Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?

Humanisti vastaa. Osa 24. Miten pergamenttieläin kantaa kirjallista historiaa, Tuomas Heikkilä?

Tuomas Heikkilän 13 miljoonan euron megahanke mullistaa historiantutkimuksen ja paljastaa: Suomen Nato-yhteys juontaa jo keskiajalle Turun yliopiston dosentti, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä johtaa kolmen kansainvälisen kollegansa kanssa yli 13 miljoonan euron CODICUM-tutkimusta. Tavoitteena on valaista keskiaikaa ennennäkemättömällä tavalla. Ensimmäistä kertaa Euroopan tutkimusneuvoston jättirahoituksen on Suomessa saanut humanistinen tutkimus. CODICUMin kymmenien tutkijoiden ryhmän johdossa on historiantutkija Heikkilän ohella tanskalainen kirjallisuustieteilijä, norjalainen paleografi ja biokodikologi Britanniasta, koska nykyisin kaikki huippututkimus on monitieteistä. Aineistona on maailman suurin kokoelma keskiaikaisia kirjafragmentteja, joista tutkitaan tekstien lisäksi muun muassa kirjainmuotoja, väriaineita ja pergamenttinahkojen eli kirjoiksi päätyneiden vasikoiden, lampaiden ja jopa hylkeen DNA:ta. Heikkilä kuvaa kirjoja keskiajan ylivertaiseksi informaatioteknologiaksi, joka muokkasi yhteiskuntaa ja loi kulttuurisia arvoverkostoja, joihin Pohjolassa haluttiin kuulua. Heikkilä pitää Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon luontevana, koska läntisten yhteyksien kautta juuret ulottuvat 1200-luvulle. Podcastissa tartutaan myös sivistykseen ja humanistisen tutkimuksen puolestapuhuja saa määritellä, mitä on todellinen sivistys. Tuomas Heikkilän suuri huoli koskee tietokirjallisuutta, joka on hänen mukaansa tyhmistymisen ja tuhon tiellä. Tietokirjojen teko on jätetty aivan liikaa muiden kuin tutkijoiden käsiin, eikä Tieto-Finlandian valitsijoiden joukossa juuri ole tutkijakoulutuksen saaneita. Pikaosiossa paljastuu, mikä on tutkijan älyllinen karkkikauppa ja kirjasuosituksina Heikkilä vinkkaa Oscar Wilden kaunokirjallisen teoksen De profundis ja tietokirjana suomalaisen historiantutkijan Derek Fewsterin väitöskirjan Visions of Past Glory. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

Jaksot(500)

Niina Käyhkö: Digitaalinen paikkatieto tarkentaa käsitystämme maailman tilasta ja muutoksista

Niina Käyhkö: Digitaalinen paikkatieto tarkentaa käsitystämme maailman tilasta ja muutoksista

Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alueellista tilaa, toimintaa ja muutoksia ja miten paikkatieto on olennaista, kun mietimme kestävämpiä hyvinvointiratkaisuja yhteiskunnassamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Niina_Kayhko

15 Joulu 20219min

Kirsi-Mari Kallio: Suoritusmittauksen haasteet asiantuntijaorganisaatioissa

Kirsi-Mari Kallio: Suoritusmittauksen haasteet asiantuntijaorganisaatioissa

Mitä erityistä on asiantuntijaorganisaatioissa ja miten niitä tulisi ohjata? Miksi suoritusmittaus on otettu keskeiseksi osaksi asiantuntijaorganisaatioiden ohjausta, vaikka se on alun perin suunniteltu massatuotantoon? Laskentatoimen ja rahoituksen professori Kirsi-Mari Kallio kertoo luennollaan suoritusmittauksen soveltumisesta asiantuntijaorganisaatioiden ohjaukseen. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kirsi_Mari_Kallio

15 Joulu 202110min

Keijo Mäkelä: Laaturekistereitä hyödyntämällä tyytyväisempiä tekonivelpotilaita

Keijo Mäkelä: Laaturekistereitä hyödyntämällä tyytyväisempiä tekonivelpotilaita

Milloin tekonivelleikkaus kannattaa tehdä? Mikä on potilastyytyväisyys tekonivelleikkauksen jälkeen? Entä voiko tekonivelleikkauksen tuloksia parantaa? Tekonivelrekisterien ja rekisteritutkimuksen avulla on pystytty havaitsemaan ongelmallisia proteesimerkkejä ja leikkausmenetelmiä, joiden käyttö on johtanut lisääntyneisiin uusintaleikkausmääriin. Näiden tutkimusten perusteella huonoja proteesimalleja on poistettu markkinoilta. Rekisteritutkimus on siis merkittävästi vaikuttanut hoitokäytäntöihin. Esimerkiksi iäkkäämmillä lonkkapotilailla aiemmin usein käytetyt luutumisen kautta kiinnittyvät titaanivarret on pääosin vaihdettu sementtikiinnitteisiin teräsvarsiin. Tämän muutoksen johdosta myös aikaiset uusintaleikkaukset ovat selvästi vähentyneet. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Keijo-Makela

