Satu Niittynen vastaa lyhyen ja pitkän aikavälin menestyksestä – taitoluistelun kehittäminen Suomessa tiivistyy yhteen isoon kysymykseen
OlympiaCast15 Joulu 2021

Satu Niittynen vastaa lyhyen ja pitkän aikavälin menestyksestä – taitoluistelun kehittäminen Suomessa tiivistyy yhteen isoon kysymykseen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Satu Niittynen, jolla tulee täyteen kaksi olympiadia Suomen Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkönä käynnissä olevan olympiatalven päätteeksi.

Valmennuspäällikön tehtävään kuuluu taitoluistelussa erityisesti yksinluistelun, jäätanssin ja muodostelmaluistelun huippu-urheilun toiminnan järjestäminen. Naisten yksinluistelussa ja jäätanssissa Suomi on saavuttanut maapaikat Pekingin olympiakisoihin.

Suomeen luotiin 2010-luvulla käytännössä tyhjästä jäätanssikulttuuri, jonka avainhenkilö on ollut italialaisvalmentaja Maurizio Margaglio. Yksinluistelun parista jäätanssiin siirtyneet Juulia Turkkila ja Matthias Versluis ovat olleet vuodesta 2016 lähtien kehityksen eturintamassa, ja kehitys palkittiin olympiapaikalla jo Pekingiin.

- Ennen kuin olemme saaneet luotua jäätanssikulttuurin Helsinkiin, ei ollut edes polkua edetä huippujäätanssijaksi. Ainoa väylä oli harjoitella yksinluistelijana, kun siellä sitä valmennusta oli tarjolla. Nyt meillä on olemassa myös toinen väylä – ihan puhdas jäätanssipolku, Taitoluisteluliiton valmennuspäällikkö Satu Niittynen kertoo OlympiaCastin vieraana.

Niittysen työpöydällä on myös pidempiaikainen järjestelmän kehittäminen. Tässä työssä lähes kohtalonkysymys on Helsingin Myllypuroon ajettava hallihanke.

- Isoin haasteemme on tällä hetkellä tilaresurssi. Helsingissä olemme kaupungin jäävuorojen varassa, ja urheiluopistoilta ostamme jääaikaa leirityksiä varten. Se on hyvin hajanaista toimintaa, eikä taitoluistelu saa parhaita jäävuoroja. Jos saisimme oman tilan ja jääresurssin, jota hallitsemme, tapahtuisi isoja asioita nopeasti, Niittynen uskoo.

- Olympiaedustajamme reissaavat päivän aikana Kaarelasta Pirkkolaan ja Oulunkylään ja harjoittelevat kylmissä halleissa vaihtuvilla jäävuoroilla. Sehän ei ole missään nimessä kilpailukykyinen tilanne maailman huippujen kanssa. Hattua nostan, että jäätanssijamme pystyvät tässä tilanteessa tuottamaan myös tulosta.

Jääaikaresurssi on selkeästi suurin haaste lajissa tällä hetkellä, ja uusi halli ratkaisisi monta ongelmaa ja avaisi uudenlaisia mahdollisuuksia huippu-urheilutoiminnan keskittämiseen ja tehostamiseen. Tällä hetkellä selkeästi liittojohtoinen toimintamalli on vain jäätanssissa.

- Yksinluistelussa laitamme tosi paljon euroja urheilijoiden harjoitusolosuhteiden ostamiseen milloin mistäkin. Ajatus on se, että kun halli saadaan, niitäkin euroja voi ohjata omaan resurssiimme ja urheilijoille. Silloin sitä rahaa jää muuhunkin, kun jokaiselle ei tarvitse erikseen ostaa jääaikaa ympäri maailmaa, Niittynen korostaa.

Jaksot(100)

Mira Potkonen

Mira Potkonen

Ilman Mira Potkosta Suomi olisi jäänyt Rio De Janeiron olympialaisissa 2016 ilman mitaleja. Hän nimittäin voitti pronssi mitalin, vaikka neljä vuotta aikaisemmin tämän piti olla mahdotonta. Mira Potkosen poikkeuksellinen ura alkoi vasta 28 vuotiaana ja se on ollut täynnä uskomattomia tarinoita. Rion olympialaiset meinasi jäädä väliin, koska sääntöjen mukaan yli 35 vuotiaita ei päästetty enään kilpailemaan. Sääntö kuitenkin muutettiin ennen Rion olympialaisia ja niinpä Mira pääsi tavoittelemaan omaa unelmaansa. Miten on mahdollista, että 28 vuotiaanan nyrkkeilyn aloittanut Mira, pääsi vielä maailman huipulle asti?

