Humanisti vastaa. Osa 18. Voiko Turun yliopistoa kutsua huippuyliopistoksi, rehtori Marjo Kaartinen?
Turun yliopisto24 Loka 2024

Humanisti vastaa. Osa 18. Voiko Turun yliopistoa kutsua huippuyliopistoksi, rehtori Marjo Kaartinen?

Uusi rehtori Marjo Kaartinen: Turun yliopiston on aika karistaa vaatimattomuus ja olla ylpeä saavutuksistaan Rehtori Marjo Kaartinen sanoo suoraan, että Turun yliopistossa ollaan liian vaatimattomia. Aika Taideyliopiston vararehtorina havahdutti hänet näkemään ammattiylpeyden merkityksen ja Turun yliopiston vahvuudet tiedeyliopistona. Rehtori Marjo Kaartisen mielestä monialaisuus on Turun yliopiston ehdoton vahvuus. Monialainen yhteistyö on luonteva osa kahdeksan tiedekunnan olemusta, ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä monitieteisempiä ja suurempia tutkimusryhmiä. Vaikka kansainvälisissä yliopistovertailuissa sijoitus ei ole kärkijoukoissa, Kaartisen mielestä Turun yliopisto on “aika lailla huippuyliopisto”, jossa on upeita tutkimushankkeita ja korkealaatuista tutkimusta. Yliopistolta vaadittavaa tuloshakuisuutta Kaartinen pyrkii toteuttamaan niin, että tutkijat voivat menestyä entistä paremmin. Hän tähdentää, että perustutkimusta pitää saada tehdä rauhassa, mutta yhteiskunnan vaatimuksiin yliopisto voi silti reagoida nopeasti. Kun uudet vararehtorit Maija Peltola, Tapio Salakoski, Piia Seppänen aloittavat vuoden 2025 alussa, koko rehtoraatti on uudistunut. Kaartinen painottaa johdon vuorovaikutusta kaikkien yliopistolaisten kanssa. Rekrytointipolitiikkaan hän toivoisi rohkeutta palkata useammin vakinaisiin työsuhteisiin, mikä vapauttaisi tutkijoita pätkittäisyyden synnyttämästä jatkuvasta stressistä. Julkisessa keskustelussa ajoittain esiintyvän vähättelyn vastapainoksi Kaartinen kaipaa lisää puhetta tieteen merkityksestä. Rehtorina hän haluaa tuoda esiin yliopistojen ainutlaatuisen, yhteiskunnalle välttämättömän työn ja pitää tärkeänä, että tutkijat osallistuvat tiedeviestintään aktiivisesti itselleen luontevissa kanavissa. Podcastin kirjavinkkinä Marjo Kaartinen suosittelee Bea Uusman teosta Naparetki: Minun rakkaustarinani. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Emilia Elisabet Lahti: Lämmin sisu johtamisessa

Emilia Elisabet Lahti: Lämmin sisu johtamisessa

Tekniikan tohtori, usein ”sisutohtorina” tunnettu Emilia Elisabet Lahti puhuu sisusta ilmiönä ja miten lämmin sisu on johtamisessa voimavara. Elisabet pohtii podcastissa myös sisun erilaisia muotoja ja niiden vaikutuksia. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/johda-tulevaisuutta

24 Touko 202325min

Luonnollista kemiaa: Hyvät ja pahat hyönteiset kasvievoluution edistäjinä

Luonnollista kemiaa: Hyvät ja pahat hyönteiset kasvievoluution edistäjinä

Tiesitkö, että jopa tuhohyönteisistä on ollut merkittävää hyötyä kasvikunnan kehittymiselle evoluution saatossa. Tässä podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten hyönteiset ovat pakottaneet kasvikuntaa tuottamaan muun muassa uusia lääkeaineita ja miten hyönteiset käyttävät näitä aineita myös omaan puolustukseensa. Lisäksi käydään läpi esimerkkien avulla sitä, miten kasvilajien mikroevoluution ensiaskeleita voi yrittää todentaa jopa omassa kotipuutarhassa. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

23 Touko 202350min

Humanisti vastaa. Osa 5. Onko vegaanihahmo kaunokirjallisuuden hyvis vai pahis, Lotta Luhtala?

Humanisti vastaa. Osa 5. Onko vegaanihahmo kaunokirjallisuuden hyvis vai pahis, Lotta Luhtala?

