Statistiikan aalloilla: Havainnoiva vs. kokeellinen tutkimus

Somevapaampaan arkeen on keinoja – tutkija toivoo somejäteiltä suurempaa vastuuta Väitöskirjatutkija Pinja Akkanen Turun yliopistosta kannustaa vähentämään liiallista sosiaalisen median käyttöä asteittain. Somevapaampaa arkea tutkiva Akkanen sanoo, että hallintaan on keinoja. Koukuttavia sovelluksia tuottavien somejättien vastuusta hän toivoo yhteiskunnallista keskustelua. Humanisti vastaa -podcastissa Pinja Akkanen huomauttaa, että osa nuorista aikuisista viettää aikaa somessa jopa seitsemän tuntia päivässä. Keskivertokäyttäjäkin viihtyy sovellusten parissa viikoittain 15–20 tuntia. Väitöskirjatutkimuksessaan Akkanen toteuttaa lyhytintervention, jonka aikana nuorille aikuisille tarjotaan tukimenetelmiä somenkäytön hallintaan. Hän kehottaa aamulla ensin nauttimaan rutiinit rauhassa ja tarttumaan vasta sitten puhelimeen. Yksinkertainen keino irrottautumiseen on hiljentää ilmoitusäänet. Somepaastoa Akkanen neuvoo testaamaan asteittain. Aluksi sosiaalisen median käytön voi yrittää rajoittaa tuntiin päivässä ja seuraavana päivänä lyhentää ajan puoleen tuntiin. Lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä on tutkijan mielestä syytä kantaa huolta, ja hän peräänkuuluttaa vanhempien ja yhteiskunnan mutta myös someyhtiöiden vastuuta. Somesta irrottautuminen vaatii kovaa itsekuria, kun vastassa ovat maailman suurimmat somejätit, jotka tietävät, miten koukutetaan sovellusten käyttöön. Turun yliopiston Porin yksikön digitaalisen kulttuurin opiskelijana Pinja Akkanen saattoi valita sisältöjä myös kauppakorkeakoulusta ja journalismikursseja Tampereen yliopistosta. Hän suosittelee hyödyntämään eri tiedekuntien ja yliopistojen tarjontaa, sillä monipuolinen asiantuntemus auttaa erottumaan. Akkanen työskentelee osa-aikaisesti viestintäsuunnittelijana Suomen Palloliitossa ja tuottaa sisältöä sosiaalisen median kanaviin. Vapaa-aikanaan hän pelaa jalkapalloa Paimion Hakan riveissä. Vaikka sometutkija seuraa uutisia eniten Instagramista ja Facebookista, aamuisin hän lukee kotiseudun Salon Seudun Sanomat paperilehtenä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

20 Joulu 202329min

Tässä luonnollista kemiaa podcastjaksossa keskustellaan siitä, miten ja kuka voi määrittää, mitä ovat kunkin kasvilajin merkittävimmät yhdisteet. Ovatko ne kyseisen lajin tuottamia tunnetuimpia lääkeaineita, sen omaan kemialliseen puolustukseen tarvittavia myrkkyjä vai kenties jopa sen evolutiivisesti kehittyneimpiä yhdisteitä? Vai onko kaikkien lajien merkittäviä aineita edes vielä löydetty eli kuinka paljon tällä hetkellä lajien kemiassa ja merkittävien aineiden listassa olisi korjaamisen varaa. Kuuntele, mitä Maria Lahtinen ja Juha-Pekka Salminen pohtivat näistä asioista ja niiden ratkaisutavoista. Luonnollista kemiaa -podcasteissa keskustellaan siitä, miksi kasvien kemia on merkityksellistä meille kaikille ja koko maapallolle. Luonnonyhdistekemian professori Juha-Pekka Salminen ja haastattelijana toimiva ex-luonnonyhdistekemisti, nykyisin lääkekehitysalalla johtajana toimiva Maria Lahtinen johdattelevat kuulijoita kiehtovaan kasvikemiaan erilaisista, ehkä uudenlaisistakin näkökulmista. Podcastin tekstivastineet utu.fi/luonnollistakemiaa

