Humanisti vastaa. Osa 21. Onko Suomi kansainvälinen vai nurkkakuntainen, Tuomas Martikainen?

Humanisti vastaa. Osa 21. Onko Suomi kansainvälinen vai nurkkakuntainen, Tuomas Martikainen?

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima

Tiedelinja: Hyvä, paha ydinvoima

Ensimmäinen kokeellinen ydinreaktori rakennettiin 1942 Chicagon yliopistossa. Ensimmäinen sähköntuotantoon tarkoitettu ydinreaktori otettiin käyttöön Moskovan lähettyvillä Obninskissa 1954. Suomessa sähköä tuottaa tällä hetkellä neljä ydinreaktoria, viideshän on testikäytössä Eurajoella ja se on määrä ottaa sähköntuotantoon kesällä. Aiemmat ydinvoimalat Eurajoella ja Loviisassa otettiin käyttöön vuosina 1977–1982. Suunnitteilla on uusi ydinvoimala Pyhäjoelle Hanhikiven niemelle. Miten ydinvoimala toimii, miten siihen on eri aikakausina suhtauduttu ja mikä vaikutus ydinvoiman käytöllä on taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Aiheesta Tiedelinjalla ovat keskustelemassa dosentti, fysiikan yliopistotutkija Tom Kuusela matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnastamme, tohtori Janne Korhonen kauppakorkeakoulumme johtamisen ja organisoinnin laitokselta sekä kulttuurihistorian dosentti Petri Paju humanistisesta tiedekunnastamme. www.utu.fi/tiedelinja

4 Helmi 20221h 1min

Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt

Uhkakuvat ja epäillyt yhteisöt

Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesu avaa sarjan Turun yliopiston poliittisen historian yliopistonlehtorin Mika Suonpään ja oikeussosiologian professorin Anne Alvesalo-Kuusen kanssa. Kolmikko pohtii, mitkä ryhmät määritellään uhiksi ja mitkä ei. Ohjelmaan Pesu on saanut myös Belfastin Queen's Universityssa työskennelleen emeritusprofessori Paddy Hillyardin kommentin.

3 Helmi 202252min

Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa

Kausi 3(2022): STUDYcast - Oikealla uralla? Kemia, biokemia ja lääketiede keskustelussa

Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten alojen opintojen rakenne sekä uramahdollisuuksia. Kuuntele opiskelijalähettiläidemme tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kemia-biokemia-laaketiede-opiskelu

1 Helmi 202237min

Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä

Systeemisyys moniammatillisessa yhteistyössä

Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3651

26 Tammi 202245min

Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään

Tiedelinja: Aluevaalit - keitä valitsemme ja mistä päättämään

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

20 Tammi 20221h 2min

Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?

Tiedelinja: Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat?

Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti. www.utu.fi/tiedelinja

15 Joulu 202159min

Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan

Veronika Laippala: Digitaalinen kielentutkimus avaimena digitaaliseen maailmaan

Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala

15 Joulu 20219min

Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi

Timo Veromaa: InFLAMES - immunologian huippututkimukseen perustuva täsmälääketieteen ekosysteemi

Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa

15 Joulu 20218min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
adhd-podi
psykologia
rss-narsisti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
avara-mieli
filocast-filosofian-perusteet
dear-ladies
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-sisalto-kuntoon
ilona-rauhala
psykologiaa-ja-kaikenlaista
aloita-meditaatio
salainen-paivakirja
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-ihana-elamani
rss-onks-ok