Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?

Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Matti Mäntymäki: Eettisistä periaatteista kohti kestävää tekoälyn käyttöä?

Matti Mäntymäki: Eettisistä periaatteista kohti kestävää tekoälyn käyttöä?

Tietojärjestelmätieteen professori Matti Mäntymäki pohtii luennollaan ihmisen ja tekoälyn muuttuvaa suhdetta. Onko nopeasti kehittyvä tekoäly ihmisen hallittavissa? Entä millaisia ovat tekoälyn eettiset periaatteet tai millainen voisi olla sosiaalisesti kestävä tekoäly? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/matti_mantymaki

15 Marras 202313min

Leo Lahti: Kohinasta koherenssiin: datan ja laskennan merkitys nousevilla tutkimusaloilla

Leo Lahti: Kohinasta koherenssiin: datan ja laskennan merkitys nousevilla tutkimusaloilla

Miten datavirroista ammennetaan tietoa ja informaatiotulvaa hallitaan? Datan laskennallinen tulkinta on muovannut perinteisiä tutkimuskysymyksiä ja johtanut uusien tieteenalojen syntyyn. Datatieteen professori Leo Lahti pohtii luennollaan laskennallisen päättelyn luonnetta ja sen merkitystä tutkimuksessa ja yhteiskunnassa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/leo_lahti

15 Marras 202312min

Kaisa Matomäki: Alkuluvut – mitä, missä ja miksi?

Kaisa Matomäki: Alkuluvut – mitä, missä ja miksi?

Alkuluvut ovat ykköstä suurempia luonnollisia lukuja, jotka ovat jaollisia ainoastaan ykkösellä ja itsellään. Jokainen luonnollinen luku voidaan hajottaa alkulukujen tuloksi, joten alkuluvut ovat tavallaan kokonaislukujen rakennuspalikoita. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/kaisa_matomaki

15 Marras 202313min

Jukka Leppänen: Ihmisen käyttäytymisen tutkimus säilyttää merkityksensä

Jukka Leppänen: Ihmisen käyttäytymisen tutkimus säilyttää merkityksensä

Psykologia tutkii ihmisen mieltä ja käyttäytymistä - sitä mitä ja miten havaitsemme, ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä. Jukka Leppänen tarkastelee professoriluennollaan joitakin ihmisen käyttäytymisen tyypillisiä piirteitä ja niiden kehitystä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jukka-leppanen

15 Marras 202310min

Juho Joutsa: Lobotomiasta aivostimulaatioon: Uusi aikakausi neurotieteessä

Juho Joutsa: Lobotomiasta aivostimulaatioon: Uusi aikakausi neurotieteessä

Mistä aivosairauksien oireet saavat alkunsa? Entä voidaanko aivostimulaation avulla tulevaisuudessa hoitaa kaikkia aivosairauksia? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/juho_joutsa

15 Marras 202310min

Eriikka Paavilainen-Mäntymäki: Miten pärjäämme kilpailussa kansainvälisestä osaamisesta?

Eriikka Paavilainen-Mäntymäki: Miten pärjäämme kilpailussa kansainvälisestä osaamisesta?

Kansainvälisten osaajien houkutteleminen Suomeen on saanut viime aikoina runsaasti huomiota. Yritysten näkökulma ja rooli on kuitenkin jäänyt keskustelussa vähemmälle huomiolle. Eriikka Paavilainen-Mäntymäen professoriluennolla tarkastellaan viimeaikaisia havaintoja aiheesta. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/eriikka_paavilainen_mantymaki

15 Marras 202313min

Humanisti Vastaa. Osa 8. Mitä on eettinen kieltenopetus ja rakentava metsäkeskustelu, Minna Maijala?

Humanisti Vastaa. Osa 8. Mitä on eettinen kieltenopetus ja rakentava metsäkeskustelu, Minna Maijala?

Eettinen näkökulma kuuluu moderniin kieltenopetukseen ja uusi sanatutkimus tähtää parempaan metsäkeskusteluun Kielten oppimisen ja opettamisen professori Minna Maijala kertoo, että Metsäsanoista metsätekoihin -tutkimus pyrkii elävän luonnon säilyttämiseen. Maijalan aiempi laaja tutkimus Turun yliopistossa keskittyi eettiseen kieltenopetukseen. Humanisti vastaa -podcastissa Minna Maijala sanoo, että kestävä kehitys nivoutuu erittäin hyvin kieltenopetukseen. Oppikirjoihin hän toivoo lisää teemaan sopivia aineistoja. Esimerkiksi ekologista matkailua on luontevaa käsitellä kieltentunneilla. Saksaa opettava Maijala pitää erikoisena sitä, että yhteiskunnallisessa keskustelussa suurista eurooppalaisista kielistä, kuten saksasta ja ranskasta, puhutaan meillä pieninä. Hän muistuttaa, että tulevaisuuden töissä suomalaiset tarvitsevat monipuolista kielitaitoa ja nuoret haluavat oppia kieliä. Koulujärjestelmä ei tätä välttämättä nykyisellään tue. Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin olevalle professorille luonto on läheinen. Hänen mielestään on tärkeä selvittää, miten metsistä puhutaan. Hän toivoo, että Suomessa on myös tulevaisuudessa vanhoja metsiä, missä sekä eläimillä, kasveilla että ihmisillä on hyvä olla. Podcastin pikakysymyksissä Maijala joutuu pohtimaan, onko metsäteollisuus ympäristön pilaaja vai vastuullinen tuottaja. Vastakkainasettelun sijaan hän korostaa tietoon perustuvaa, eri näkökulmia ymmärtävää keskustelua. Maijalan tutkimusryhmiä rahoittaa Koneen Säätiö. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastit ovat kuunneltavissa myös Turun Sanomien verkkosivuilla ja Spotifyssa. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

26 Loka 202338min

Luonnollista kemiaa: Monimuotoisuuden monet kasvot

Luonnollista kemiaa: Monimuotoisuuden monet kasvot

Tämä luonnollista kemiaa podcastjakso sai inspiraationsa kemian opiskelijoiden kurssityöstä kasvitieteellisen puutarhan kasvikirjon parissa. Luonnon monimuotoisuudessa näyttääkin edelleen olevan sellaisia tasoja, joita emme ole välttämättä koskaan tulleet edes ajatelleiksi. Mutta miten näitä tuntemattomia tasoja pitäisi lähestyä, jotta niistä voisi tulla osa meille tuttua luonnon monimuotoisuutta? Kuuntele Maria Lahtisen ja JP Salmisen mietteet asiasta ja siitä, miten tätä monimuotoista haastetta kannattaa lähteä jatkossa ratkomaan. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

24 Loka 202356min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
aamukahvilla
rss-narsisti
adhd-podi
rss-duodecim-lehti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
jari-sarasvuo-podcast
rss-tripsteri
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-koira-haudattuna
ilona-rauhala
kehossa
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-ihana-elamani