Humanisti vastaa. Osa 18. Voiko Turun yliopistoa kutsua huippuyliopistoksi, rehtori Marjo Kaartinen?
Turun yliopisto24 Loka 2024

Humanisti vastaa. Osa 18. Voiko Turun yliopistoa kutsua huippuyliopistoksi, rehtori Marjo Kaartinen?

Uusi rehtori Marjo Kaartinen: Turun yliopiston on aika karistaa vaatimattomuus ja olla ylpeä saavutuksistaan Rehtori Marjo Kaartinen sanoo suoraan, että Turun yliopistossa ollaan liian vaatimattomia. Aika Taideyliopiston vararehtorina havahdutti hänet näkemään ammattiylpeyden merkityksen ja Turun yliopiston vahvuudet tiedeyliopistona. Rehtori Marjo Kaartisen mielestä monialaisuus on Turun yliopiston ehdoton vahvuus. Monialainen yhteistyö on luonteva osa kahdeksan tiedekunnan olemusta, ja tulevaisuudessa tarvitaan yhä monitieteisempiä ja suurempia tutkimusryhmiä. Vaikka kansainvälisissä yliopistovertailuissa sijoitus ei ole kärkijoukoissa, Kaartisen mielestä Turun yliopisto on “aika lailla huippuyliopisto”, jossa on upeita tutkimushankkeita ja korkealaatuista tutkimusta. Yliopistolta vaadittavaa tuloshakuisuutta Kaartinen pyrkii toteuttamaan niin, että tutkijat voivat menestyä entistä paremmin. Hän tähdentää, että perustutkimusta pitää saada tehdä rauhassa, mutta yhteiskunnan vaatimuksiin yliopisto voi silti reagoida nopeasti. Kun uudet vararehtorit Maija Peltola, Tapio Salakoski, Piia Seppänen aloittavat vuoden 2025 alussa, koko rehtoraatti on uudistunut. Kaartinen painottaa johdon vuorovaikutusta kaikkien yliopistolaisten kanssa. Rekrytointipolitiikkaan hän toivoisi rohkeutta palkata useammin vakinaisiin työsuhteisiin, mikä vapauttaisi tutkijoita pätkittäisyyden synnyttämästä jatkuvasta stressistä. Julkisessa keskustelussa ajoittain esiintyvän vähättelyn vastapainoksi Kaartinen kaipaa lisää puhetta tieteen merkityksestä. Rehtorina hän haluaa tuoda esiin yliopistojen ainutlaatuisen, yhteiskunnalle välttämättömän työn ja pitää tärkeänä, että tutkijat osallistuvat tiedeviestintään aktiivisesti itselleen luontevissa kanavissa. Podcastin kirjavinkkinä Marjo Kaartinen suosittelee Bea Uusman teosta Naparetki: Minun rakkaustarinani. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä

Ihmisyyden ytimessä – Suhdeperustaisuus ja jatkuvuus palvelujärjestelmässä

Mitä jos työntekijä ei kohtaisikaan asiakasta – vaan ihminen kohtaisi ihmisen? Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Suhdeperustaisuudesta ja jatkuvuudesta palvelujärjestelmässä ovat keskustelemassa systeemisen työotteen kouluttajat, perhepsykoterapeutti Outi Abrahamsson ja asiantuntija ja väitöskirjatutkija Saija Westerlund-Cook. Haastattelijoina toimivat Sari Ahlqvist-Björkroth ja Miia Tuominen Turun yliopistosta. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja. Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-ihmisyyden-ytimessa--suhdeperustaisuus-ja-jatkuvuus-palvelujarjestelmassa/

17 Marras 202146min

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen työote

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! Tässä jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisestä työskentelystä. Keskustelemassa erikoissosiaalityöntekijä Marjo Oinonen ja psykologi Anna Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja täällä: www.soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote/

3 Marras 202128min

Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä

Systeemisyys kuntoutuksen näkökulmasta: esimerkkinä neurologinen sairaus perheessä

Systeemisyys –sarja jatkuu uudella jaksolla! Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sekä psykologi Timo Teräsahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukijärvi. Esimerkkinä tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta/

6 Loka 202143min

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

23 Syys 20211h 1min

Nuoret hoivaajat

Nuoret hoivaajat

Nuorista hoivaajista keskustelevat Kirsi Hokkila ALISA-projektista ja tutkijatohtori Tiina Sihto Jyväskylän yliopistosta. Podcast on julkaistu alun perin MOOC –opintojaksolla ’Nuoret hoivaajat 1: Perheenjäsenen vakava sairaus, vamma tai päihteiden käyttö lapsuuden kokemuksena’. Kurssi on kaikille avoin ja löytyy Digicampuksesta: https://digicampus.fi/course/view.php?id=1231&section=3 Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-nuoret-hoivaajat/

22 Syys 202118min

Systeeminen työote kouluissa

Systeeminen työote kouluissa

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta kouluympäristössä. Keskustelemassa rehtorit Anna-Kaisa Lindquist ja Leena Liusvaara, apulaisrehtori Clara Lindqvist, koulukuraattorit Sirpa Harinen ja Hannele Houston sekä aineenopettaja Tuomas Anttila. Haastattelijana johtava asiantuntija Päivi Petrelius. Kuuntele muita systeemisyys –sarjan jaksoja täällä: https://soundcloud.com/soteakatemia/sets/systeemisyys-sarja Podcastin tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoote-koulussa/

8 Syys 202156min

Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia

Kiinan kommunistisen puolueen satavuotinen historia

Kiinan kommunistinen puolue täytti heinäkuussa 100 vuotta. Puolueen historia on täynnä vauhdikkaita käänteitä ja vaarallisia tilanteita. Tässä jaksossa Itä-Aasian tutkimus ja koulutuskeskuksen professori Lauri Paltemaa käy läpi puolueen historiaa yliopistonlehtori Outi Luovan kanssa. Lue podcast-jakson tekstivastine PDF-muodossa https://www.utu.fi/sites/default/files/public%3A//media/file/Kiinan-kommunistisen-puolueen-satavuotinen-historia.pdf

26 Heinä 202133min

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeeminen työskentely lapsi- ja perhepalveluissa: esimerkkinä lastensuojelun sosiaalityö

Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu uudella jaksolla. Tällä kertaa keskustellaan systeemisestä työotteesta lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskennellessä. Keskustelemassa perheterapeutti ja systeemisen lastensuojelun kouluttaja Jaana Kivistö ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä Julia Fagerström. Haastattelijana työelämäprofessori Oona Ylönen. Tekstivastine https://blogit.utu.fi/soteakatemia/yhteinen-aani-systeeminen-tyoskentely-lapsi-ja-perhepalveluissa-esimerkkina-lastensuojelun-sosiaalityo/

20 Touko 202142min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
rss-narsisti
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
jari-sarasvuo-podcast
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-uskonto-on-tylsaa
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-turun-yliopisto
leikitaanko-laakaria
adhd-podi
mielipaivakirja
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-tripsteri
rss-metropolia-ammattikorkeakoulu
rss-sisalto-kuntoon
rss-luonnollinen-synnytys-podcast