12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate
BIOS-podcast16 Tammi

12 käsitettä maailmasta. Erikoisjakso 4: Varovaisuusperiaate

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella. Jaksossa pohditaan, voivatko hallituksen suunnitelmat vaarantaa ympäristöoikeuden "syvärakenteen" jonka osa muun muassa oikeusperiaatteet ovat. LISÄLUKEMISTOA: Ala-Lahti, Tellervo & Turunen, Topi. Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – Strategiset hankkeen osana vihreää siirtymää. [tulossa] Ympäristöjuridiikka 1/2025. | Ala-Lahti, Tellervo. Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet https://bios.fi/ymparistolupaprosessien-teollisuuspoliittiset-ulottuvuudet/ | Belinskij, Antti & Niko Soininen. KHO:n Finnpulp-päätös (KHO 2019: 166) ohjaa sopeutuvampaan lupien muuttamiseen ja yhteisvaikutusten hallintaan. 2020. https://www.edilex.fi/artikkelit/20434 | De Sadeleer, Nicolas. Environmental principles: from political slogans to legal rules. Oxford University Press, 2020. | Eliantonio, Mariolina, Emma Lees, & Tiina Paloniitty. EU Environmental Principles and Scientific Uncertainty Before National Courts: The Case of the Habitats Directive. 1st ed. London: Bloomsbury Publishing Plc, 2023. | Leonelli, Giulia Claudia. Acknowledging the centrality of the precautionary principle in judicial review of EU risk regulation: Why it matters. Common Market Law Review 57, no. 6, 2020. | Tuori, Kaarlo. Oikeusjärjestys ja oikeudelliset käytännöt. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2013.

Jaksot(43)

Ilmastovaalit, onko niitä?

Ilmastovaalit, onko niitä?

BIOS-podcastin ilmastopoliittinen eduskuntavaalijakso Ilmastonmuutos on nostettu onnistuneesti kevään 2019 eduskuntavaalien tärkeäksi teemaksi. Mutta miten puolueet ovat tähänastisesta ilmastokeskustelusta suoriutuneet? Tavoittaako vaalikeskustelu todella ilmastonmuutoksen suomalaiselle yhteiskunnalle asettamaa haastetta? Mitkä puolueet näyttäisivät käsittävän parhaiten ilmastonmuutoksen asettamat realiteetit? Millainen politiikka puolestaan asettuu hidastamaan ilmastotoimia? Mitkä tarkastelutavat ja näkemykset puuttuvat ilmastokeskustelusta? Entä miksi iltapäivälehtien kolumnistisedät lyttäävät nuorten ilmastoliikkeen? BIOS-podcastin eduskuntavaalijaksossa keskustelemassa tutkijat Emma Hakala, Antti Majava, Tere Vadén, Ville Lähde ja Tero Toivanen. BIOS: www.bios.fi Jinglet: Tuomas A. Laitinen. Kuva: ilmastolakko Senaatintorilla 5.4.2019

5 Huhti 201959min

Meneekö maailmassa kaikki paremmin?

Meneekö maailmassa kaikki paremmin?

”Ihmiset luulevat, että maailman tila on yhä huonompi, mutta se onkin todellisuudessa koko ajan parempi”. Väite on viime aikoina toistunut useasti suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Syytä huoleen ei ole, koska ihmiskunnalla menee paremmin kuin koskaan. Väitteen taustalla on Steven Pinkerin, Johan Norbergin ja Hans Roslingin kaltaisten menestystutkijoiden hittikirjat, joissa ihmiskunnan kehitystä kuvataan helposti omaksuttavien faktojen muodossa. Niissä asiat menevät koko ajan paremmin. Mutta mitä jää kertomatta? Miksi tällainen kirjallisuus on suosittua juuri nyt? Ovatko esimerkiksi maailman nälkä- ja ruokaongelmat ratkenneet? Miten voi olla mahdollista, että puheenparsi ohittaa maapallon vakavat ympäristöongelmat? BIOS-podcastin toisen jaksossa äänessä ovat tutkijat Ville Lähde ja Tero Toivanen. Miten maailmaa koskevia faktoja tulisi esittää ja tulkita? Mikä on ihmiskunnan jatkuvaa edistystä korostavan puheen kipukohta? Entä ketkä istuvat kuralätäkössä tumput suorina ja ulvovat? Tutustu podcastiin liittyvään Ville Lähteen kirjoitukseen WISE-hankkeen blogissa: https://wiseproject.fi/ei-hotkyilla-silla-meilla-menee-paremmin-kuin-koskaan/ BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta. BIOS: http://bios.fi/ Jinglet: Tuomas A. Laitinen

15 Helmi 201955min

Ilmastopolitiikka ja suomalainen elinkeinoelämä

Ilmastopolitiikka ja suomalainen elinkeinoelämä

Kuinka suomalainen liike-elämä sopeutuu ilmastotavoitteisiin? Julkisessa keskustelussa kuulee toisinaan argumentin, että ilmastopolitiikan toteuttaminen vaarantaa suomalaisen kilpailukyvyn edellytykset. Mutta onko todella näin? Vai onko pikemminkin niin, että liike-elämän kannattaa sitoutua mahdollisimman tiukkoihin ilmastotoimiin vakaan kansainvälisen ja kansallisen toimintaympäristön takaamiseksi? Poliittisessa keskustelussa on viime aikoina vaadittu myös laajasti ilmastopolitiikan kunnianhimon nostoa. Miksi lisää kunnianhimoa vaativan ilmastopuheen ja varsinaisten ilmastotoimien välillä vallitsee kuitenkin ristiriita? Entä miten suomalaista yhteiskuntaa voitaisiin ohjata niin, että kaikkia talouden aloja koskeva murros saataisiin toteutettua? Kenen housut kestävät kun ilmastopolitiikkaa on kiristettävä? Historian ensimmäisessä BIOS-podcastissa äänessä tutkijat Tero Toivanen ja Tere Vaden. Tutustu jakson taustalla olevaan Tere Vadenin kirjoitukseen WISE-hankkeen blogissa: https://wiseproject.fi/miten-rationaalista-on-ajatella-etta-suomalaisen-elinkeinoelaman-kilpailukykya-ei-pida-heikentaa-ilmastonmuutostoimilla/ BIOS-podcastin jaksossa #2 äänessä on tutkija Ville Lähde. Kysymme Villeltä, meneekö maailmassa tosiaan kaikki paremmin. BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. BIOS on osa Suomen Akatemian Strategisen Tutkimusneuvoston WISE-hanketta. (Pahoittelemme pieniä ääniteknisiä ongelmia -- seuraava podcast tulee vielä paremmalla laadulla!) Jingle: Tuomas A. Laitinen

6 Helmi 201948min

Suosittua kategoriassa Tiede

rss-poliisin-mieli
rss-mita-tulisi-tietaa
rss-duodecim-lehti
tiedekulma-podcast
utelias-mieli
hippokrateen-vastaanotolla
rss-tiedetta-vai-tarinaa
rss-traumainformoitu-toivo
docemilia
mielipaivakirja
menologeja-tutkimusmatka-vaihdevuosiin
rss-astetta-parempi-elama-podcast
rss-duokkari-ekstra
rss-taivaantarkkailijan-tarinoita
rss-luontopodi-samuel-glassar-tutkii-luonnon-ihmeita
radio-antro
rss-bios-podcast
rss-laakaripodi
rss-ylistys-elaimille
rss-maailmanparannus-podcast