28 Marras 202359min

Maahanmuuttajat pitäisi nähdä yksilöinä myös kielenkäyttäjinä – suomen kielten taito kehittyy parhaiten aidossa työympäristössä Suomen kielen apulaisprofessori Ilmari Ivaska Turun yliopistosta muistuttaa, että kielitaidossa käyttö edeltää aina oppimista. Suomi toisena kielenä oppimisen asiantuntija on havainnut, että tilaa puhua suomea annetaan meillä kovin vähän. Jos taidossa on puutteita, keskustelukieli vaihtuu hyvin nopeasti englantiin. Humanisti vastaa -podcastissa Ilmari Ivaska korostaa, että maahanmuuttajan suomen taito kohenee, jos kieltä pääsee käyttämään aidossa ympäristössä. Monikielisyyden asiantuntijan mielestä julkisessa keskustelussa maahanmuuttajista puhutaan työvoimaresurssina, jolla nostaa Suomen kilpailukykyä. Kielenoppijat pitäisi tunnistaa yksilöinä, omana ryhmänään akateemiset, korkeasti koulutetut ihmiset. Vaikka he pärjäävät hyvin englannilla, selviäminen ja hyvinvointi ovat kaksi eri asiaa, Ivaska toteaa. Kielessä Ivaskaa kiehtoo mielenkiintoinen yhdistelmä tiukkoja sääntöjä ja samanaikainen täysi sattumanvaraisuus. Soveltava kielentutkija on onnistunut yhdistämään työssään sekä kiinnostuksen kansainvälisyyteen että suomen kieleen. Kokemukset työskentelystä ulkomailla ovat olleet avartavia. Ilmari Ivaska sanoo olevansa kiitollinen Washingtonin yliopiston kollegalleen Seattlessa amerikkalaisesta aktiivisuudesta ja runsaista kysymyksistä, jotka veivät ajattelua eteenpäin. Italiasta suurin oppi oli tarkka keskittyminen yksityiskohtiin. Vaikka huippututkijat olivat saaneet työnsä valmiiksi, he tekivät vielä yhden tarkistuskierroksen, jolla hyvästä tuli yhä parempi. Yhdysvalloissa korkea yliopistomaksu teki opiskelijoista vaativan tietoisia asiakkaita. Italiassa suomalaisen metallimusiikin kansainvälisen menestyksen innoittamat suomen kielen opiskelijat erottuivat mustiin pukeutuneena joukkona. Pikatehtävässä Ilmari Ivaska saa valita, kumpi on inspiroivampi asuinkaupunki, Bologna vai Napoli? Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

23 Marras 202339min

Both the EU and China are ramping up efforts to become global leaders in digital technologies by channeling public funding into research on and development of innovative tools and applications. Even if strategic national (or European) interests may be behind, researchers and private companies from both sides do not refrain from seeking collaborations with each other. Who is behind the most active cooperation networks between the EU and China in digital technologies? How can European actors within these networks be best advised on potential risks related to research security when it comes to cooperation with China? And what are China's other research priorities at the moment, to which European partners should look at? In this episode of the ReConnect podcast University of Turku researcher Outi Luova interviews Gábor Szüdi and Philipp Brugner from the Centre for Social Innovation in Vienna. Both have several years of experience in working in EU-funded international research projects with a particular focus on the topics of science diplomacy with non-like-minded states, research integrity and trust in science. In ReConnect China, they recently finished a report and two related policy briefs on the EU's science, technology and innovation cooperation with China in the fields of artificial intelligence, big data and machine learning. Report on EU-China cooperation in science, technology and innovation https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/09/ReConnect-China_D1.1_Report-on-the-results-of-research-cluster-on-EU-China-research-cooperation_co-patentco-publication-analysis.pdf Reconnect China Policy Brief 2: Science, Technology and Innovation Co-Operation Areas (nad Non-Areas) in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-2_Science-Technology-and-Innovation-Co-operation-Areas-and-Non-areas-in-the-Big-Data-related-Scientific-Fields.pdf Reconnect China Policy Brief 3: Current Patterns, Drivers, Barriers, Challenges and Future Cooperation Options in the Big Data-Related Scientific Fields https://www.reconnect-china.ugent.be/wp-content/uploads/2023/10/ReConnect-China-Policy-Brief-3_Current-patterns-drivers-barriers-challenges-and-future-cooperation-options-in-the-big-data-related-scientific-field.pdf Transcript: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/reconnect

17 Marras 202323min

Mitä tuomiovallan käytöltä odotetaan? Ovatko tuomiovallan tehtävät jatkuvassa muutoksessa, vai kuuluuko niihin jotain, mikä mielletään "pysyväksi"? Entä miten tuomiovallan ja poliittisen vallan välinen suhde olisi jäsennettävä, kun valtiovallan perustehtäviin kuuluu ihmisoikeuksien turvaaminen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/tuomas_hupli

15 Marras 202316min

Miksi tuore lääkäri osaa jo hoitaa potilaita, mutta asianajotoimistoon palkattu vastavalmistunut juristi ei osaa tehdä juuri mitään. Millainen on hyvä asianajaja ja miksi sellaiseksi ei opita yliopistossa? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/jarkko_mannisto

15 Marras 20237min

Sylki on suun sylkirauhasten muodostama neste, joka muodostuu vedestä, epäorgaanisista molekyyleistä, peptideistä sekä rasva-aineista. Syljen tärkein tehtävä on suojella suun kova- ja pehmytkudoksia infektioilta sekä fysikaalista ja kemiallista stressiä vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana tutkimukset ovat osoittaneet, että sylkeä voidaan käyttää myös suu- ja yleissairauksien diagnostisena nesteenä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/ulvi_gursoy

15 Marras 202311min

Organisaatiot toimivat nopealiikkeisissä ympäristöissä, ja niiden on toteutettava samanaikaisesti erilaisia kehitysprojekteja uudistaakseen tuote- ja palveluvalikoimaansa ja kehittääkseen prosessejaan. Miten organisaatiot valikoivat kehitysprojektejaan? Entä miten toimintaympäristön ja olosuhteiden muutokset vaikuttavat kehitystoimintaan? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/marraskuu-2023/miia_martinsuo

15 Marras 202310min