Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Turun yliopisto25 Tammi 2024

Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa

Tommi Inkinen: Talousmaantiede auttaa ymmärtämään kompleksista talouden maailmaa

Miten sijainnit, alueet ja etäisyys vaikuttavat talouteen? Miksi talouden toiminta kasaantuu toisille alueille ja toiselle ei? Talousmaantieteen professori kertoo luennollaan, miten talouden toiminta on tilasidonnaista, miten sitä voidaan tutkia ja kuinka spatiaalinen talousjärjestelmä rakentuu. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/tommi_inkinen

13 Huhti 20229min

Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia

Urpo Lamminmäki: Geeniteknologian avulla valmistetuilla vasta-aineilla on monia käyttötarkoituksia

Elimistömme tuottamat vasta-aineet suojaavat meitä bakteerien ja virusten aiheuttamalta uhalta. Mutta millaisia sovelluksia vasta-aineilla biotekniikassa ja lääketieteessä? Biotekniikan professori kertoo luennollaan, miten vasta-aineita valmistetaan ja miten geeniteknologia on mahdollistanut vasta-aineiden suunnitelmallisen muokkaamisen eri tarkoituksiin. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Urpo_Lamminmaki

13 Huhti 20229min

Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa

Valtteri Kaasinen: Parkinsonin tauti - aivojen ja mielen välimaastossa

Parkinsonin tautia pidettiin pitkään vain motoriikkaan eli liikkumiseen vaikuttavana tautina. Nykyhoidossa osataan paremmin huomioida myös taudin moninaiset ei-motoriset oireet. Neurologian professori Valtteri Kaasinen kertoo luennollaan Parkinsonin taudin oireista ja hoidollisista edistysaskelista. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/valtteri-kaasinen

13 Huhti 20228min

Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa

Viola Čapková: Filologia kirjallisuudentutkimuksessa

Filologia-käsitteellä on monta määritelmää. Sana viittaa kielen ja oppimisen rakkauteen, mikä oli aikoinaan kirjallisuudentutkimuksen ydin. Moderni filologia tarkoittaa jotain elävää kieltä ja sillä kirjoitettuja tekstejä sekä niihin liittyviä kulttuureja tutkivaa humanististen tieteiden haaraa. Vaikka viimeisen sadan vuoden kuluessa kirjallisuudentutkimus on moninaistuessaan etääntynyt filologisista lähtökohdistaan, kotimaisen kirjallisuuden professori muistuttaa, että on syytä tehdä kriittinen paluu filologia-ajatteluun. Filologian tapa yhdistää ihmistieteille niin tärkeä historiallis-poliittinen tietoisuus kielen pienten yksikköjen tutkimiseen tuntuu tänä päivänä hyvin ajankohtaiselta. https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/huhtikuu-2022/Viola_Capkova

13 Huhti 202210min

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät

Lastensuojelun käytäntösuositukset, osa 3: tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä sosiaalityöntekijät

Erikoistutkija Outi Linnossuo ja työelämäprofessori Oona Ylönen keskustelevat lastensuojelun käytäntösuosituksista ja tutkimustiedon välittämisestä lastensuojelun käytännön työhön. Käytäntösuositukset lukee ääneen Suvi Puttonen. Tämän jakson teemana on lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä sosiaalityöntekijöihin liittyvä tutkimus. Kaikki lastensuojelun käytäntösuositukset löydät myös osoitteesta https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo-ja-hankkeet/lastensuojelun-kehittaminen_etusivu/tietoa-lastensuojelusta/ äänikirjastona ja tekstimuotoisena, suomeksi ja ruotsiksi. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-lastensuojelun-kaytantosuositukset-osa-3-tutkimus-ja-kehittamistoiminta-seka-lastensuojelun-sosiaalityontekijat/

7 Huhti 202227min

Miälecast: Yksinäisyys

Miälecast: Yksinäisyys

Miälecast-podcastin toisessa jaksossa opintopsykologit Sanna ja Riikka keskustelevat yksinäisyydestä. Mitä yksinäisyydellä tarkoitetaan? Minkälaisia mahdollisia kehollisia tuntemuksia yksinäisyyteen liittyy? Miten yksinäisyys voi vaikuttaa havainnointiin ja tulkintoihin? Mitä yksinäisyydelle voisi yrittää tehdä? Jakson tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/mialecast/yksinaisyys Musiikki: Paul Krispijn

1 Huhti 202225min

Ukrainan sota

Ukrainan sota

Uhkakuvan anatomia -podcastin extrajaksossa aiheena on Ukrainan sota. Valtiotieteiden tohtori Jukka Pesun kanssa Venäjän sisäisestä kehityksestä kohti totalitarismia, info- ja propagandasodasta, sodan vaikutuksista Suomeen sekä tiedustelusta keskustelevat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Kimmo Elo, poliittisen historian oppiaineen yliopisto-opettaja Ville Soimetsä ja yliopistonlehtori Mika Suonpää.

29 Maalis 20221h 1min

STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat

STUDYcast - Oikealla uralla? Kielten pääaineopiskelijat keskustelevat

Tuleeko kaikista kielten opiskelijoista opettajia tai kääntäjiä? Pitääkö olla kielinero pärjätäkseen opinnoissa? Luetaanko kielissä pelkkää kielioppia? Kielten pääaineopiskelijat Hanna (pohjoismaiset kielet), Maija (englanti), Oona L.(saksa) ja Oona R. (italia) avaavat jaksossa mitä kielten opiskelu yliopistossa oikeastaan on ja kertovat omasta polustaan kielten opiskelijoiksi.

25 Maalis 202255min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
adhd-podi
psykologia
rss-narsisti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
avara-mieli
filocast-filosofian-perusteet
dear-ladies
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-sisalto-kuntoon
ilona-rauhala
psykologiaa-ja-kaikenlaista
aloita-meditaatio
salainen-paivakirja
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-ihana-elamani
rss-onks-ok