Humanisti vastaa. Osa 13. Miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan Ukrainassa, Pia Koivunen?
Turun yliopisto27 Maalis 2024

Humanisti vastaa. Osa 13. Miksi 140 miljoonaa venäläistä sallii sodan Ukrainassa, Pia Koivunen?

Venäjä-asiantuntija Pia Koivunen pitää Ukrainasta kaapattujen lasten venäläistämistä kansanmurhana Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Pia Koivunen Turun yliopistosta luonnehtii Venäjälle siepattujen ukrainalaislasten kohtaloa järkyttäväksi. Lastenkodeista vietyjen orpojen tilanne on tutkijan mielestä lohduttomin, koska lapsilla ei ole lähiomaisia vaatimassa palauttamista. Jos lasten henkilöllisyys muutetaan ja heidät venäläistetään, he katoavat. FT Pia Koivusen mielestä kyseessä on eräänlainen kansanmurhan muoto. Hän muistuttaa, että Venäjän sota on brutaali hyökkäys Ukrainan kansaa kohtaan ja pyrkimyksenä on kitkeä ukrainalaisuus. Venäjän historian dosentti Pia Koivunen kävi ensimmäisen kerran Venäjällä koululaisena, sitten opiskelijana ja väitöskirja-aineistoa keräävänä tutkijana. Viimeinen vierailu on vuodelta 2019. Autoritäärisen valtion sananvapauden tila on hänestä surullisen huono. Venäjästä voi Koivusen mielestä puhua diktatuurina, koska presidentti Putin näyttää tehneen päätöksen Kiovaan hyökkäämisestä ja sotatoimista. Äärinationalistit tukevat sotaa. Iso massa on passiivinen, koska Putinin kausilla kansalaisten oikeudet ovat kaventuneet ja ihmiset ovat vieraantuneet poliittisesta toiminnasta. Sotaa vastustavia tutkija arvelee olevan julkisuudessa nähtyä enemmän, mutta mielenosoittajien vankilatuomiot hiljentävät tehokkaasti. Pia Koivunen on tutkijana aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hänen kokemuksensa mukaan some on hyvä kanava tiedeviestintään, jos osaa tarjota näkemykset tiiviinä täkyinä. Tutkija voi tuoda ajankohtaiseen keskusteluun asiantuntemusta, ja somessa on kätevä tiedottaa uusista julkaisuista, tapahtumista ja tutkimuksista. Podcastin pikatehtävässä haastateltava joutuu vastaamaan, kumpi pysäyttää lukemaan uutisen, toteava vai raflaava otsikko. Lukusuosituksissa Koivunen nostaa esiin ruotsalaisen Bengt Jangfeldtin teoksen Panoksena elämä: Vladimir Majakovski ja hänen piirinsä. Tietokirja tarjoaa ajankuvan 1920-luvun Neuvostoliitosta ja valtavasta utopiainnostuksesta. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Minna Hannula-Sormunen: Huomio varhaisen matemaattisen ajattelun tukemiseen

Uusin tutkimustieto osoittaa alle kouluikäisenä opittujen matemaattisten taitojen kriittisen tärkeän merkityksen myöhemmille matemaattisille taidoille, lukutaidoille, itsesäätelylle ja ajattelun taidoille. Miten hyvin tämä tiedostetaan Suomessa tällä hetkellä? Kasvatustieteen professori Minna Hannula-Sormunen nostaa esille tutkimusperustaisia, lapsia ja aikuisia innostavia menetelmiä varhaiskasvatusikäisten matemaattisen ajattelun herättelyyn ja tukemiseen. Minna Hannula-Sormunen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

18 Kesä 202016min

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Inkeri Ruokonen: Taito- ja taidekasvatus suomalaisessa varhaiskasvatuspedagogiikassa

Mikä tekee suomalaisesta varhaiskasvatuspedagogiikasta yhden maailmalla tunnetuimman konseptin ja miten sitä voitaisiin kehittää vielä paremmaksi? Varhaiskasvatuksen pedagogiikan professori Inkeri Ruokonen tarkastelee kokonaisvaltaisen taito- ja taidekasvatuksen mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen pedagogiikassa, sekä pohtii tutkimusperustaisen varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen roolia suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan kehittämisessä. Inkeri Ruokonen piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

