Luonnollista kemiaa: Kemistin urapolku, Sofia Rihko ja Hilla Nieminen

Tervetuloa ”STUDYcast – Oikealla uralla?” podcast-sarjan pariin! Haluatko tietää, mitä opiskelijamme keskustelevat eri koulutusaloista? Tule mukaan seuraamaan kevään 2022 sarjaa, joka sisältää kuusi jaksoa. Ensimmäisessä jaksossa kuullaan kemian, biokemian ja lääketieteen opiskelijoiden ajatuksia opiskelusta, ja etsitään yhtäläisyyksiä sekä eroja alojen välillä. Lähetyksessä selviää mm. kyseisten alojen opintojen rakenne sekä uramahdollisuuksia. Kuuntele opiskelijalähettiläidemme tarinat ja hyödylliset vinkit oman alan löytämiseen liittyen! Jakson tekstiversio: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/studycast/kemia-biokemia-laaketiede-opiskelu

1 Helmi 202237min

Psykologi Sari Ahlqvist-Björkroth, sosiaalityöntekijä Veera Niemi ja puheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom Turun yliopistosta keskustelevat systeemisestä työotteesta moniammatillisissa tilanteissa. Mitä ammattilaisten yhteistoiminnassa tulisi huomioida? Entä mikä merkitys johtamisella on moniammatillisen yhteistyön onnistumiseksi? Haastattelijana Jaanet Salminen. Tekstivastine Dialogiblogissa: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/?p=3651

26 Tammi 202245min

Aluevaalit tuovat Suomeen jotain aivan uutta: aluehallinnon joka vastaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimien järjestämisestä uusilla hyvinvointialueilla. Mistä oikein on kyse, siitä Tiedelinjalla ovat keskustelemassa valtio-opin tutkijatohtori Juha Ylisalo, taloustieteen professori Janne Tukiainen ja taloustieteen professori Mika Kortelainen. Asiantuntijat keskustelevat muun muassa siitä, mitä tehtäviä uusille hyvinvointialueilla on annettu, mistä ne saavat rahansa ja tehtävänsä, mikä päätösvalta valtuutetuilla on sekä miten eri puolueet eroavat painotuksiltaan. Tutkijat myös avaavat myös sitä, miten tutkittu tieto ohjaisia kehittämään alueita, jotta ne toimisivat kustannustehokkaasti tuottaen samalla laadukkaita palveluja.

20 Tammi 20221h 2min

Ihmisen suolistossa on biljoonia bakteereita, ja niiden rinnalla mikrobistossa elää tulehdusreaktioita aiheuttavia haitallisia mikrobeja. Viime vuodet ovat lisänneet merkittävästi ymmärrystämme siitä, miten suuri vaikutus mikrobistolla on koko hyvinvointiimme. Uudet tutkimukset kertovat esimerkiksi suolistomikrobien vaikuttavan aivojen kehitykseen tai ylipainon kertymiseen. Mihin kaikkeen suolistomikrobit vaikuttavat ja mitä voimme itse tehdä saavuttaaksemme hyvän mikrobiston ja sitä kautta terveellisemmän elämän? Aiheesta Tiedelinjalla keskustelemassa tutkijatohtori Anna Aatsinki, bakteeriopin professori Pentti Huovinen sekä datatieteen apulaisprofessori Leo Lahti. www.utu.fi/tiedelinja

15 Joulu 202159min

Miksi ja miten internetin syövereissä mielipiteen ja uutisen raja hämärtyy ja keskustelut polarisoituvat? Olisiko mahdollista automaattisesti erottaa neutraaliuteen pyrkivät uutiset teksteistä, jotka levittävät valheellista tietoa tai perustuvat kirjoittajansa omiin näkemyksiin? Entä voiko tietokoneohjelma oppia prosessoimaan murteita tai puhekieltä? Digitaalinen kielentutkimus tarkastelee, miten käytämme kieltä ja sitä kautta toimimme digitaalisessa maailmassa. Lisäksi se kehittää menetelmiä, joilla digitaalisessa muodossa olevaa kieltä voi automaattisesti prosessoida. Kielenkäytön ja koko yhteiskunnan digitalisaatio on tuonut paljon mahdollisuuksia, mutta myös ilmiöitä, joita emme vielä ymmärrä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/veronika-laippala

15 Joulu 20219min

Suomen biolääketieteellinen tutkimus on kansainvälisesti kilpailukykyistä, mutta toisin kuin kilpailijamaissa, mittava investointi tutkimukseen ei ole johtanut vastaavaan menestykseen alan yritystoiminnassa. Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen uusi InFLAMES -tutkimuksen lippulaiva on immuunijärjestelmän innovaatiokeskus, joka toimii sekä lääketieteen että talouskasvun moottorina. Lippulaivan tärkeitä tavoitteita ovat läpimurrot lääkekehityksen, diagnostiikan ja yksilöllisen lääketieteen aloilla. Innovaatiot, kansainvälistä kärkeä edustavat tutkijat, huippuluokan tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yliopistojen ja liike-elämän yhteistyö luovat perustan lippulaivan tutkimukselle. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Timo_Veromaa

15 Joulu 20218min

Uniapneaa pidettiin vielä kolme vuosikymmentä sitten harvinaisena – nyt se on uusi kansantautimme. Uniapnealla on laajaa kansanterveydellistä ja -taloudellista merkitystä muun muassa siihen liittyvän runsaan oheissairastavuuden ja liikenneonnettomuusriskin takia. Miten sen hoito kehittynyt Suomessa ja Turussa? Entä miten terveydenhuolto selviää nopeasti kasvavan potilasmäärän hoitamisesta? Keuhkosairausopin professori Tarja Saaresranta tutkimusryhmineen pyrkii löytämään keinoja, miten tästä haasteesta selvitään rajallisista terveydenhuollon resursseista huolimatta. Hän kertoo, miten uniapnean oireeksi harvemmin mielletty unettomuusoire on varsin yleinen ja millaisen yhteyden tutkimusryhmä on havainnut sillä olevan oheissairastavuuteen. Luennolla kuulee myös miten älypuhelinsovellusta hyödynnetään uniapneatutkimuksessa. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Tarja_Saaresranta

15 Joulu 202111min

Miksi paikkatiedosta on tullut strategista tietoa globalisoituneessa maailmassa? Entä miksi paikkatiedon laatu, luotettavuus ja soveltuvuus, sekä avoimen tiedon riskit ovat nousseet paikkatietotutkimuksen osaamisen kärkeen? Digitaalisen paikkatietotutkimuksen professori Niina Käyhkö kertoo luennollaan miten avoimet paikkatiedot ja uudet teknologiat muuttavat mahdollisuuksiamme tutkia maapallon alueellista tilaa, toimintaa ja muutoksia ja miten paikkatieto on olennaista, kun mietimme kestävämpiä hyvinvointiratkaisuja yhteiskunnassamme. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/joulukuu-2021/Niina_Kayhko

15 Joulu 20219min