11 Maalis 201958min

Esapekka Lappi

Esapekka Lappi

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Citroen-tallin tehdaskalustoa rallin MM-sarjassa kuljettava Esapekka Lappi. 28-vuotias pieksämäkeläinen on viimeisin nimi suomalaisten huippurallikuljettajien katkeamattomalla janalla, joka alkoi jo vuosikymmeniä sitten. Esapekka Lapin tie rallin MM-sarjaan ei ole ihan perinteisimmästä päästä, sillä alun perin hän haaveili Formula 1 -kuljettajan urasta. Siirto ralliin tapahtui pitkälti taloudellisista syistä. Ennen Lappia oli lähes ennenkuulumatonta, että rallipoluille päädytään kartingtaustan kautta, mutta Lapin esimerkin innoittamana tapa on yleistynyt – ainakin Suomessa. Kansallisen lajiliiton, AKK:n, kuljettajanpolulla karting nähdään nykyisin hyvänä pohjana sekä rata- että ralliautoilulle.  - Kartingia voi ajaa jo aika paljon nuorempana kuin rallia. Kilpaakin voi ajaa mahdollisesti jopa kymmenen vuotta ennen kuin siirtyy ralliautoon. Se kasvattaa pääkoppaa ja totuttaa sinua paineen tunteeseen sekä kilpailutilanteeseen. Se kehittää myös koordinaatiota ja ajosilmää. Se on varmasti se tärkein syy, Lappi analysoi OlympiaCastin vieraana.  - Ehkä se on konkretisoitunut AKK:n driver academyn valmennuskaartille, kun minä olin varmastikin ensimmäinen, kuka teki tämän vaihdoksen ratapuolelta ralliin. Sen jälkeen esimerkkiä on seurannut muutama muukin, kuten nyt WRC-sarjassa ajava Teemu Suninen. On siis nähty, että se polku toimii. Karting on hyvä pohja kaikkeen.  Tässä podcastissa Lappi käy läpi, miten hän on maineikkaaseen Citroenin tehdastalliin päätynyt ja mitä ralliautoilu maailman huipputasolla vaatii.

4 Maalis 201942min

Lauri Hakola

Lauri Hakola

Lauri hakola on mäkimaajoukkueen päävalmentaja vuodesta 2018 lähtien. Oman mäkihyppuran kohokohta oli ensimmäinen nuorten sm-pronssi, sekä junioreiden mm-mitali joukkuemäestä. Haukiputaalta kotoisin oleva Lauri muutti Kuopioon urheilulukion perässä ja siitä lähti kehittyminen uusille urille. Aktiiviuran aikana Lauri oli jo erittäin kiinnostunut valmentamisesta ja vetikin jo silloin mäkihyppykoulua. Pian lopettamisen jälkeen Lauri sai työpaikan Mäkihypyn parista ja siitä tie on johtanut maajoukkuevalmentajaksi asti.

25 Helmi 201937min

Olli-Pekka Kärkkäinen

Olli-Pekka Kärkkäinen

Tällä viikolla OlympiaCastin vieraana on Huippu-urheiluyksikön kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen. Kärkkäinen toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana tällä viikolla alkavissa pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. Olli-Pekka Kärkkäisen tarina on värikäs ja monisäikeinen: liikunnalta valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt vaikuttaa muun muassa suunnistusliitossa sekä päävalmentajana Tanskassa sekä suunnistuksessa että kestävyysjuoksussa. Matkan varrelle on mahtunut myös korkean paikan valmennuskeskuksen vetäminen Etelä-Afrikassa – sekä myös tuikitavalliset kirvesmiehen työt. Huippu-urheiluyksikössä Kärkkäinen on toiminut sen perustamisesta asti, ja nykyiseen työnkuvaan kestävyyslajien lajiryhmävastaavana kuuluu laaja-alainen suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen. Hän toimii muun muassa Suomen joukkueenjohtajana Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoissa Seefeldissä. OlympiaCastin vieraana Kärkkäinen avaa lajiryhmävastaavan työtä laajemminkin. Kiitosta satelee niin urheilijoille, valmentajille, lajiliittojen johtohahmoille kuin menestystä edesauttaville tukijoukoillekin. - On ollut upeaa tavata urheilun parissa ihmisiä, jotka ovat todella sitoutuneita tekemään parhaansa. On mahtavaa tavoitella näiden ihmisten kanssa isoja asioita. Tämä työ on unelmatyö, ja koen itseni aika etuoikeutetuksi, Kärkkäinen latelee. - Vajavaisuutta tunnen ehkä siitä, että joutuu valitsemaan, mitä voi tehdä ja mitä ei. Myös ikävät valinnat ovat osa tätä työtä. Olen kiitollinen siitä, mihin tämä elämä on vienyt.

18 Helmi 20191h 2min

Suosittua kategoriassa Urheilu

hockey-night-podcast
eturivi
urheilun-varjoissa
kimanttia
kaiken-takana
junnut-pelissa
rss-235-podcast
rss-piippuhylly
rss-ilvestyskirja-nyt
ohjissa
olympiacast
juoksumania
runners-high-podcast
rss-henkisesti-vahva-urheilija-podcast
rss-yhta-reikaa
rss-miiko-f1-podcast
rss-paholaisen-asianajaja-mufc-podcast
rss-vuorikasti
rss-liiga-fm
rss-taustapiru-harri-halme