11 Kesä 202015min

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Niina Junttila: ”Olla olemassa, eikä kukaan tiedä” - yksinäisyyden yhteiskunnalliset vaikutukset

Lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat nousussa ja niiden vaikutus oppimiselle, psykososiaaliselle hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalliselle turvallisuudelle on voimakas. Sosiaalisesti kestävää kehitystä uhkaava moniulotteinen trendi vaatii monitieteistä ja poikkisektoriaalista yhteistyötä, johon kasvatuspsykologian professori ja opetusneuvos Niina Junttila toivoo yhä enemmän ihmisiä, joilla on tahtoa ja rohkeutta toimia lasten ja nuorten parhaaksi. Niina Junttila piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

5 Kesä 202014min

Kiina - Tutkimus edellä

Kiina - Tutkimus edellä

Kiinan globaali vaikutusvalta on kasvussa ja maan mittavat investoinnit eri maanosissa ovat vahvistaneet sen asemaa maailmantaloudessa. Mitkä tekijät vaikuttavat Kiinan esiinmarssiin maailmanmahtina? Millainen on Kiinan vaikutusvalta Suomessa tai arktisella alueella ja mitä jääsilkkitiellä tarkoitetaan? Uskontotieteen yliopistonlehtorin Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, professori Lauri Paltemaa sekä tohtorikoulutettava Liisa Kauppila.

29 Huhti 202033min

8. Koti Suomenlinnassa

8. Koti Suomenlinnassa

Suomenlinna on koti 850 helsinkiläiselle. Millaista on asuminen pienessä saariyhteisössä, jossa vierailee yli miljoona matkailijaa vuodessa? Miten asuminen on muuttunut ja miltä tulevaisuus näyttää? Podcastin vetäjä Oona Simolin ja suomenlinnalainen yrittäjä ja näyttelijä Aarni Kivinen keskustelevat aiheesta. Lisäksi kuullaan Suomenlinnan hoitokunnan projektipäällikkö Anu Ahoniemeä, joka kertoo saarten tuoreesta hoito- ja käyttösuunnitelmasta sekä sen syntymiseen johtaneesta osallistavasta prosessista.

28 Huhti 202031min

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Lauri Nummenmaa: Aivot, tunteet ja tietoisuus

Tunteiden ansiosta kaikki ihmisten kokemukset värittyvät joko myönteisiksi tai kielteisiksi. Tietoisuus onkin voinut alun perin kehittyä viestimään kehon toiminnan muutoksista ja mahdollisista vaaratekijöistä sekä itselle että muille, mikä on myöhemmin johtanut kielen ja ajattelun muodostumiseen. Tunteet viestivät kuitenkin ainoastaan välittömästä hyvinvoinnistamme, eivätkä pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisesta. Koska tunteet eivät myöskään tarjoa objektiivista tietoa ympäröivästä maailmasta, ne voivat olla monissa tilanteissa vaarallinen päätöksenteon apuneuvo. Lääketieteellisen kuvantamisen ja mallintamisen professori Lauri Nummenmaa piti professoriluentonsa 11.3.2020. www.utu.fi/professoriluennot

27 Huhti 202015min

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Studycast: Oman koulutusalan valinta?

Jaksossa utulähettiläät Fanny-Sofia ja Juuso keskustelevat unelma-alan käsitteestä ja erilaisista opiskelureiteistä. Miten omasta opiskelutaipaleesta voi muokata mieleisensä ja haittaako opiskeluiden lykkääminen?

27 Huhti 202024min

Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä

Energian tulevaisuus - Tutkimus edellä

Miten tuotamme energiaa tulevaisuudessa? Mitkä asiat vaikuttavat energiankulutukseen ja miten kulutus saadaan kestävälle pohjalle? Uskontotieteen yliopistonlehtori Matti Kamppisen kanssa aiheesta keskustelevat kehittämisasiantuntija, molekulaarisen kasvibiologian dosentti Marjaana Suorsa sekä tulevaisuuden tutkimuksen professori Petri Tapio.

22 Huhti 202029min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-valo-minussa-2
jari-sarasvuo-podcast
rss-uskonto-on-tylsaa
taytta-tavaraa
rahapuhetta
leikitaanko-laakaria
rss-keskeneraiset-aidit
mielipaivakirja
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-luonnollinen-synnytys-podcast
rss-tripsteri