17. Muutoksen psykologia ja anatomia

Ihminen ei ole kone. Silti työelämässä yritämme toisinaan ulosmitata tehoja tavalla, joka unohtaa kokonaiskuvan – inhimillisyyden, elämänvaiheet, rajat ja rytmin.Tässä jaksossa puhumme uupumuksesta yksilön, ryhmän ja organisaation tasolla. Perkaamme sitä, mistä ylikuormitus syntyy, miksi joissain työyhteisöissä kuormitus jää huomaamatta, ja mitä tapahtuu, jos uupumuksesta puhutaan vasta, kun se alkaa näkyä excelissä.Pohdimme myös työelämän syvempiä kysymyksiä:Mikä on suhteemme työhön? Kuinka kestävä työtahtimme lopulta on? Miten voimme rakentaa parempaa työelämää yksin ja yhdessä? Ja mitä voimme oppia oravilta.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

16 Huhti 31min

Johtajan hyvinvoinnista puhutaan yllättävän vähän. Vaikka johtaja kantaa usein suurta vastuuta, paineita ja odotuksia, on hän monesti pitkälti itsensä varassa. Kuka huolehtii johtajasta?Tässä jaksossa pohdimme, mitä johtamistyö vaatii ja miksi oma hyvinvointi on johtajalle tärkeä pitää mielessä. Miltä tuntuu, kun riittämättömyys, keskeneräisyys ja hallinnan puute hiipivät ihon alle? Entä jos johtoryhmä ei kanna tai tukirakenteet puuttuvat?Keskustelemme myös siitä, miksi terve itsekkyys on johtajalle tärkeää, tarvitseeko aina olla saatavilla ja mikä olisi itselle kestävä tapa tehdä johtamistyötä. Pohdinnan alla ovat johtajuuden suojat ja supervoimat.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

9 Huhti 35min

Paljon puhutaan siitä, mitä johtajaan heijastetaan ja millaisena ryhmä hänet näkee. Mutta entäpä toisinpäin – mitä johtaja itse heijastaa työyhteisöönsä? Jokaisella johtajalla on omat kokemuksensa, uskomuksensa ja historiansa, jotka vaikuttavat siihen, millaisena hän näkee ihmiset ja millaisia rooleja hänellä on taipumus ottaa kantaakseen.Tässä jaksossa pohdimme, miten johtajan omat kaavat ja sokeat pisteet voivat vaikuttaa johtamistyöhön. Millä keinoilla johtaja voi tulla tietoisemmaksi omista ajatusmalleistaan? Entä miten tunnistaa ja purkaa toistuvia käyttäytymismalleja, jotka eivät enää palvele työyhteisöä ja johtajaa itseään?Itsetuntemus on avain parempaan johtajuuteen. Tämä jakso tarjoaa ajatuksia ja työkaluja niille, jotka haluavat ymmärtää itseään paremmin ja johtaa viisaammin.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

2 Huhti 32min

Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla kuppikuntaisuutta, konflikteja ja yksilön kokema vierauden tunne.Tässä jaksossa pohdimme, miksi työpaikoilla syntyy erilaisia kertomuksia, mitä seurauksia sillä on ja kuinka niitä voidaan tuoda näkyväksi. Miksi kokemusten ohittaminen voi olla kohtalokasta, ja miten organisaatiot ajautuvat helposti mustavalkoisiin asetelmiin, kuten ”yksi suuri perhe” vs. ”tunteeton ja asiakeskeinen työpaikka”?Puhumme myös siitä, miten johtaja voi herätellä itsessään uteliaisuutta ja luoda tilaa moninaisille kertomuksille. Mitä menetelmiä on olemassa, jotta organisaation tarinat voivat kohdata – ja miten voimme kirjoittaa työpaikan tulevaisuutta tässä ja nyt?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

26 Maalis 34min

Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tässä jaksossa sukellamme muutoksen johtamisen psykologiaan. Pohdimme, miksi kysymykset ja reaktiot tulevat usein viiveellä, kuinka johtajan kannattaa olla läsnä muutosprosessissa ja miten vaikeiden tunteiden kanssa voi työskennellä. Entä mitä tapahtuu, jos vaikeuksia ei kohdata, vaan muutos yritetään viedä läpi pelkällä tsemppipuheella? Lisäksi keskustelemme viestinnän merkityksestä – miksi se, miten asioita kerrotaan, on usein tärkeämpää kuin se, mitä kerrotaan? Jakso tarjoaa työkaluja johtajille, jotka haluavat navigoida muutoksen keskellä niin, että ihmiset saadaan mukaan ja prosessi tukee sekä työyhteisön että yksilöiden hyvinvointia.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

20 Maalis 36min

Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet.  Ryhmädynamiikan aallokossa pysyminen vaatii tarkkaa korvaa ja kykyä pysyä omalla tontilla, vaikka imut muuhun tuntuisivat nahoissa asti. Konsulttia kutsutaan kernaasti pelastajan, pahiksen tai vallankäyttäjän rooleihin, joihin helposti huomaamattaan ajautuu. Onkin tärkeää tunnistaa organisaation "hulluus" ja pysyä tietoisena siitä, mitä lähtee toistamaan. Asiakkaan auttaminen aidosti vaatii joskus myös pettymysten tuottamista.  Mutta kuinka rajata ja raamittaa työtä, jotta fokus pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla? Miksi on tärkeää tunnistaa, milloin tilattu työ ei oikeasti palvele asiakkaan tarpeita? Entä miksi työparin kanssa työskentely ei aina kevennä taakkaa vaan tuottaa enemmän kivilastia? Ja mitä tapahtuu, kun asiakkaan odotukset ovat epärealistisia tai jos konsultin epäonnistumista suorastaan pedataan?  Liity mukaan, kun pureudumme työelämän koukeroihin ja käymiimme karikoihin, jotka ovat muovanneet työtämme organisaatiopsykologeina ja konsultteina. https://organisaatiopsykologit.fi

19 Joulu 202444min

Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän pitkään.  Vaikka esihenkilöt ja johtajat usein tunnistavat velvoitteensa, epäasiallisen käyttäytymisen tunnistaminen voi olla joskus vaikeaa. Joskus käyttäytymistä tietoisesti sallitaan, koska työvoimaa ei haluta menettää tai muuten keikuttaa venettä. Toisinaan hankalalla tavalla käyttäytyvää kutsutaan "vahvaksi persoonaksi" ja "voimakkaaksi tyypiksi", mikä on ongelmallista retoriikkaa ja saattaa oikeuttaa sietämättömiä tilanteita.  Mutta miksi puuttuminen tuntuu niin vaikealta, ja toisaalta miksi se on samalla reilua kaikkia osapuolia kohtaan? Miten erottaa yksilön ongelmallinen käyttäytyminen laajemman tason ryhmäilmiöstä? Entä mitä ihmettä nakkikioskitappeluilla on tekemistä työpaikkakiusaamisen kanssa? Ja voiko ikävän käyttäytymisen selityksenä käyttää huonoa päivää tai horoskooppimerkkiä?  Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten johtaja voi kesyttää hankalaa käytöstä työpaikoilla ja asettaa pisteen sietämisen kulttuurille. Valmennukset ja työpajat epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta, sekä johtajien ja esihenkilöiden konsultaatio hankalissa tilanteissa:  https://organisaatiopsykologit.fi

28 Marras 202438min