Epäluottamus komissiolle?

Epäluottamus komissiolle?

Parlamentti äänestää torstaina von der Leyen II komission luottamuksesta. Epäluottamus heräsi komission puheenjohtajan viestien vaihdosta lääkeyhtiö Pfizerin johdon kanssa korona-aikaan. Komissio kieltäytyi viestien julkistamisesta. Suurempi haaste komissiolle on kuitenkin äärioikeiston nousu ja luottamuksen nakertuminen jakolinjoja herättävien EU- ja kansallisen tason kysymysten osalta.

Jaksot(129)

Parempaa ja vähemmän sääntelyä komissio

Parempaa ja vähemmän sääntelyä komissio

EU:n tila ja tulevaisuus puhuttaa. Komissiolta on tullut tällä kaudella useita harhalaukauksia ja esityksiä, jotka eivät ota lainkaan huomioon kansallisia erityispiirteitä. Tämä on omiaan nakertamaan luottamusta unioniin jäsenmaissa. Juomavettä koskeva direktiivi on ollut yksi viimeisimmistä esimerkeistä. Suomen ja Ruotsin osalta siinä ei oteta lainkaan huomioon eroja jäsenvaltioiden veden laadussa, eikä vedenlaadun asettamia vaatimuksia vesilaitteistojen tekniselle kestävyydelle. Kustannukset tarpeettomasta uudistuksesta olisivat maillemme järjettömän suuret, eikä nähtävissä ole lainkaan hyötyä koko unionin näkökulmasta. Toinen ajankohtainen esimerkki koskee essentiaalipatenteja. Esitys tulee Suomen mukaan korjata mm. poistamalla taannehtivuutta koskevat säännökset ja vähentää merkittävästi sääntelyn hallinnollista taakkaa. Esitys on tärkeä Nokialle ja sitä myötä myös Suomelle. Pienelle maalle yksittäiset yritykset ovat aivan eri tavalla keskeisiä kuin suuremmille jäsenmaille.

28 Marras 202323min

Valtiontuet EU:n sisämarkkinoiden eroosio

Valtiontuet EU:n sisämarkkinoiden eroosio

Kolme asiaa, mitkä tekevät tämän hetkisestä valtiontukipolitiikasta EU:ssa erityisen ongelmallista: niitä voidaan antaa yritysten tuotantoon, pienille maille komissio tarjoaa mahdollisuutta EU:n tukiin, mikä on omiaan vääristämään markkinaa entisestään ja kiihdyttämään inflaatiota ja tukipolitiikasta uhkaa tulla pysyvää. EU:n sisämarkkinan toimintaa tulee edistää, ei rapauttaa. Nyt sitä uhkaa ylisääntelyn lisäksi koko unionin kilpailukykyä vääristävä tukien syytäminen Ranskan ja Saksan perinteiselle teollisuudelle sekä pienten jäsenmaiden tekohengittäminen kestämättömällä rahanjaolla.

21 Marras 202321min

Hyvää huomenta Brysselistä

Hyvää huomenta Brysselistä

Pakkausjätettä, jätettä ja mm. juomavettä koskevat direktiiviesitykset etenevät lainsäädäntöputkessa. Monessa komission esityksessä on hyvä tarkoitus, mutta toteutuksessa on paljon toivomisen varaa. Suurivaliokunta vierailee eilen ja tänään Brysselissä ja tämän aamun podcast tuleekin taas pitkästä aikaa pääkallopaikalta. Lisää tunnelmia ja EU:n viikkoa tämän aamun jaksossa.

14 Marras 202318min

EU:n sähköisen tunnistautumisen säädös uhkaa tietoturvaa

EU:n sähköisen tunnistautumisen säädös uhkaa tietoturvaa

EU:n surullinen digisääntelyn saaga jatkuu. Pitkään valmistelussa olleen sähköistä tunnistautumista koskevaan eIDAS-lakiesitykseen on julkisesta keskustelusta sivussa lisätty vaatimus, että kaikkien internet-selainten olisi luotettava EU:n hallitusten valitsemiin sertifikaatteihin. Toisin sanoen, esim. Unkarin hallituksen hyväksymään sertifikaattiin. Tällainen käytäntö antaisi kaikkien EU-maiden hallituksille mahdollisuuden päästä käsiksi kaikkialla EU:ssa käyttäjien internetliikenteeseen ilman, että selain siitä varoittaa. Tämä loisi todellisen uhan tietoturvalle Euroopassa. Tämä käsittämätön sääntelyvimma yrittää tuoda internetin toimintaa valtioiden kontrolliin. Erityisesti Euroopan parlamentti on asiassa todella vaarallisella tiellä, eikä selvästi ymmärrä, mitä ollaan sääntelemässä. Lapsi karkaa jatkuvasti pesuveden mukana.

