Puolan uusi aikakausi: siirtyykö Euroopan valta itään?

Puolan uusi aikakausi: siirtyykö Euroopan valta itään?

Puola on suuri eurooppalainen maa, jonka politiikka on ollut viime vuosina Euroopan seuratuimpia. Oikeistokonservatiivinen Laki ja oikeus -puolue (PiS) hallitsi maata lähes vuosikymmenen, jona aikana muun muassa Viktor Orbánin johtaman Unkarin kanssa Visegrád-ryhmään asemoituneen Puolan politiikka haastoi eurooppalaisia käsityksiä riippumattomasta oikeusvaltiosta ja naisten oikeuksista. Mutta nyt valtaan on noussut jälleen astetta liberaalimpi ja selkeästi eurooppamyönteisempi Kansalaisfoorumi (PO) Donald Tuskin johdolla. Tulevat presidentinvaalit määrittävät pitkälti Puolan hallituksen kyvyn toimeenpanna vaalilupauksiaan. Varmalta näyttää, että Puolasta tulee jatkossa yhä merkityksellisempi Euroopan maa, jonka näkökulmia kuunnellaan tarkasti. Miten uusi valtakausi Puolassa on lähtenyt käyntiin? Mitä uusi johto ja politiikka tarkoittaa Puolalle ja sen asemalle EU:ssa? Entä millaisena Puola nähdään nyt Helsingistä ja Brysselistä käsin? Tässä jaksossa pureudumme Puolan sisäpolitiikkaan, sen suhteisiin Euroopan unioniin ja Suomeen sekä siihen, miltä maan tulevaisuus näyttää - unohtamatta Puolan vaiherikkaan historian vaikutusta nykyisyyteen. Jakson vieraina ovat Erja-Outi Heino, joka työskentelee erityisasiantuntijana ulkoministeriössä ja on kirjoittanut yhdessä Antti Blåfieldin kanssa tuoreen Puola on samaa maata -tietokirjan, sekä Katalin Miklossy, joka on Jean Monnet -professori ja itäisen Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaava Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa. Jakson juontavat Ida-Susanna Pöllänen ja Jalmari Sarla ja sen leikkasi Pauliina Saloranta. Jakso äänitettiin Fortress Soundworksin studiolla.

Jaksot(200)

Mustien elefanttien marssi maailmanpolitiikkaan

Mustien elefanttien marssi maailmanpolitiikkaan

Maailma moninapaistuu ja järjestyksen sääntöpohjaisuus säröilee. Liu’umme maailmanpolitiikassa kohti yhä jännitteisempää tilaa, jota voisi kutsua jo uudeksi kylmäksi sodaksi. Valtioiden kiristyvien välien lisäksi näköpiirissä on niin kutsuttuja X-riskejä: uhkia, jotka voivat vaarantaa ei vain yksittäisten valtioiden, vaan koko ihmiskunnan tulevaisuuden. Suurvaltakilpailuun liitettävän nollasummapelin säännöin pelaaminen synnyttää paradoksin, kun kyse on koko ihmiskunnan yhteisistä asioista. Kansallisvaltioiden tulee oppia pelaamaan useampaa peliä yhtäaikaisesti ja määriteltävä toimijuuttaan myös uusiksi. Muun muassa näihin teemoihin syventyy Hiski Haukkala uudessa kirjassaan Suuren pelin paluu – Suomen tulevaisuus kriisien maailmassa. Podcast-jaksossa Haukkala avaa ja tiivistää kirjan keskeisiä teemoja ja käsitteitä. Jakson on toimittanut ja juontaa Annastina Haapasaari.

31 Loka 20201h 2min

Kirjeenvaihtajana Venäjällä - mitä jokaisen tulisi tietää?

Kirjeenvaihtajana Venäjällä - mitä jokaisen tulisi tietää?

Minkälaisen maailmankuvan Venäjän valtamedia piirtää? Miten tulkinta eroaa omastamme? The Ulkopolitist haastattelussa YLE:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

17 Loka 202046min

Presidentti Halonen peräänkuuluttaa feministisen ulkopolitiikan merkitystä

Presidentti Halonen peräänkuuluttaa feministisen ulkopolitiikan merkitystä

The Ulkopolitistin erikoisjaksossa presidentti Tarja Halonen kertoo näkemyksensä feministisen ulkopolitiikan merkityksestä, asemasta ja maineesta nyky-yhteiskunnassa. Presidentti Haloselle feministisessä ulkopolitiikassa on kyse ennen kaikkea laajasta turvallisuuskäsityksestä, jota suomalaisessa ulkopolitiikassa presidentin mukaan toteutetaan jo nyt: ”Me teemme sitä vähän niin kuin vaivihkaa, mutta ei tekisi pahaa, vaikka tässä suhteessa oltaisiin avoimempiakin”. Jakson juontavat Annastina Haapasaari ja Anni Lindgren.

