3. Mitä saarten historiasta kerrotaan?

Suomalaisten vieraiden kielten taito vähenee hälyttävästi – englanti ei avaa kaikkia ovia Suomalaisten ranskan, saksan ja venäjän osaaminen heikkenee. Vapaavalintaisen kielen kokeeseen osallistuvien määrä ylioppilaskirjoituksissa on lyhyessä ajassa romahtanut alle puoleen. Ranskan kielen professori Marjut Johansson sanoo, että olemme kuplautuneet ajatukseen, että englanti riittäisi kaikkialla. Marjut Johansson korostaa, että laajaa vieraiden kielten taitoa tarvitaan takaamaan yhteiskunnan tiedon huoltovarmuus. Yhteiskunnallisista ja poliittisista kehityskuluista Euroopassa ja laajemminkin maailmalla suomalaisten pitää pystyä hankkimaan tietoa suoraan ensi käden lähteistä. On tärkeää, että Suomella on kielitaitoisia asiantuntijoita kansainvälisissä tehtävissä. Johansson muistuttaa, että Euroopan unionissa on kolme työskentelykieltä: englanti, ranska ja saksa. Natossa englannin ohella toinen virallinen kieli on ranska. Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtajan mielestä Suomessa pitää laatia strateginen vieraita kieliä koskeva kielikoulutuspolitiikkaa. Nyt kieliä koskeva päätöksenteko on hajanaista ja heikennyksiä on tehty paljon. Kuntien ryhmäkokovaatimukset kaventavat koululaisten kielivalintoja. Etäopetus kuntarajojen yli antaisi paremmat mahdollisuudet. Ruotsissa kokeiluja on viety eteenpäin. Uusi väline kielten opetuksessa on sosiaalinen robotti, jonka kanssa oppilaat pääsevät harjoittelemaan lauluja, loruja, ääntämistä ja lauseiden toistamista. Tutkimusryhmä on havainnut, että lapsista on hauska harjoitella kaveriksi kokemansa robotin kanssa. Pienikokoisen Nao-robotin eri väreissä välkkyvät karkkisilmät välähtävät aina, kun lapsi vastaa oikein. Pikatehtävässä selviää, että ranskankielisen uutuusromaanin ranskan professori lukee alkukielellä mutta ostaa suomennoksia, koska haluaa tukea käännöskirjallisuutta. Lukusuosituksena hän tarjoaa marokkolaisen, Ranskassa asuvan Leïla Slimanin kolmiosaisen Toisten maa -sukutarinan toista osaa, joka kuvaa marokkolaista yhteiskuntaa yhden perheen kautta. Lotta Toivasen suomennosta Johansson kehuu erinomaiseksi ja muistuttaa, että suomentajat ovat tärkeitä välittäjiä kulttuurityössä. Humanisti vastaa -podcastin toimittaa Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto. Podcastin tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

30 Touko 202436min

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Suomen Akatemian johtava tiedeasiantuntija Pilvi Toppinen. Hänen kanssaan puhutaan Strategisen tutkimuksen neuvoston teemavalmistelukokonaisuuden suunnittelusta ja kehittämisestä sekä siitä, miten vaikuttavuus huomioidaan tässä työssä. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Podcastin www-sivut ja tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

20 Touko 202439min

Miten voidaan todistaa, että ihmiskauppaa ja sen eri ilmenemismuotoja esiintyy yhteiskunnassamme, jos ne eivät ole näkyvissä oikeudellisissa tai hallinnollisissa prosesseissa? Entä mistä ihmiskaupassa on rikosilmiönä kysymys? Ihmiskaupan vastainen työ alkoi Suomessa noin kaksi vuosikymmentä sitten tilanteesta, jossa ihmiskauppaa ei pidetty yhteiskunnallisena ongelmana. Luennolla Roth tarkastelee ihmiskaupan vastaisen työn ja sitä koskevan oikeudellisen käsitteen kehittymistä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/venla-roth

16 Touko 202418min

Voidaanko DNA:n aakkostoon lisäillä kirjaimia? Jos voidaan, niin pitäisikö niin tehdä? Orgaanisen kemian professori Tuomas Lönnberg kertoo luennollaan, miten kemisti voi saada nukleiinihapot toimimaan muissakin tehtävissä kuin perinnöllisen informaation varastona ja siirtäjänä. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/tuomas-l%C3%B6nnberg

16 Touko 202411min

Markkinointi on oppiaine ja toiminto, jossa käsitteellinen käsitys ja käytäntö ovat kaukana toisistaan. Miten tämä ero näkyy liike-elämässä? Entä mitä markkinoinnista on tullut ja miksi asiat ovat kehittyneet tähän pisteeseen? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/patrik-anckar

16 Touko 202415min

Politiikkaa koskevaan julkiseen keskusteluun osallistuvat tiedotusvälineet sekä poliittiset puolueet ja poliitikot, mutta myös yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneet. Mikä on poliittista päätöksentekoa tutkimusasiantuntemuksensa pohjalta julkisuudessa kommentoivien tutkijoiden rooli tässä keskustelussa? Entä missä kulkee poliittisen vallankäytön tutkimusperustaisen arvioinnin ja poliittisen kannanottamisen välinen raja? Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/markku-jokisipila

16 Touko 202416min

Heijastuvatko sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät lapsuudessa sydänterveyteen aikuisena? Voidaanko sydänterveyttä edistää jo lapsena? Ennaltaehkäisevän lääketieteen professori Katja Pahkala kertoo luennollaan lapsuudessa todettujen sydänterveyden kannalta suotuisten ja haitallisten tekijöiden yhteydestä sydänterveyteen aikuisena sekä sydänterveyden edistämisestä jo vauvaiästä saakka. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_pahkala

16 Touko 202414min

Miten ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lämpöaallot vaikuttavat kaloihin? Entä miksi lämpöaallot ovat erityisen uhkaavia juuri kaloille? Katja Anttila kertoo luennollaan, miten kalankasvatusta voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti kehittää kalojen fysiologian näkökulmista, jotta kalojen kyky vastata ilmanmuutoksen paranisi. Luennon tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/toukokuu-2024/katja_anttila

16 Touko 202412min