Humanisti vastaa. Osa 21. Onko Suomi kansainvälinen vai nurkkakuntainen, Tuomas Martikainen?

Humanisti vastaa. Osa 21. Onko Suomi kansainvälinen vai nurkkakuntainen, Tuomas Martikainen?

Professori Tuomas Martikaisen mukaan julkisen keskustelun kuva maahanmuuttajista vaatii päivittämistä Kansainvälistä muuttoliikettä, maahanmuuttajien kotoutumista ja uskonnollisia yhteisöjä tutkinut Turun yliopiston uskontotieteen professori Tuomas Martikainen sanoo, että käsityksemme monikulttuurisesta Suomesta ei vastaa todellisuutta. Hän toteaa esimerkkinä, että toisin kuin luullaan Suomessa asuvista ulkomaalaisista korkeintaan 15 prosenttia on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Martikaisen mukaan mielikuva maahanmuutosta näyttää juuttuneen 1990-luvulle, vaikka muutos on viime vuosikymmeninä ollut suuri. Hän sanoo, että myös käsitys suomalaisuudesta tulee väistämättä muuttumaan. Uskonnollisesti Suomessa on meneillään sama maallistuminen ja globaali murros kuin muissakin länsimaissa. Perinteisten kirkkojen asema on heikentynyt ja rinnalle on syntynyt uusia uskonnollisia yhteisöjä, erilaisia elämänfilosofioita ja vaihtoehtoisia henkistyneitä tapoja nähdä maailmaa. Podcastissa uskontotieteen professori vastaa myös kysymykseen uskonnon merkityksestä.. Pikaosiossa Martikainen ottaa kantaa Afrikan tähteen ja paljastaa näkemyksensä siitä, pitääkö tieteen ykköskielen Suomessa olla suomi vai englanti. Kirjasuosituksena hän tarjoaa Aleksander Solženitsynin teoksen Ivan Denisovitšin päivä. Kirja kertoo koskettavasti ja puhuttelevasti julmuudesta, jonka keskellä moni joutuu elämään myös tänään. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Jussi Kantola: Näkökulmia tuote-palvelujärjestelmien tutkimukseen

Jussi Kantola: Näkökulmia tuote-palvelujärjestelmien tutkimukseen

Tuote-palvelujärjestelmä on kilpailukykyinen tuotteiden, palveluiden, verkostojen ja infran muodostama kokonaisuus, jonka tavoitteena on sidosryhmien tarpeiden täyttäminen koko elinkaaren aikana ympäristöystävällisesti. Miten kykenemme suunnittelemaan ja operoimaan näitä järjestelmiä menestyksekkäästi? Tässä luennossa kuvataan eri näkökulmia näiden järjestelmien tutkimukseen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/jussi-kantola

15 Joulu 20207min

Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta

Kaarin Mäkikallio: Sikiö potilaana – elämän alku on terveyden perusta

Elämän alku on kiehtova sarja tapahtumia solujakautumisesta syntymään. Äidin ja sikiön moitteeton vuoropuhelu istukan välityksellä turvaa kasvavan sikiön tarpeet. Istukan vajaatoiminnan aiheuttaman sikiön kasvunhidastuman vaikeusastetta voidaan arvioida tutkimalla sikiön verenkiertoa ultraäänellä. Kaarin Mäkikallio toivoo, että synnytysajankohta voitaisiin valita optimaalisesti, koska sikiön kasvunhidastuma vaikuttaa myös aikuisiän terveyteen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kaarin-makikallio

15 Joulu 20208min

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Kati Hanhineva: Miten kasvisperäinen ruoka vaikuttaa terveyteemme

Elintarvikekehityksen professori Kati Hanhineva selvittää tutkimuksissaan sitä, miten erityisesti kasviperäinen ruoka vaikuttaa suolistoflooraan ja sitä kautta terveyteen, sekä miten elintarvikkeiden valmistusprosessit vaikuttavat näihin ominaisuuksiin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/kati-hanhineva

15 Joulu 202011min

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Maija S. Peltola: Puheen oppimiseen vaikuttavat monet tekijät – harjoittelu auttaa aina

Vieraan kielen oppiminen on arkipäivän taito, johon kätkeytyy monia ulottuvuuksia. Äidinkieli, ikä ja moninaiset taustatekijät vaikuttavat siihen, kuinka opimme puhumaan ja ymmärtämään uutta kieltä ja lisäksi erilaisilla harjoitteilla voidaan tukea ja nopeuttaa oppimista. Fonetiikan professori Maija S. Peltola muistuttaa, että oppimista voidaan myös mitata hyvin monin tavoin ja kokonaiskuvan muodostaminen vaatii monitieteistä ponnistelua. Päämääränä on kehittää oppimisalustoja, joilla tarjotaan erilaisille oppijoille mahdollisimman toimivia ja tehokkaita oppimisharjoitteita - mukaan oppimaan kutsutaan kaikki vauvasta vaariin. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/maija-s-peltola

15 Joulu 20209min

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Marjaana Veermans: Oppiminen, motivaatio ja oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelun lähtökohtana tulisi aina olla pedagogiikka. Kasvatustieteen professori Marjaana Veermans toteaa, että opettajilla täytyy säilyä päätäntävalta siitä, mikä tapa on pedagogisesti mielekäs milloinkin juuri hänen opettamalleen kurssille tai asialle. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/marjaana-veermans

15 Joulu 202012min

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Mikhail Saltychev: Miten voimme luottaa kyselytestien tuloksiin

Valitettavan usein jopa vuosikymmeniä käytössä olevaa mittaria on tutkittu vain vähän. Tämä kyseenalaistaa mittarin antamia tuloksia. Joissakin tilanteissa mittarin laaja käyttö jopa jatkuu riippumatta siitä, että sen ominaisuudet on todettu heikoiksi. Epäluotettavan mittarin käyttö saattaa johtaa väärään hoito- tai kuntoutuslinjan valintaan, puutteellisiin suosituksiin ja resurssien väärään kohdentamiseen, toteaa fysiatrian professori Mikhail Saltychev. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/mikhail-saltychev

15 Joulu 202011min

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Olli Tenovuo: Aivovammat – lääketieteen suurimpia haasteita

Eri syistä aiheutuvat aivovammat saattavat kohdata meistä ketä tahansa. Neurotraumatologian professori Olli Tenovuo tutkimusryhmineen pyrkii osaltaan löytämään keinoja, joilla vammautumisen seurauksia voidaan parhaiten minimoida. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/olli-tenovuo

15 Joulu 202011min

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Oona Ylönen: Lastensuojelun sosiaalityön äärellä

Lastensuojelun sosiaalityön tehtävänä on eri keinoin turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Kyseessä on viimesijainen turva. Lastensuojeluun liittyvän tiedontarpeen välittyminen eri tieteenalojen tutkimukseen on turvattava, korostaa sosiaalityön työelämäprofessori Oona Ylönen. Lue podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/syksy-2020/oona-ylonen

15 Joulu 20207min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
rss-narsisti
psykologia
rss-vegaaneista-tykkaan
adhd-podi
aamukahvilla
filocast-filosofian-perusteet
rss-laadukasta-ensihoitoa
avara-mieli
leikitaanko-laakaria
queen-talk
aloita-meditaatio
dear-ladies
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
aamupore
rss-eron-alkemiaa
rss-aavan-kutsu
rss-turun-yliopisto