7 Marras 202320min

Hyvä paha data

Hyvä paha data

EU:n digitaalista sääntelyä koskevat kysymykset kiteytyvät yksityisyyden suojan, tietoturvan, datan, tekijänoikeuksien ja erilaisten digialustojen yritystoimintamallien ympärille. EU:n lainsäädännön tulee keskittyä varmistamaan käyttäjien perusoikeudet, yksityisyydensuojan totetutumisen perustuen käyttäjien omaehtoisuuteen eli mahdollisuuteen hallinnoida oman datansa jakamista ja hallinnointia mahdollisimman helposti. Eurooppa kuitenkin tarvitsee kipeästi dataa teknologioiden kehitystyöhön. Yhdysvaltojen ja Kiinan etumatka on armoton. Anonyymin käyttäytymisdatan jakamista ja keräämistä tulee lähtökohtaisesti mahdollistaa innovaatioiden vauhdittamiseksi. Yrityssalaisuuksien säilyttämisen osalta lainsäädännön tulee olla yksiselitteistä ja datan jakamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä markkinaehtoisuuteen.

24 Loka 202324min

Puolan vaalit ja EU:n yhtenäisyys

Puolan vaalit ja EU:n yhtenäisyys

Puolassa liberaalit kaupunkilaiset päättivät muuttaa maan suuntaa. Valtaa pitänyt Laki- ja oikeuspuolue onnistui kahdeksassa vuodessa viemään maata huolestuttavasti autoritaarisempaan suuntaan. Oikeusvaltio, median riippumattomuus, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjiminen ja viimeiseksi Ukrainan tuen horjuttaminen ovat saaneet Euroopan komission takajaloilleen ja napit vastakkain Puolan kanssa. Pelissä ei ollut vain maan itsensä tila ja tulevaisuus vaan koko unionin yhtenäisyys. Mitä uudelta suunnalta voidaan sitten odottaa?

17 Loka 202323min

Ei näin Eurooppa

Ei näin Eurooppa

Kolmas, Ranskan aloitteesta kokoon kutsuttu Euroopan poliittisen yhteisön tapaaminen pidettiin Espanjan Granadassa. Odotukset eivät olleet korkealla, mutta edes asialistan olisi suonut olevan etukäteen selvän ja yhteiset tavoitteet alustavasti sovittuina. Nyt jokainen maa tuli paikalle omalla agendallaan. Jos tuli ollenkaan. Niin Turkin Recep Tayyip Erdoğan kuin Azerbaidžanin presidentti Ilham Alijev jättivät kokouksen kokonaan väliin. Teemoja löytyi lopulta energiasta tekoälyyn ja tavoitteena löytää yhteistä säveltä Schengen-alueen tulevaisuudelle. Lopputulos oli Euroopan tulevaisuuden kannalta erittäin harmillinen pannukakku. Eikä vähiten siksi, että nyt jos koskaan maanosan pitäisi jaksaa näyttää yhtenäisyyttään laittoman hyökkäyssodan jatkuessa Euroopassa ja Lähi-Idän tilanteen kärjistyessä.

10 Loka 202323min

Isompi kysymys EU:n omien varojen takana

Isompi kysymys EU:n omien varojen takana

EU:n budjetti muodostuu tällä hetkellä pääosin jäsenvaltioiden kansallisista varoista. Bruttokansantuloon perustuva maksu kattaa noin 65 prosenttia unionin rahoituksesta. Jäsenmaiden keräämistä tullimaksuista 75 prosenttia menee suoraan EU:lle ja 25 prosenttia jää tullin keräävälle maalle. Lisäksi varoja kerätään arvonlisäveropohjaan perustuvasta maksusta sekä kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvasta maksusta. Lisäksi pieniä summia tulee korko- ja sakkotuloista, unionin virkamiesten palkkojen ennakonpidätyksistä sekä Britannialta saatavista maksuista. Nyt keskustellaan omien varojen osuuden kasvattamisesta mm. lisäämällä haittaverojen osuutta. Niin sanottu digivero on tällä erää haudattu, eikä esitys yritysten jäännösvoittoverosta juuri vaikuta Suomen tai Euroopan kannalta järkevältä. Lisää tästä ja viikon ajankohtaisista tämän aamun podissa.

3 Loka 202323min

Suosittua kategoriassa Politiikka ja uutiset

rss-podme-livebox
ootsa-kuullut-tasta-2
aikalisa
otetaan-yhdet
politiikan-puskaradio
et-sa-noin-voi-sanoo-esittaa
rss-vaalirankkurit-podcast
rikosmyytit
aihe
rss-mina-ukkola
the-ulkopolitist
rss-hyvaa-huomenta-bryssel
rss-raha-talous-ja-politiikka
rss-kyselytunti
rss-tasta-on-kyse-ivan-puopolo-verkkouutiset
rss-kalevi-sorsa-saation-podcast
rss-suoraan-asiaan
rss-kaikki-paskaksi-ystavat
rss-kaikki-uusiksi
rss-tyolinjalla-pekka-sauri