Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Turun yliopisto25 Tammi 2024

Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Riikka Korja:  Lapsen varhainen kehitys ja kasvuympäristön suojaavat ja haavoittavat tekijät

Riikka Korja: Lapsen varhainen kehitys ja kasvuympäristön suojaavat ja haavoittavat tekijät

Miksi tarvitsemme tietoa sekä suojaavista että haavoittavista tekijöistä ymmärtääksemme lapsen kehitystä ja hyvinvointia? Miksi lapsen kehityksen varhaisvaiheet ovat erityisen merkityksellisiä? Kehityspsykologian professori kertoo luennollaan lapsen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä ja siitä, miten lapsen yksilölliset tekijät ja kasvuympäristön olosuhteet yhdessä luovat perustan lapsen pitkäaikaiselle hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

8 Marras 202210min

Timo Kuosmanen: Tuottavuuden stagnaatio

Timo Kuosmanen: Tuottavuuden stagnaatio

Mistä Suomen tuottavuuskasvun hyytyminen johtuu ja kuinka tuottavuuskehitys saadaan kestävälle kasvu-uralle? Taloustieteen professori tarkastelee luennollaan tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä selityksiä tuottavuuskasvun hidastumiselle peilaa niitä Suomen yrityssektoria käsittelevässä tuoreessa tutkimushankkeessa saatuihin empiirisiin tuloksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022

8 Marras 202210min

Minna Maijala:  Kielten opetus tulevaisuuden muutosvoimana

Minna Maijala: Kielten opetus tulevaisuuden muutosvoimana

Miten kielten opetuksella voidaan edistää tasa-arvoista kielenkäyttöä ja demokratiaa yhteiskunnassa? Miten kestävän kehityksen tavoitteita voidaan yhdistää kielten opetukseen? Miten kielten opetus voi olla tulevaisuuden muutosvoima? Kielten oppimisen ja opettamisen professori kertoo luennollaan, millaista on kulttuurienvälinen kielten oppiminen ja millainen merkitys sillä on demokratiataitojen oppimisen kannalta globaalissa, alati muuttuvassa maailmassa. Luennolla kerrotaan myös kestävän kehityksen merkityksestä kieltenopetuksessa ja kieltenopettajien koulutuksessa ja miten sitä voidaan tutkia. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

8 Marras 202211min

Teemu Niiranen:  Verenpainetauti – maailman johtava tautitaakan aiheuttaja

Teemu Niiranen: Verenpainetauti – maailman johtava tautitaakan aiheuttaja

Verenpainetauti on maailman johtava tautitaakan aiheuttaja. Sisätautiopin professori kertoo luennollaan, miten huikeista kehitysaskelista huolimatta verenpainetauti on edelleen yksi suurimpia uhkia kansanterveydelle. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

8 Marras 20229min

Teijo Saari:  Kivunhoidon uusi vuosikymmen

Teijo Saari: Kivunhoidon uusi vuosikymmen

Miksi leikkauskipu pitkittyy? Miksi kivun lääkehoito ei kaikilla potilailla toimi niin kuin toivoisimme? Leikkauksen jälkeinen kivunhoito tukeutui pitkään varsin voimakkaasti lääkehoitoon. Anestesiologian ja tehohoidon professori kertoo luennollaan, miten viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet kivunhoidon olevan lopulta paljon muuta kuin lääkehoitoa. Tulevaisuudessa kivunhoito mitä todennäköisemmin perustuu lukuisien kroonista kipua ennustavien riskitekijöiden kartoittamiseen, ja hoidon yksilöllisempään suunnitteluun. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

8 Marras 20228min

Paula Salo:  Viheliäisten ongelmien psykologiset ratkaisut

Paula Salo: Viheliäisten ongelmien psykologiset ratkaisut

Miten psykologista tietoa voidaan hyödyntää viheliäisten ongelmien, kuten ilmastonmuutoksen, ratkaisemisessa? Voiko psykologia auttaa ihmisiä tekemään parempia valintoja? Miten ihmisten käyttäytymistä muutetaan? Psykologian professori Paula Salo kertoo luennollaan ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä sekä psykologisen tiedon hyödyntämisestä käyttäytymisen ohjaamisessa. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2022/

8 Marras 202215min

Tiedelinja: Lemmikit ihmisen apuna

Tiedelinja: Lemmikit ihmisen apuna

Koiran arvellaan kesyyntyneen ihmisen kumppaniksi jopa 30 000 vuotta sitten, muut lemmikit asettuivat ihmisen rinnalle sen jälkeen. Miten lemmikit ovat auttaneet ihmistä, ja millaista apua niistä voisi olla tulevaisuudessa? Olisiko avustavasta koirasta jopa suurempi apu ikäihmisille kuin hoivarobotista? Miten ihmisen seuraan asettunut eläin on muokannut omia viestintätapojaan? Entä millaisia persoonia kissat ja koirat ovat? Tiedelinjalla lemmikeistä ja vähän muistakin ihmisen vaikutuspiirissä elävistä eläimistä keskustelemassa Turun yliopiston yleisen historian professori Taina Syrjämaa, Sote-akatemian koulutuksesta vastaava tutkimuspäällikkö Jussi Lehtonen ja ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Milla Salonen. www.utu.fi/tiedelinja

4 Marras 202257min

Opiskeluun liittyvä häpeä

Opiskeluun liittyvä häpeä

Opintopsykologit Saara ja Sanna keskustelevat häpeän tunteesta. Mikä kaikki voi hävettää opiskelijoita opintojen aikana? Miksi häpeä on niin vaikeasti siedettävä tunne ja miten me yleensä suojaudumme häpeältä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast-podcast-opiskeluun-liittyva-hapea Musiikki: Paul Krispijn

2 Marras 202225min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
adhd-podi
psykologia
aamukahvilla
rss-narsisti
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-duodecim-lehti
avara-mieli
rahapuhetta
psykologiaa-ja-kaikenlaista
aloita-meditaatio
dear-ladies
salainen-paivakirja
rss-sisalto-kuntoon
rss-ihana-elamani
ilona-rauhala
filocast-filosofian-perusteet
rss-synapselingo-opi-englantia