Kielimalli oppii ennakoimaan lauseen seuraavan sanan, kun tutkijat ovat ensin ladanneet malliin miljardien sanojen tekstimassan. Sen ansiosta tekoäly tunnistaa merkitykseltään samankaltaiset, tietyissä kohdissa usein esiintyvät sanat. Tekoäly voi vapauttaa tutkijaa rutiinitöistä, mutta tekee myös yllättäviä tulkintoja ja outoja virheitä. Englannin kielen opinnoilla yliopistouransa aloittanut Otto Tarkka korostaa laajan kielitaidon merkitystä. Hänen omaan kielivalikoimaansa kuuluu suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ensimmäisenä kielenä äidin kautta opittu hollanti, mutta myös vähän saksaa ja maistiaisena latina. Podcastin pikaosiossa palkittu partiojohtaja ja vasemmistoliiton ensi kevään kuntavaaliehdokas paljastaa, kumpi vie enemmän aikaa, partio vai politiikka. Kirjasuosituksena Tarkka tarjoaa Donna Tarttin Jumalat juhlivat öisin -teoksen, joka oli jopa houkutella hänet aloittamaan yliopisto-opinnot klassillisilla kielillä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

Tunnetaanko Kiinaa ja Itä-Aasiaa Suomessa riittävästi?

”Nykyisessä maailmantilanteessa Aasian ja varsinkin Kiinan tuntemus on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin” toteaa Turun yliopiston Kiinan-tutkimuksen professori Lauri Paltemaa. Aasiantuntijat-podcastissa keskustellaan tällä kertaa Itä-Aasian tuntemuksen tilasta Suomessa ja tutustutaan Turun yliopiston Itä-Aasian tutkijoiden kirjoittamaan Itä-Aasian yhteiskuntia käsittelevän perusteoksen uuteen päivitettyyn painokseen. Kirja Lohikäärme, tiikeri ja krysanteemi vie lukijansa Kiinaan, Etelä-Koreaan, Pohjois-Koreaan ja Japaniin – valottaen mm. Kiinan politiikan ja hallinnon nykykehitystä ja sen kasvavaa globaalia roolia, nopeasti ikääntyvän väestön vaikutuksia Japaniin sekä Etelä- ja Pohjois-Korean yhteiskuntien erityispiirteitä. Kirja on suunnattu kaikille kansainvälisistä aiheista sekä Itä-Aasiasta kiinnostuneille. Se sopii erinomaisesti myös opintojaan aloittaville opiskelijoille. Mukana keskustelussa ovat kirjan kirjoittajat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: yliopisto-opettajat Silja Keva ja Annamari Konttinen, professori Lauri Paltemaa ja dosentti Sungju Park-Kang. Keskus on Suomen ainoa Itä-Aasian nyky-yhteiskuntia yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta tutkiva akateeminen yksikkö. Kirjan voi tilata Turun yliopiston UTUShopista (https://utushop.utu.fi) e-kirjana 10 euron hintaan ja pehmeäkantisena kirjana 15 eurolla. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat/aasiantuntija-tunnetaanko-kiinaa-ja-ita-aasiaa-suomessa-riittavasti

2 Marras 202053min

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Marja-Leena Heikkilä-Horn: uutuuskirja Kaakkois-Aasiasta

Miten etnisten ja uskonnollisten ryhmien historia vaikuttaa nykypäivän tapahtumiin? Onko Kaakkois-Aasiassa alueellisen yhteistyön perinnettä ja näkyykö se koronaepidemian vastaisissa toimissa? Aasiantuntijat-podcastin ensimmäisessä jaksossa yliopistonlehtori Outi Luova haastattelee tietokirjailija, tutkija Marja-Leena Heikkilä-Hornia hänen uudesta kirjastaan "Kaakkois-Aasian historia".

20 Heinä 202026min

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

18 Kesä 202016min

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

11 Kesä 202015min

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

5 Kesä 202014min

Kiina - Tutkimus edellä

Kiina - Tutkimus edellä

Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.

29 Huhti 202033min

8. Koti Suomenlinnassa

8. Koti Suomenlinnassa

Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.

28 Huhti 202031min

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

27 Huhti 202015min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
rss-narsisti
psykologia
rss-vegaaneista-tykkaan
aamukahvilla
rss-laadukasta-ensihoitoa
filocast-filosofian-perusteet
leikitaanko-laakaria
adhd-podi
queen-talk
aloita-meditaatio
dear-ladies
rss-tripsteri
rss-valo-minussa-2
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
avara-mieli
salainen-paivakirja
rss-duodecim-lehti