Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?
Turun yliopisto25 Tammi 2024

Humanisti vastaa. Osa 11. Mikä on pohjoismainen näkökulma holokaustiin, Anna-Leena Perämäki?

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä

Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä

Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Turun yliopistosta. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ihmisyyden-ytimessa--suhdeperustaisuus-ja-jatkuvuus-palvelujarjestelmassa/

17 Marras 202146min

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/

3 Marras 202128min

Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä

Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä

Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/

6 Loka 202143min

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

23 Syys 20211h 1min

Nuoret hoivaajat

Nuoret hoivaajat

Nuorista hoivaajista keskustelevat Kirsi Hokkila ALISA-projektista ja tutkijatohtori Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta. Podcast on julkaistu alun perin MOOC –opintojaksolla ’Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena’. Kurssi on kaikille avoin ja löytyy Digicampuksesta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=1231&section=3 Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nuoret-hoivaajat/

22 Syys 202118min

Systeeminen työote kouluissa

Systeeminen työote kouluissa

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta kouluympäristössä. Keskustelemassa rehtorit Anna-Kaisa Lindquist ja Leena Liusvaara, apulaisrehtori Clara Lindqvist, koulukuraattorit Sirpa Harinen ja Hannele Houston sekä aineenopettaja Tuomas Anttila. Haastattelijana johtava asiantuntija Päivi Petrelius. Kuuntele muita systeemisyys –sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoote-koulussa/

8 Syys 202156min

Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia

Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia

Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-kommunistisen-puolueen-satavuotinen-historia.pdf

26 Heinä 202133min

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen. Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/

20 Touko 202142min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rahapuhetta
ilona-rauhala
jari-sarasvuo-podcast
rss-tripsteri
rss-sisalto-kuntoon
rss-koira-haudattuna
rss-ihana-elamani
rss-mental-race