Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on Turun yliopiston tutkija Erica Åberg. Hänen kanssaan keskustellaan mm. ulkonäkö- ja rap tutkimuksesta ja erityisesti somesta- ja medianäkyvyydestä sekä niiden hyödyistä tutkimuksen näkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience

12 Helmi 202444min

Tässä ensimmäisessä Tieteen yhteiskuntavastuu –podcastissa Arvokas luonto –projektin opiskelijat esittelevät itsensä ja kertovat luonnon monista arvoista sekä erilaisista luontoa koskevista maailmankuvista. Lisäksi he kertovat, mitä on odotettavissa Arvokas luonto –podcastsarjan muilta jaksoilta. Tieteen yhteiskuntavastuu on Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kurssikokonaisuus, jossa opiskelijat paneutuvat yhteiskunnallisesti merkittäviin haasteisiin ja siihen, miten niitä voitaisiin ratkaista tieteen avulla. Osa opiskelijoiden projektitöistä toteutuu podcastsarjoina, jotka julkaistaan tällä alustalla. Työn alla on myös lastenkirjoja! Seuraa siis opiskelijoiden tuotoksia ja pysy kärryillä tieteen vaikutusmahdollisuuksista! Sarjan tunnusmusiikkina toimii Scott Buckleyn Castles in the Sky. Musiikkia käytetään CC-BY 4.0. lisenssin mukaisesti. www.scottbuckley.com.au

7 Helmi 202428min

Suomen ja Korean tasavallan diplomaattisuhteiden solmimisesta tuli vuonna 2023 kuluneeksi 50 vuotta. Millaiset ovat maiden kaupalliset suhteet tänä päivänä, ja millainen vaikutus on ollut Euroopan Unionin ja Korean tasavallan vapaakauppasopimuksella? Tässä jaksossa näitä teemoja valottaa Turun yliopiston talousmaantieteen erikoistutkija ja markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitoksen dosentti Erja Kettunen-Matilainen. Jakson juontaa Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen väitöskirjatutkija Ari-Joonas Pitkänen. Jakso on tuotettu Otto A. Malmin lahjoitusrahaston tuella. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/aasiantuntijat

6 Helmi 202442min

Millainen suhde meillä tulisi olla tavaroihin, jotta kuluttaminen olisi kestävää? Entä voisiko rakentamisessa ottaa mallia Lego-palikoista? Kiertotalouden apulaisprofessori Oskar Karlström, biodiversiteettiyksikön kehityspäällikkö Leena Erälinna ja markkinoinnin professori Elina Jaakkola keskustelevat kiertotaloudesta. Nykyisen ostokäyttäytymisemme taustalla on kenties pula-ajan mentaliteetti tai 80-luvun kulutushuuma. Tutkijat näkevät kuitenkin lupaavia merkkejä muutoksesta: vintage-takkia pidetään ketjuliikkeen vaatetta arvokkaampana ja viiden vaatteen haaste leviää somessa. Suomalaiset tuottavat muoviroskaa enemmän kuin muut pohjoismaalaiset ja kierrättävät muovia vähemmän kuin monissa muissa Euroopan maissa. Mutta onko kierrättäminen aina paras ratkaisu suuressa mittakaavassa? Omiin ostopäätöksiin, ruokavalioon ja kierrättämiseen voi jokseenkin vaikuttaa, mutta tuotamme päästöjä myös välillisesti vaikkapa hyödyntämällä rakennettuja ympäristöjä. Tiesitkö, että betonia käytetään maailmanlaajuisesti päivittäin 10 kg per henkilö ja kasvihuonekaasupäästöistä 40 prosenttia tulee rakennusalalta? Podcastin tekstivastine: utu.fi/tiedelinja

31 Tammi 202459min

Tässä jaksossa Lauran ja Outin vieraana on yliopistotutkija Reetta Muhonen Tampereen yliopista. Hänen kanssaan jutellaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen liittyvästä tutkimuksesta, vaikuttavuuspoluista ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioinnista sekä arvioinnin todentamisen haasteista. Vaikutu tutkimuksen vaikuttavuudesta yhdessä Lauran ja Outin kanssa. Vau, mikä vaikutus! -podcastsarjassa käsitellään tutkimuksen vaikuttavuutta useista eri näkökulmista useiden eri henkilöiden kertomana. Kuuntele SoundCloudissa, Apple Podcastsissa tai Spotifyssa! Lisämateriaalia löydät Turun yliopiston Avoimen tieteen kiihdyttämön Instagram-tililtä @utu_openscience ja ajankohtaisia aiheita X-tililtä @UTU_openscience Tekstivastineet: utu.fi/vaumikavaikutus

