Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa
Turun yliopisto23 Syys 2021

Tiedelinja: Syövän hoito, ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Syövän hoito on muuttunut vuosisatojen saatossa ja tutkimus vie hoitoa vauhdilla eteenpäin. Miten syöpää hoidettiin 1700-luvulla, tänä päivänä ja tulevaisuudessa. Aiheesta keskustelemassa Turun yliopiston immunologian professori, akateemikko Sirpa Jalkanen, tulevien syöpälääkärien koulutuksesta vastaava Turun yliopiston kliinisen syöpätautiopin professori Heikki Minn ja kulttuurihistorian professori Marjo Kaartinen, joka on tutkinut rintasyövän hoitoa 1700-luvun Englannissa. Tutkijamme keskustelevat syövän hoitotapojen muutoksista, miten hoidon teho on viime vuosikymmenten aikana muuttunut ja miten hoidot kehittyvät. Turun yliopistossa tehdään maailman mittakaavassa huippututkimusta syöpähoitojen ja -diagnostiikan parissa. Suomen Akatemia rahoittaa koko maassa kymmentä lippulaivahanketta, jotka on arvioitu luovan tulevaisuuden osaamista ja kestäviä ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin sekä edistävän taloudellista kasvua. Yksi lippulaivoista on Sirpa Jalkasen johtama InFLAMES. Professorin työnsä lisäksi Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpäosaston ylilääkärinä toimiva Heikki Minn tuntee syövän hoidon ja syöpäpotilaiden arjen. Hänen oman tutkimuksellinen mielenkiintonsa on kohdistunut molekyylikuvantamiseen sekä sädehoidon kehittämiseen. Marjo Kaartinen julkaisi 2013 teoksen Breast Cancer in the Eighteenth Century. Ohjelmassa Kaartinen kertoo, miten varhaiset kirurgit pyrkivät pelastamaan potilaita radikaalein keinoin. Hoitomuotojen lisäksi Kaartinen on tutkinut potilaiden ja heidän perheidensä tunnereaktioita sairauteen ja sen hoitoon.

Jaksot(500)

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Timo Lappalainen: Lääketeollisuuden erityispiirteitä

Eroaako lääketeollisuus muista teollisista toimialoista? Mitä erityispiirteitä lääketeollisuuteen liittyy? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/timo-lappalainen

13 Maalis 15min

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Georg Haggrén: Arkeologian tutkimuskenttä esihistoriasta moderniin aikaan

Arkeologian ja historiantutkimuksen tutkimuskohteena on menneisyys, erityisesti menneisyyden ihminen. Arkeologit tutkivat ennen vain esihistoriaa, mutta nykyisin työkenttä yltää aina omaan aikaamme asti. Arkeologi tutkii materiaalisia jäännöksiä isotoopeista monumentteihin ja maisemaan, kun taas historioitsija keskittyy kirjallisiin lähteisiin. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/georg-haggren

13 Maalis 15min

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Valtteri Arstila: Ajan suhteellisuus arjessa: Henkilökohtaiset aikakäsitykset

Miten ihmiset kokevat ajan? Miksi ajankulku tuntuu toisinaan nopealta ja toisinaan hitaalta? Teoreettisen filosofian professori Valtteri Arstila tarkastelee luennollaan, miten subjektiivinen aika muovaa käsitystämme todellisuudesta ja jäsentää arkeamme. Samalla hän haastaa ajatuksen subjektiivisesta ajasta yksiselitteisenä ilmiönä ja korostaa sen yksilöllistä ja kokemuksellista luonnetta. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/valtteri-arstila

13 Maalis 13min

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Solja Niemelä: Päihteet ja psykoosi

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä pohtii luennollaan, miten päihdekäyttö ja psykoosisairaudet liittyvät toisiinsa ja mikä on päihdepsykoosi. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/solja-niemela

13 Maalis 16min

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Kari Huhtala: Osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys elinkeinoelämässä

Suomi on joidenkin mittarien mukaan maailman osuustoiminnallisin maa. On paradoksi, että osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat varsin heikosti tunnettuja. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/kari-huhtala

13 Maalis 12min

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Jukka Hytönen: Löydämmekö vielä uusia bakteeritauteja?

Tunnemmeko jo kaikki taudinaiheuttajabakteerit ja niihin liittyvät infektiot? Syntyykö keskuudessamme uusia infektiokykyisiä bakteereita? Muuttuuko ihmisen alttius bakteeri-infektioille? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/jukka-hytonen

13 Maalis 11min

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Johanna Kaakinen: Lukeminen – avain tiedon ja elämysten maailmaan

Lukutaito on ihmislajille uniikki taito, joka on kehittynyt suhteellisen vähän aikaa sitten. Lukemista voidaan pitää suorastaan ihmeellisenä suorituksena, sillä se edellyttää useiden eri tiedonkäsittelyprosessien saumatonta yhteispeliä. Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/johanna-kaakinen

13 Maalis 16min

Heli Harvala: Virustaudit – näkymätön uhka muuttuvassa maailmassa

Heli Harvala: Virustaudit – näkymätön uhka muuttuvassa maailmassa

Miten muuttuva maailma vaikuttaa virustautien ilmaantumiseen? Mitä ovat nämä näkymättömät uhat? Kuinka voimme kehittää ja hyödyntää uusia diagnostisia menetelmiä? Tekstivastine: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/akateemiset-juhlat/professoriluennot/maaliskuu-2025/heli-harvala

13 Maalis 16min

Suosittua kategoriassa Koulutus

rss-murhan-anatomia
psykopodiaa-podcast
voi-hyvin-meditaatiot-2
psykologia
rss-narsisti
rss-duodecim-lehti
aamukahvilla
rss-vegaaneista-tykkaan
rss-lasnaolon-hetkia-mindfulness-tutuksi
rss-vapaudu-voimaasi
adhd-podi
rss-sisalto-kuntoon
puhutaan-koiraa
jari-sarasvuo-podcast
rss-paikoillenne-valmiit-laakikseen
rss-tripsteri
rss-laadukasta-ensihoitoa
rss-koira-haudattuna
uskonnon-pitka-oppimaara
rss-keskeneraiset-aidit