15 Joulu 20216min

Kaisa Linderborg: Terveelliset, kestävät ja kehittyvät elintarvikkeet

Kaisa Linderborg: Terveelliset, kestävät ja kehittyvät elintarvikkeet

Millaisista molekyyleistä ruokamme koostuu? Entä miten ne muuttuvat valmistuksen ja varastoinnin aikana ja mitä niille kehossamme tapahtuu? Molekulaaristen elintarviketieteiden professori Kaisa Linderborg kertoo luennollaan elintarvikekemian ja elintarvikekehityksen tutkimuksesta käyttäen esimerkkeinä rasvojen suojausta hapettumiselta, kauran kuituja, fenolisia yhdisteitä ja rasvoja sekä palkokasvien aterianjälkeistä tilaa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/kaisa_linderborg

15 Joulu 20218min

Juha Laine: Terveys- ja lääketaloustieteen merkitys lääketoimialalla

Juha Laine: Terveys- ja lääketaloustieteen merkitys lääketoimialalla

Miksi kaikki lääkehoidot eivät välttämättä ole potilaiden saatavilla? Entä onko kustannusten tarkasteleminen terveydenhuollossa epäeettistä? Työelämäprofessori Juha Laine kertoo luennollaan miten päätetään millaisia lääkehoitoja suomalaisilla on saatavilla. Terveys- ja lääketaloustieteen menetelmien avulla voidaan mitata ja arvottaa hoitomenetelmien käyttöön liittyviä kustannuksia ja vaikutuksia. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Juha_Laine

15 Joulu 202112min

Qiushui He: Whooping cough in Europe: Diagnosis, surveillance and vaccines

Qiushui He: Whooping cough in Europe: Diagnosis, surveillance and vaccines

Whooping cough (or pertussis; in Finnish “hinkuyskä”) is a highly contagious respiratory infection caused by the bacterium Bordetella pertussis and is responsible for an estimated 160 700 deaths each year worldwide. Despite extensive immunizations, pertussis is still one of the world’s worst controlled vaccine preventable disease. Epidemics occurred in many industrial countries. Professor Qiushui He will explain in his lecture the reasons why pertussis is re-emerging and what actions we have taken in Europe in diagnosis, surveillance and prevention of this disease. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Qiushui-He

15 Joulu 20218min

Antti Ojala: LiDAR-korkeusmallit mullistivat geologisen tutkimuksen

Antti Ojala: LiDAR-korkeusmallit mullistivat geologisen tutkimuksen

Miksi geologiset tietoaineistot ja 3D mallit ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä? Entä kuinka laserkeilaukseen perustuvat maankamaran korkeusmallit tuovat uutta tietoa maa- ja kallioperän koostumuksesta ja rakenteista sekä geologisesta kehityksestä? Maaperägeologisen tutkimuksen professori Antti Ojala vastaa professoriluennollaan näihin kysymyksiin. Geologista tietoa tarvitaan monissa yhteiskunnan toiminnoissa, esimerkiksi maankäyttöön ja rakentamiseen sekä luonnonvarojen, kuten kiviainesten, pohjaveden ja malmivarojen kestävään käyttöön liittyvissä asioissa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Antti_Ojala

15 Joulu 202117min

Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?

Tiedelinja: Uusi kieli haltuun – millaisin opein?

Suomessa on viime vuosina oltu huolestuneita siitä, miten kielivarantomme kapenee. Yhä useampi opiskelee äidinkielen ohella vain englantia, ruotsi, saksa, ranska ja muut kielet ovat menettämässä osaajiaan. Samaan aikaan tarjolle tulee uusia kieliä, esimerkiksi Turun yliopistossa on aloitettu kiinan kielen tutkintokoulutus. Miten monta kieltä aivomme voivat oppia? Onko kielenopiskelussa oikotietä ulkoaopiskelun sijaan? Miten oppimisympäristö vaikuttaa, entä rakastuminen? Aiheesta Tiedelinjalle keskustelemassa kieli- ja käännöstieteiden laitokselta Saksan kielen apulaisprofessori Minna Maijala, kasvatustieteiden tiedekunnasta opettajankoulutuslaitoksenyliopistonlehtori Riia Kivimäki sekä tietotekniikan laitokselta fonetiikan professori Maija S. Peltola. Ohjelmassa keskustellaan myös siitä, mitä tarkoittaa eettinen kieltenopetus sekä kielitoinen opetus. Ohjelmassa saa myös vinkkejä maksuttomien kieltenopetusoppaiden luo. www.utu.fi/tiedelinja

24 Marras 20211h 9min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykopodiaa-podcast
psykologia
adhd-podi
aamukahvilla
rss-duodecim-lehti
rss-narsisti
rss-vapaudu-voimaasi
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
ihminen-tavattavissa-tommy-hellsten-instituutti
rahapuhetta
ilona-rauhala
jari-sarasvuo-podcast
rss-tripsteri
rss-sisalto-kuntoon
rss-koira-haudattuna
rss-ihana-elamani
rss-mental-race