3 Loka 202026min

Varastetut vaalit synnyttivät kansalaisyhteiskunnan Valko-Venäjälle

Varastetut vaalit synnyttivät kansalaisyhteiskunnan Valko-Venäjälle

Tyytymättömyys presidentinvaalin lopputulokseen on saanut aikaan ennennäkemättömän kansalaisyhteiskunnan nousun Valko-Venäjällä. Mielenosoitukset Minskissä ovat keränneet kerralla kaduille yli 100 000 ihmistä, ja protesteista on jo muodostunut viikoittainen tapa. Valtio on vastannut kansalaisyhteiskunnan nousuun väkivallalla, jonka muodot ovat olleet erityisen rajuja kohdistuessaan uuden opposition koordinaationeuvoston johtohahmoihin. Lähes kolme vuosikymmentä vallassa ollut presidentti Aljaksandr Lukašenka ei ole ilmaissut olevansa protestoinnista huolissaan, vaikka onkin nähtävissä, että hänen valtansa legitimiteetti on aikaisemmasta yhä heikentynyt. Venäjän presidentti Putin on toistaiseksi ilmaissut tukensa nykyiselle presidentille. Syksyn 2020 toisessa podcast-jaksossa paneudutaan Valko-Venäjän protestiaaltoon, alueen demokratiakehitykseen sekä Venäjän toimiin lähinaapureidensa politiikan, talouden ja kulttuurin areenoilla. Vieraina jaksossa ovat Helsingin Sanomien Moskovan-kirjeenvaihtaja Jussi Niemeläinen sekä vapaa toimittaja Tuukka Tuomasjukka. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.

19 Syys 202034min

Datantaju - luemmeko kaikki kohta samoja uutisia?

Datantaju - luemmeko kaikki kohta samoja uutisia?

Tekoälyn ottaessa harppauksia uutistoimituksissa, The Ulkopolitist pohtii katoaako vai kasvaako mahdollisuutemme valita sitä, mitä feediltämme luemme? Kauden ensimmäisen jakson vieraana Yle News Labin Head of AI and Personalization, Jarno M. Koponen. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

5 Syys 202033min

Kauden päätös: Analyysin voima muuttuvassa mediakentässä

Kauden päätös: Analyysin voima muuttuvassa mediakentässä

Minkälainen on asiantuntijuuteen ja faktoihin perustuva sekä vapaaehtoispohjalta toimiva verkkolehti 2020-luvulla? Kuinka erottautua ja pysyä ajankohtaisena nopeassa median muutoksessa? Kauden viimeisessä jaksossa The Ulkopolitistin studioon saapuu lehden väistyvä päätoimittaja Anna Tervahartiala ja pestissä loppukeväästä aloittanut Mari Fabritius. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki

27 Kesä 202030min

Ulkovaltojen presenssi Afrikassa korostaa alueen omaa toimijuutta

Ulkovaltojen presenssi Afrikassa korostaa alueen omaa toimijuutta

Afrikka mantereena näyttäytyy yhä tärkeämpänä strategisena alueena ulkovalloille. Kiina on 2000-luvun alusta lisännyt presenssiään mantereella, mikä on kutsunut kilpailuun myös muita valtioita. Ulkomaiset toimijat käyvät kilpailua luonnonvaroista ja rakentavat mantereelle infrastruktuuria. Tämä mahdollistaa monille Afrikan maille paljon ja tuo niille uudenlaista valinnanvapautta, mutta toisaalta investoinnit voivat ajaa niitä myös velkavankeuteen. Afrikan valtioiden kanssa käytävä diplomatia on monipuolistunut ja uudistunut. Kilpailua käydään myös siitä, kuka saa Afrikan valtiot ja niiden äänet puolelleen multilateraalisessa järjestelmässä ja kansainvälisissä organisaatioissa. Myös mantereen oma toimijuus vahvistuu. Afrikan unionin tiivistynyt yhteistyö, panafrikkalainen ideologia ja kriittisyys perinteistä kehitysyhteistyötä kohtaan kertovat osaltaan myös mantereen tulevaisuudenkuvista ja afrikkalaisen identiteetin kehityssuunnasta. Studiossa asiantuntijavieraina Annmarie Kiiskinen ja Eva Nilsson. Jakson juontaa Annastina Haapasaari.

20 Kesä 202038min

Onko lehdistön asema muuttumassa USA:ssa pysyvästi?

Onko lehdistön asema muuttumassa USA:ssa pysyvästi?

Viime viikkoina kymmenet tuhannet ihmiset ovat siirtyneet kaduille ja osoittaneet mieltään Yhdysvalloissa. Uusimmassa jaksossa kuulemme New Yorkista käsin, miten protesteista on raportoitu ja kuinka tilanne vaikuttaa presidentinvaalien asetelmiin. Haastattelussa Kauppalehden ulkomaankirjeenvaihtaja Emil Elo New Yorkista. Jakson juontaa Tuomas Lähteenmäki.

6 Kesä 202023min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

rss-podme-livebox
aikalisa
ootsa-kuullut-tasta-2
politiikan-puskaradio
otetaan-yhdet
rss-vaalirankkurit-podcast
rikosmyytit
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
aihe
rss-raha-talous-ja-politiikka
linda-maria
rss-merja-mahkan-rahat
the-ulkopolitist
rss-kaikki-uusiksi
radio-antro
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
politbyroo
rss-uusi-juttu
rss-sinivalkoinen-islam
rss-agility-unite-podcast