Miksi EU-uutisointi on niin vaikea laji?
Usein näkee uutisia, joissa mainitaan EU:n päättäneen jotain, vaikka asia on vasta alkutaipaleella tai vaatii vielä todellisuudessa lainsäätäjien hyväksynnän. Suomessa kansallista lainsäädäntöä seurataan aktiivisesti sen eri vaiheissa ja toki on ymmärrettävää, että asiat tuntuvat läheisimmiltä. Moni EU-tason päätös kuitenkin valuu meillä kansalliseen lainsäädäntöön ja toisinaan poliitikot piiloutuvat EU-tason esitysten taakse. Miten tämä on mahdollista ja minkälaisten linssien läpi EU-uutisointia tai aiheita sitten kannattaisi lukea ja seurata?
20 Syys 202222min
Energiakriisi ja talouden alamäki. Miten käy EU:n yhtenäisyyden?
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Energia nousee varmasti keskeiseksi teemaksi heijastaen myös tulevan talven talousnäkymiä Euroopassa. EU:lta peräänkuulutetaan nyt yhteisiä ratkaisuja viilenevään syksyyn ja kylmenevään talveen. Onnistuuko unioni pitämään rivinsä?
13 Syys 202223min
Hajoaako tai hajotetaanko euro?
Monet meistä muistavat liiankin elävästi pitkän rypemisen viime vuosikymmenen eurokriisissä ja Kreikan tilanteen traagiset käänteet. Noista vuosista lähtien taloustieteilijät ja muut valveutuneet euroaluetta seuraavat asiantuntijat ovat toistaneet hokemaa valuutta-alueen valuvioista ja perusteiden kuntoon laittamisesta hyvän sään aikana. Myrsky on tehnyt tuloa jo hyvän aikaa, mutta yhteisvaluutan vankan perustan valaminen on edelleen kesken. Jälkiviisauden jakaminen euron perustamisaikojen päätöksistä on helppoa. Menneisyydessä eläminen ei kuitenkaan auta pärjäämään tässä päivässä saati varautumaan huomiseen. Mikä on euron tilanne nyt ja kuinka kovan myrskyn yhteinen valuutta-alue kestää?
5 Heinä 202222min
Epävarmuus ja kuluttajahintojen nousu hiertävät EU:ssa
Euroopan keskuspankilla on vaikea tehtävä yrittää hillitä inflaatiota korkoja nostamalla ja samalla olla nakeramatta luottamusta korkeasti velkaantuneiden euromaiden, kuten Italian, kykyyn maksaa valtionlainoistaan korkeampaa korkoa. Olisiko jotain voitu tehdä toisin jo aiemmin ja mikseivät suorat tuet tai veronkevennykset ole tässä tilanteessa ratkaisu?
21 Kesä 202223min
Komissio hyväksyi oikeusvaltioperiaatteesta piittaamattoman Puolan elpymissuunnitelman, miksi näin?
Komissio ja Suomenkin poliitikot ovat toistuvasti vakuuttanut jäsenmaille, että korona-aikaan rakennettu elvytysrahasto on väliaikainen mekanismi ja varojen käyttöä valvotaan tarkasti. Nyt kuitenkin komissio hyväksyi Puolan elpymissuunnitelman, äänestyksen päätteeksi, vaikka budjetti- ja elvytysrahat tuli kytkeä oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Ymmärrystä Puolan aktiiviselle Ukrainan tukemiselle varmasti löytyy laajalti. Tästä huolimatta EU ei voi jatkuvasti syödä periaatteitaan, tai sen uskottavuus uhkaa taipua, eikä luottamus jäsenmaiden välillä vahvistu. Sanktiomekanismit on saatava toimimaan käytännössä, mikäli jäsenmaat lipsuvat yhdessä sovituista ehdoista. Samoin keskustelu elvytysrahaston muuttamisesta pysyväksi järjestelyksi, tai muiden uusien tulonsiirtomekanismien tai lainoitusvälineiden käytön laajentamisesta, on käytävä perusteellisesti harkiten, ei jälleen vähittäin uudeksi normaaliksi hivuttaen.
14 Kesä 202221min
EU:n ontuva ulko- ja turvallisuuspolitiikka
EU on toiminut harvinaisen yhtenäisesti ja tiiviissä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa sodan alettua Ukrainassa. Niin kuin nyt jo nähdään, tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti. Kansallisten poliitikkojen tulee pitää hermonsa kurissa tulevien vaalien osalta ja tehdä päätöksiä pakotteista sekä Ukrainan tukemisesta huolimatta siitä, että niistä voi kuluttaja- ja polttoainehintojen noustessa tulla pikkuhiljaa yhä epäsuositumpia kansalaisten keskuudessa. Tilanne vaatii nyt sitoutumista niin päättäjiltä kuin kansalaisilta Venäjän järjetöntä sotaterrorismia vastaan. Myöskään Ukrainan jälleenrakentaminen ei tule käymään käden käänteessä, eikä ilman merkittäviä kustannuksia. Suurin kompastuskivi EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tiellä on yksimielisyysvaatimus päätöksenteossa. Määräenemmistöpäätöksiin siirtymisessä hasteena on, että jokainen jäsenmaa on vaarassa joutua joskus vähemmistöön. Myös Suomi.
7 Kesä 202221min
Pääseekö Ukraina ohituskaistalla EU:n jäseneksi?
EU-maat suuntaavat tukea Ukrainalle, mutta miksi maasta tuskin on tulossa unionin jäsentä lähitulevaisuudessa. Ukraina on pysynyt kaukana jäsenyysehtojen toteuttamisesta. Korruption kitkeminen ja oikeuslaitoksen uudistaminen ovat edenneet hitaasti. Oligarkkijärjestelmä istuu sitkeässä. Hakijamaassa on myös oltava toimiva demokratia ja ihmisoikeuksia on kunnioitettava, myös toimiva markkinatalous on yksi jäsenyyden ehdoista. Vaikka EU on nyt aloittanut Ukrainan liittymisprosessin, jonka ensimmäinen vaihe on komission laatima arvio jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta, maan EU-jäsenyyteen tarvitaan 27 maan yksimielinen päätös ja ennen ehtojen täyttämistä tähän ei ole realistisia mahdollisuuksia.
31 Touko 202220min
Kiinnostaako työskentely toisessa EU-maassa?
EU:lla on oma työnhakuportaali EURES, jossa oli tänäkin aamuna 4 687 219 avointa työpaikkaa. Tutkintojen tunnustaminen EU:ssa on yksi avaintekijä työvoiman liikkuvuudelle ja tässä, mielenkiintoista kyllä, Suomi oli pitkään viimeinen jäsenmaa, joka harasi tutkintojen tunnustamista vastaan. Nyt tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä eri asteisten korkeakoulu- ja ammattitutkintojen tunnustamisesta tulee automaattista unionin sisällä. EU:n sisällä edelleen vain alle 4 prosenttia kansalaisista asuu ja työskentelee muussa kuin kotimaassaan. Ei ihme, että rajat ylittävä sosiaaliturva ja eläkekysymykset eivät nouse kärkihuoliksi ja mielenkiinnon kohteiksi. Meille toisessa EU-maassa asuville nämä kysymykset ovat arkipäivää, varsinkin yrityksessä, jonka työntekijät tulevat ympäri maailmaa.
17 Touko 202222min