Vegaanihahmo on romaanissa muutoksen kantaja – lukemiseen liittyvä aktivismi syntyy aggressiivisuuden sijaan pienistä teoista Humanisti vastaa -podcastissa väitöskirjatutkija Lotta Luhtala kertoo, miten kirjailija tuo vegaanihahmoilla esille eläinoikeudellisia kysymyksiä. Yleensä vegaani on kertomuksen sivuosassa, vaikka toimii muutoksen airuena. Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen väitöskirjatutkija Lotta Luhtalan aineistossa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä romaaneja, joita hän tarkastelee veganismin arvojen läpi. Tutkijan mukaan vegaanit ja eläinaktivistit näyttävät usein yhdistyvän rikosteemaiseen kirjallisuuteen ja niiden kuvaus tuntuu hieman yksipuoliselta. Toisaalta vegaanihahmoja löytyy kaikista lajeista lastenkirjallisuudesta trillereihin ja maagisrealistisiin tarinoihin. Luhtala on mukana myös Romaanin tieto -projektissa, jossa tarkastellaan kirjailijan roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana. INTERACT-projektissa puolestaan selvitetään, miten lukemisen kautta voi vaikuttaa. Luhtala muistuttaa, että lukemiseen liittyvä aktivismi on hidasta ja pienistä teoista syntyvää, ei suurta ja räjähtävää. Podcastissa vinkataan lisäksi toimivasta yhteisöllisestä tavasta tehdä tutkimusta: Korona-aikaan pieni ryhmä tutkijoita kokoontui joka aamu Zoomissa kirjoittamaan etänä rytmittäen kirjoitusjaksot ja tauot kellontarkasti. Kokemukset olivat myönteisiä, sillä työ eteni ja korona-ajan ahdistus helpotti. Vuonna 2019 nuori tutkija sai kutsun itsenäisyysjuhliin presidentinlinnaan, mikä tuntui merkittävältä kannustimelta omalle tutkimustyölle. Itä-Suomen yliopistoon tekemästään gradusta Sukupuolentutkimuksen seuran palkinnon saanut Luhtala joutuu podcastin pikatehtävässä valitsemaan, kumpi on mieluisampi, Itä-Suomen vai Turun yliopisto. Podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. http://utu.fi/humanisti-vastaa

23 Touko 202339min

Vau, mikä vaikutus!: Onko monitieteisyys uhka vai mahdollisuus sidosryhmäyhteistyölle?

Vau, mikä vaikutus!: Onko monitieteisyys uhka vai mahdollisuus sidosryhmäyhteistyölle?

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston kemian laitoksen professori Mika Lastusaari. Hänen kanssaan jutellaan hackmaniitista ja sen eri soveltamismahdollisuuksista. Sekä siitä, miten tieteellistä tutkimusta viestitään eri sidosryhmille ja minkälaisia vaikutuksia eri sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcast-sarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

22 Touko 202325min

Sotehankinnat soteuudistuksen jälkeen - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Sotehankinnat soteuudistuksen jälkeen - mikä muuttui vai muuttuiko mikään?

Miten soteuudistusta koskeva lainsäädäntö vaikuttaa hyvinvointialueiden hankintoihin? Keskustelemassa sotejuridiikan asiantuntijat Auli Valli-Lintu ja Nina Lyly KPMG:ltä sekä Johanna Sorvettula Hyvil Oy:stä. Podcast on julkaistu myös Sote-akatemian Sosiaalioikeus-opintojaksolla 2023. Opintojakso on tuotettu Turun yliopiston ja tilintarkastus- ja konsultointiyhtiö KPMG:n yhteistyönä. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-sotehankinnat-soteuudistuksen-jalkeen-mika-muuttui-vai-muuttuiko-mikaan/

17 Touko 202325min

Aallonharjalla: Skötbåt – sylivene?

Aallonharjalla: Skötbåt – sylivene?

Vuonna 2021 pohjoismainen limisaumaveneperinne hyväksyttiin Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Kulttuurintutkija Jaana Kouri (Åbo Akademi) ja animaatiotaiteilija ja talonpoikaisvenepurjehtija Antonia Ringbom keskustelevat meren ja puuveneellä purjehtimisen merkityksistä. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202328min

Aallonharjalle: Karibian laivojen kestävät kuviot

Aallonharjalle: Karibian laivojen kestävät kuviot

Suomalaiset ovat risteilykansaa. Lomailemme niin Itämeren kuin Karibianmeren aalloilla, mutta kuinka kestävästi? Keskustelussa Eini Haaja (tutkijatohtori, TIAS) ja Elina Valovirta (kollegiumtutkija, TIAS) pohtivat risteilyturismin ja laivanrakennusteollisuuden uusia tuulia aina laivanrakennuksesta valmiiseen laivaan. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202328min

Aallonharjalle: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon

Aallonharjalle: Tove Janssonin Pellingistä Hankoon

Otto Latvan ja Maarit Leskelä-Kärjen kirja ”Meri ja Tove” (2022) toi esille ennennäkemättömiä puolia Tove Janssonin suhteesta merelliseen luontoon ja hänen vaiheistaan Pellingin saaristossa. Teoksen kansikuvassa on myös vähemmälle huomiolle jäänyt kuva Tove Janssonista Klovharun saarella. Kuvan on ottanut valokuvaaja ja luontoaktivisti Johannes Runeberg. Jaksossa Latva ja Leskelä-Kärki haastattelevat Runebergia, joka on muun muassa viettänyt kesiään Janssoneiden vieraana Pellingissä. Keskustelussa seikkaillaan Pellingin lisäksi myös Runebergin kotipaikkakunnalla Hangossa, jossa hän on tehnyt mittavaa työtä kansanvalistajana ja luontoaktivistina. Tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

11 Touko 202330min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
adhd-podi
psykologia
aamukahvilla
rss-narsisti
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-duodecim-lehti
rss-sisalto-kuntoon
avara-mieli
aloita-meditaatio
dear-ladies
rss-vapaudu-voimaasi
rss-ihana-elamani
psykologiaa-ja-kaikenlaista
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-synapselingo-opi-englantia