29 Tammi 202437min

Anna-Leena Perämäki tavoitti juutalaisvainoista selvinneen Anita Meyerin Yhdysvalloista – yli 90-vuotias Meyer toivoo turkulaistutkijan tietokirjan julkaisua englanniksi Tutkija, FT Anna-Leena Perämäki Turun yliopistosta sanoo, että on tärkeä muistuttaa, mihin antisemitismi ja rasismi voivat johtaa. Toisen maailmansodan aikana vainottujen nuorten juutalaisten päiväkirjamerkintöjä tutkinut Perämäki toteaa, että historia näyttää jälleen toistavan itseään. Humanisti vastaa -podcastissa Anna-Leena Perämäki kertoo, että juutalaisvainojen kohteeksi joutuneet Anne Frank, Hélène Berr, Isabelle Jesion, Elisabeth Kaufmann ja Anita Meyer kirjoittivat päiväkirjaan sodan ja paljastumisen pelosta mutta myös toiveistaan. Frank ja Berr kirjoittivat, jotta maailma saa tietää, mitä on tapahtunut. Jesionin, Kaufmannin ja Meyerin päiväkirjoja ei ole toistaiseksi julkaistu. Väitöskirjaa tehdessään Perämäki sai yhteyden Yhdysvalloissa asuvaan, 1929 syntyneeseen Anita Meyeriin. Julkaistuaan 2022 tietokirjan Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa tutkija lähetti sen Meyerille, joka toivoo, että teos käännettäisiin englanniksi. Tällä hetkellä Perämäki tutkii miehitysajan Norjaa ja Tanskaa. Hän kertoo 18-vuotiaana Itävallasta paenneesta Ruth Maierista, joka saapui toiveikkaana Norjaan turvaan, oppi nopeasti kielen ja matkusti vapaaehtoistöissä eri puolilla maata. Hänet pidätettiin myöhemmin ja hän joutui Auschwitzin keskitysleirille, missä hän kuoli 22-vuotiaana. Pohjoismaisessa näkökulmassa holokaustiin on tutkijan mielestä paljon perattavaa. Tietokirja Anne Frank ja hänen kohtalosisarensa syntyi kustantamon ehdotuksesta. Perämäki kokee, että markkinoinnissa tekijä jää kovin yksin ja jo vuodessa tietokirja siirtyy alelaariin. Tietokirjailijoiden asemaa heikentää hallituksen päätös leikata vähälevikkisen kirjallisuuden tukea. Se supistaa kirjastojen valikoimaa, mikä vähentää tekijöiden korvauksia. Humanisti vastaa -podcastin vierailta kysytään tänä vuonna kirjasuositusta. Perämäen valinta on Iida Rauman Hävitys. Podcastin toimittaa humanistisen tiedekunnan työelämäprofessori, toimittaja Riitta Monto ja tuottaa Turun yliopisto. Podcastin tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/podcast/humanisti-vastaa

25 Tammi 202436min

Borstön eteläpuolelle arviolta 1700-luvun puolivälissä uponneen hylyn identifioinnista käydään vilkasta keskustelua merihistorian ja -arkeologian piireissä. Tässä jaksossa kuullaan hylyllä 1980-luvulla satoja sukellustunteja tehneen ammattisukeltaja Leo Jolkkosen ja samaan aikaan Suomen Merimuseossa työskennelleen meriarkeologi Tero Mäkelän ajatuksia hylyn identiteetistä, haaksirikkotilanteesta ja hylyn tutkimisesta. Keskustelua johdattelee kulttuuriperinnön tutkimuksen tutkijatohtori Laura Seesmeri. Podcastin tekstivastine: https://sites.utu.fi/aallonharjalle/podcast/

24 Tammi 20241h

Onko neurokirjon diagnoosien yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lisääntymisestä vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaalityön professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kyttälä. Podcast on osa NEPSOS-hankkeen (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä) podcast-sarjaa. Tekstivastine: https://blogit.utu.fi/soteakatemia/4324-2/ Lue lisää NEPSOS-hankkeesta: https://sites.utu.fi/sote/yhteistyo/hankkeet/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa/ Kuuntele edellinen sarjan jakso: https://soundcloud.com/turun-yliopisto/neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos?si=a34e986d96d74d8385b37aa51cf4f378&utm_source=clipboard&utm_medium=text&utm_campaign=social_sharing

16 Tammi 202430min